Lihantuottajat hämmästelevät Jenni Haukion kannanottoa eläimistä: ”Kommentit kuvastavat vieraantumista ruoantuotannon reaalimaailmasta” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Lihantuottajat hämmästelevät Jenni Haukion kannanottoa eläimistä: ”Kommentit kuvastavat vieraantumista ruoantuotannon reaalimaailmasta”

Tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion lausunnot herättävät Pasi Ingalsuossa hieman hämmennystä. –Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta toivoisin faktoihin pohjautuvia näkemyksiä, nautakarjatilaa pitävä Ingalsuo sanoo.

Tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion lausunnot herättävät Pasi Ingalsuossa hieman hämmennystä. –Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta toivoisin faktoihin pohjautuvia näkemyksiä, nautakarjatilaa pitävä Ingalsuo sanoo.

Julkaistu: 5.11.2019 5:49

Lihantuottaja Pasi Ingalsuo hämmästelee rouva Jenni Haukion kannanottoa tuotantoeläimistä. Ingalsuo sanoo eläinten hyvinvoinnin olevan tuotannon elinehto.

Suomalaiset lihantuottajat vastaavat tuotantoeläinten kohtelusta nousseeseen keskusteluun.

Heidän mukaansa tuotantoeläinten hyvinvointiin kiinnitetään Suomessa paljon huomiota, ja tuotantoprosessia valvotaan tarkkaan.

– Ainoastaan hyvinvoivat eläimet kasvavat. Elämme tuotannosta, joten eläinten hyvinvointi on meille elinehto, sanoo kokkolalainen nautakarjatilallinen Pasi Ingalsuo.

Hän pyörittää vaimonsa Marjaana Ingalsuon kanssa 350-paikkaista nautakasvattamoa, joka on ollut heidän omistuksessaan vuodesta 1996.

Kotimaisuus on Pasi Ingalsuon mukaan tärkeä tekijä elintarviketuotannossa. –Onko toiselta puolelta maailmaa rahdattu soija ja riisi parempi vaihtoehto?

Kotimaisuus on Pasi Ingalsuon mukaan tärkeä tekijä elintarviketuotannossa. –Onko toiselta puolelta maailmaa rahdattu soija ja riisi parempi vaihtoehto?

Asia nousi viikonlopun puheenaiheeksi, kun tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio otti perjantaina kantaa tuotantoeläinten hyvinvointiin Eläinsuojelugaalassa pitämässään puheessa. Hänelle myönnettiin gaalassa Kiitos eläimiltä -palkinto.

Haukio lausui muun muassa, että Suomessa kuolee vuosittain yli 70 miljoonaa tuotantoeläintä, ja jokainen niistä olisi halunnut elää.

– Siihen en osaa ottaa kantaa, mitä eläimemme miettivät, eikä varmaan osaa kukaan muukaan. Tämä keskustelu tuntuu politisoituneen Suomessa, Pasi Ingalsuo toteaa.

Ingalsuo puolustaa suomalaista lihantuotantoa, jossa eläinlääkäri vierailee tilalla säännöllisesti. Valvontaviranomaiset kiinnittävät huomiota elintarviketurvallisuuden lisäksi eläinten oloihin.

– Tuottajat ja viranomaiset työskentelevät yhteistyössä. Joka ainoa eläin tarkastetaan teurastamolle vietäessä, ja tiloja valvotaan muutenkin. Lisäksi on vapaaehtoinen seurantajärjestelmä, johon valtaosa tiloista kuuluu. Eläinlääkäri tekee näille tiloille säännöllisiä konsultointikäyntejä.

Ingalsuo muistuttaa myös, että Suomessa on valmistumassa uusi eläinten hyvinvointilaki, jonka valmistelussa tuottajat ovat olleet mukana.

– Lihanautoja ruokitaan pitkälti nurmirehulla, jota tuotetaan myös sellaisilla alueilla, jotka soveltuvat huonosti muuhun kasviviljelyyn. Nurmi taas sitoo hiiltä, jolloin ympäristövaikutukset ovat suotuisat.

Rouva Jenni Haukio muistutti puheessaan myös kuluttajia siitä, että viime kädessä tuotantoeläinten kohtalo ratkaistaan päivittäisillä ostospäätöksillä.

– Jos kulutus ehtyy, ehtyy vääjäämättä myös tarjonta – ennemmin tai myöhemmin, Haukio lausui.

Myöhemmin hän myös kommentoi uskovansa, että tuottajilla on halua toimia eläinten hyvinvointitarpeet huomioon ottaen.

Ingalsuot ovat pyörittäneet nautakasvattamoa vuodesta 1996.

Ingalsuot ovat pyörittäneet nautakasvattamoa vuodesta 1996.

Haukion lausunnot herättävät Pasi Ingalsuossa hieman hämmennystä.

– Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta toivoisin faktoihin pohjautuvia näkemyksiä.

Ingalsuon karja ruokitaan itse kasvatetulla nurmella ja kotimaisella viljalla, josta puolet on omaa tuotantoa. Kotimaisuus on Pasi Ingalsuon mukaan tärkeä tekijä elintarviketuotannossa.

– Suomalainen naudantuotanto perustuu kotimaassa kasvatetulle rehulle.

Hän kertoo itsekin kannattavansa monipuolista ruokavaliota, johon kuuluvat myös kasvikset.

– Onko toiselta puolelta maailmaa rahdattu soija ja riisi parempi vaihtoehto?

Tervetuloa vierailulle

Pitkän linjan lihantuottaja Ahti Ritola on kehittänyt Kurikan Jalasjärvellä sijaitsevalla perhetilallaan kiertotalouteen perustuvia uusia toimintatapoja.

Pihaviriä Oy käyttää nautakarjan ruokinnassa ihmiselle kelpaamattomia raaka-aineita, joita syntyy elintarviketeollisuuden sivuvirroista.

– Käytämme leipomoteollisuuden, myllyjen, makeisteollisuuden ja viimeisimpänä Kyrö Distilleryn viskitislaamon sivuvirtoja karjan ruoaksi. Naudat saavat siis esimerkiksi viskirankkia ja suklaata rehun mukana, kun se muutoin menisi hukkaan. Näin ne jalostetaan proteiiniksi, Ahti Ritola kertoo.

Ahti Ritola on pitkän linjan lihantuottaja.

Ahti Ritola on pitkän linjan lihantuottaja.

Suomalainen tapa tuottaa naudanlihaa erottuu edukseen myös siten, että iso osa nautakarjasta on syntynyt maitotiloilla. Tämä pienentää tuotannosta syntyviä ympäristövaikutuksia merkittävästi.

Ritola muistuttaa, että eläinten hyvinvointi on keskiössä. Jos eläin ei voi hyvin, se ei myöskään tuota.

– Jenni Haukion kommentit kuvastavat vieraantumista ruoantuotannon reaalimaailmasta. Silloin mietelmät voivat olla perin outoja.

Ahti ja Sari Ritolalla on ollut karjatila jo 35 vuotta, ja 15 viime vuotta tilaa on pyöritetty osakeyhtiön voimin. Nykyisin käytännössä päävastuun tilasta on ottanut Ritoloiden tytär Anni-Maria ja hänen miehensä Juhana Pitkälä.

– Itse toimin yrityksessä nyt senior advisorina, Ahti Ritola sanoo.

Yhtenä maatalousyrittäjäperheen ohjenuorana on ollut jatkuva kehittyminen. Oppia on haettu niin koulutuksesta kuin opintomatkoilta ulkomaille.

Ritola toivottaa myös presidentin rouvan tervetulleeksi tutustumaan moderniin suomalaiseen maatilaan.

– Meillä on ovet auki, kun vierailusta sovitaan. Olisi hienoa saada tämän tason vieraita käymään tilalle. Ehkä sen jälkeen myös lausunnot, joissa puututaan toisten elinkeinoon, voisivat olla harkitumpia.

Tasavallan presidentin puoliso, ohjelmajohtaja Jenni Haukio palkittiin perjantaina Kiitos eläimiltä -palkinnolla tunnustuksena eläinten hyväksi tehdystä työstä. Kiitospuheessaan hän otti kantaa tuotantoeläinten hyvinvointiin muun muassa sanomalla seuraavaa:

”Suomessa kuolee vuosittain yli 70 miljoonaa tuotantoeläintä. Jokainen niistä olisi halunnut elää. Viime kädessä näiden eläinten kohtalon – sen, millaisissa olosuhteissa nämä yksilöt ainutkertaisen elämänsä viettävät – ratkaisevat kuluttajat, siis meistä jokainen.”

”Jos kulutus ehtyy, ehtyy vääjäämättä myös tarjonta – ennemmin tai myöhemmin. Mitä useampi käyttää vaikutusvaltaansa eläinten oikeudenmukaisemman kohtelun puolesta, sitä suuremmalla todennäköisyydellä aikaansaadaan merkittäviäkin edistysaskelia – toivottavasti vielä meidän elinaikanamme.”

Tuoreimmat osastosta