Yle: Neuro­psykiatristen oireiden vuoksi tutkimuksiin lähetettävien lasten määrä räjähti – eivät selviä arjen vaatimuksista

Lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri Päivi Lindholm epäilee ongelmien yhdeksi syyksi nykyistä kouluympäristöä.

Lapsia lähetetään hoitoon aiempaa lievemmin erityispiirtein, koska he eivät enää selviä arjessaan. Kuvituskuva.

2.11.2019 12:20

Neuropsykiatrisen oireilun vuoksi tutkimuksiin hakeutuvien alakouluikäisten lasten määrä kaksinkertaistui viidessä vuodessa, Yle kertoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa kirjattiin viime vuonna ADHD/ADD:n tai autismikirjon häiriöiden, kuten Aspergerin oireyhtymän epäilyn vuoksi, yli 66 000 lähetettä 6-13 -vuotiaille lapsille. Vielä vuonna 2014 lähetteiden määrä oli Ylen mukaan tästä alle puolet.

Oulun yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikön apulaisylilääkäri Päivi Lindholm kertoi Ylelle, ettei usko lasten pahoinvoinnin määrän kasvaneen viidessä vuodessa, vaan lapsia lähetetään hoitoon aiempaa lievemmin erityispiirtein, koska he eivät enää selviä arjessaan.

– Nämä lapset ovat niitä, jotka ovat aiemmin selviytyneet ilman tarvetta lastenpsykiatriselle erikoissairaanhoidolle, Lindholm sanoo.

Lindholm arvioi, ja kertoo, että ilmiö liittyy laajemmin lasta ympäröivän yhteiskunnan ja aikuisten lapsille asettamien vaatimusten muutoksiin. Lindholm nostaa esiin erityisesti viime aikoina keskustelua herättäneen uuden alakoulujen opetussuunnitelman ja uudet avoimet oppimistilat, joissa ärsykemäärä on isompi.

Huolestuttavaa on myös jo kuntoutuksessa olevien lasten koulutilanteiden jatkuva kriisiytyminen.

– Tämä on johtanut siihen, että meidän odotetaan terapian ja lääkkeiden avulla paikkaavan tilannetta, vaikka lapsi on liian kuormittunut ulkoapäin tulevien vaatimusten vuoksi, Lindholm sanoo.

Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko sanoo Ylellä, että asia ei parane vain resursseja lisäämällä.

– Suuri osa, varsinkin neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten vanhemmista, ei pidä hyvänä luokattomia, kirjattomia ja kohta ilmeisesti lukujärjestyksettömiäkin kouluja, Rantakokko sanoo.

– Nämä lapset tarvitsevat välttämättä toimintansa ohjausta ja struktuuria arkeensa. Eli selkeää päiväjärjestystä ja tarkkoja ohjeita siitä mitä teen, kenen kanssa teen, kauanko tekeminen kestää ja koska tekeminen päättyy.

Oululaisopettaja: Opettamisesta tuli kaaoksen ja joukkojen hallintaa

Koulu-uudistus on puhuttanut alakoululaisten vanhempia koko syksyn. Aihe nousi esiin heti syyslukukauden alussa, kun Yle kertoi lappeenrantalaisen Pontuksen koulun oppilaiden vanhempien turhautumisesta. Opetusmenetelmiin ja uuteen, avoimeen oppimisympäristöön pettyneet alakoululaisten vanhemmat pyysivät lapsilleen siirtoa perinteisempään kouluun.

IS haastatteli elokuussa kahdessa oululaiskoulussa sijaisena työskentelevää luokanopettajaa, joka kertoi uudenlaisen oppimisideologian mukanaan tuomista vaikeuksista.

Luokanopettaja kertoi, että uudenlainen oppimisympäristö on esimerkiksi keskittymisvaikeuksista kärsivälle erityisen haastava. Opettajan mukaan koulutyöskentely on muuttunut kaoottiseksi ja kuormittavaksi, ja eniten siitä kärsivät lapset. Erityisessä riskiryhmässä ovat keskittymisvaikeuksista kärsivät sekä hiljaiset oppilaat.

– Se on vain sellaista kaaoksen ja joukkojen hallintaa. Opettaminen ei ole millään tavalla henkilökohtaista, vaan se on sama kuin puhuisi seinille. Ei pysty millään tavalla tarkkailemaan onko opettama asia mennyt perille, luokanopettaja kertoi.

Uudistetussa oppimisympäristössä ei luokanopettajan mukaan ole sellaista rutiinia, jotka totuttaisi pienet oppilaat koulumaailmaan. Epätoivoiset opetustilanteet johtavat siihen, ettei opettajakaan pysty osoittamaan olevansa läsnä, ja seurauksena on sekasortoa.

Kiitosta ja hämmästelyitä: ”Miksi uudistetaan vastoin tutkimustietoa?”

Uusi opetusmalli otettiin alakoulujen osalta käyttöön vuonna 2016.

Se on saanut osakseen myös kiitosta. Ilta-Sanomiin alkusyksystä yhteyttä ottanut neljäsluokkalaisen oppilaan vantaalaisisä kertoi olevansa tyytyväinen tilanteeseen. Hänen lapsensa on opiskellut uuden mallin mukaisessa ympäristössä koko kouluaikansa.

– Perheen ainoa lapsi on oppinut hyvin toimimaan ryhmässä, ja koulu antaa mielestäni erittäin hyvin valmiuksia tulevaisuuden työhön, isä kertoi.

Helsingin ja Oulun yliopistojen psykologian tohtori Aino Saarinen totesi tuolloin IS:lle, että kansainvälisessä tiedeyhteisössä hämmästellään sitä suuntaa, mihin Suomen koulujärjestelmä on matkalla.

Saarisen asiantuntijakollegat ihmettelivät uudistuksen todellista tarvetta. Yhteydenottoja oli tullut ympäri maailmaa. Niissä kaikissa oli sama perusviesti:

– Jokaisessa yhteydenotossa on toistunut sama kysymys: koska Suomi oli aiemmin maailmanlaajuisesti niin tunnettu hyvistä Pisa-tuloksista, niin mikä tässä massiivisessa, koulujärjestelmän perusperiaatteitakin muuttavassa uudistuksessa on idea?, Saarinen kertoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?