Uutuuskirja paljastaa Jäämeren suomalaisten karun kohtalon 1930-luvulla: ”Tuhoisin vainoista oli, kun Stalin lähetti heidät Arkangelin metsiin kuolemaan nälkään” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Uutuuskirja paljastaa Jäämeren suomalaisten karun kohtalon 1930-luvulla: ”Tuhoisin vainoista oli, kun Stalin lähetti heidät Arkangelin metsiin kuolemaan nälkään”

Suomalaisiin kohdistuneet puhdistukset olivat osa Neuvostoliiton johtaja Josif Stalinin (oik.) hirmutekoja.

Suomalaisiin kohdistuneet puhdistukset olivat osa Neuvostoliiton johtaja Josif Stalinin (oik.) hirmutekoja.

Julkaistu: 31.10.2019 5:56

Josif Stalin päätti tuhota kaikki Muurmannin suomalaiset.

Suomalaisiin kohdistuneet puhdistukset olivat osa Neuvostoliiton johtaja Josif Stalinin hirmutekoja. Tarja Lappalaisen ja Martti Turtolan uutuusteos Stalinin tappamat – Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö paljastaa uutta tietoa Jäämeren rannikon suomalaisten karusta tarinasta 1930-luvulta.

– Aihe on harvinainen ja vähän käsitelty. Talvi- ja jatkosota-ajat olivat isoja käänteitä näissä vainon ajoissa. Vainot Muurmannin suomalaisia kohtaan alkoivat 1936-37, ilmapiirissä oli jo muutoksia hieman tätä ennen, Tarja Lappalainen kertoo Ilta-Sanomille.

– Mielestäni Adolf Hitler otti oppia ja mallia etnisiin puhdistuksiinsa Josif Stalinilta ja kyseessä olivat etniset puhdistukset, jotka naamioitiin politiikalla. Ihmiset leimattiin kansanviholliseksi yhteisön vihollisiksi, vakoojiksi kuten Muurmannin suomalaisille tehtiin. Nämä nimitykset olivat vain välillinen syy ottaa ulkomaalaistaustaiset hengiltä, jotta jäljelle jäävät vain venäläiset, Lappalainen sanoo.

Stalinin vainoissa tapettiin 85 prosenttia Muurmannin suomalaisista

Docendon kustantama teos kertoo, että Venäjän Muurmannin rannoille Jäämeren ääreen alkoi saapua 1800-luvun puolivälissä suomalaisuudisasukkaita. He pakenivat Suomea koetelleita nälkävuosia, raivasivat maata ja elättivät itsensä meren antimilla.

– Olen tutkinut Muurmannin suomalaisia ja Stalinin ankaria vainoja heitä kohtaan jo pitkään. Niissä tuhottiin tämä kukoistava siirtolaisyhteisö Muurmannin rannoilta lähes täydellisesti. Muurmannin suomalaisista näissä Stalinin vainoissa tapettiin noin 80-85 prosenttia. Suomalaisia oli yhteensä noin 4 400. Henkiin jäi siis vain noin 660-880. Voidaan puhua jo kansanmurhasta, Lappalainen sanoo.

Jäämeren rannikon suomalaisten tarina 1930-luvulta on karu.

Jäämeren rannikon suomalaisten tarina 1930-luvulta on karu.

Lappalaisen teoksessa ääneen pääsevät Stalinin vainot kokeneet Muurmannin suomalaiset, jotka ovat muistelleet kokemaansa haastatteluissa ja kirjeissä.

– Kirjaa varten ennätin haastatella Sven Lokkaa, Hugo Hulkkoa, Unto Kemppaista ja Orvo Björnistä alkaen vuodesta 2006. Nyt elossa on enää Orvo Björninen, jolta vielä tarkistin tietoja syyskuussa 2019, hän kertoo.

Orvo Björninen pääsi kertomaan tarinansa kirjassa.

Orvo Björninen pääsi kertomaan tarinansa kirjassa.

Muurmannin radan rakentaminen yhdisti alueen suurempaan maailmaan, ja Suomen sisällissodan seurauksena Muurmannin rannoille saapui punakaartilaisia ja poliittisia pakolaisia. Kaikki näytti hyvältä, kunnes alkoivat kauhun vuodet 1937–1938. Josif Stalin oli päättänyt tuhota alueen suomalaiset perin pohjin. Seurasi kolme vainon aaltoa, joista pahin oli Stalinin toimesta annettu käsky tappaa suomalaisten nälkään Arkangelin metsissä.

– Talvi- ja jatkosota-ajat olivat isoja käänteitä näissä vainon ajoissa. Vainot Muurmannin suomalaisia kohtaan alkoivat 1930-luvulla, ilmapiirissä oli jo muutoksia hieman tätä ennen.

Stalin lähetti Muurmannin suomalaiset Arkangelin metsiin kuolemaan nälkään

Tarja Lappalainen kertoo Muurmannin suomalaisten elämästä Jäämeren rannoilla, yhteyksistä itään ja länteen, sattumuksista ja selviytymisestä arktisella alueella.

– Muurmannin suomalaisten vainoissa oli kolme eri aaltoa, joista tuhoisin oli, kun Stalin lähetti Muurmannin suomalaiset jatkosodan alettua Arkangelin metsiin kuolemaan nälkään. Tällä matkalla heistä kuoli 75 prosenttia, Lappalainen sanoo.

Oiva Mantere kohtasi loppunsa Stalinin vainoissa.

Oiva Mantere kohtasi loppunsa Stalinin vainoissa.

Tyyne Mantere kertoi kirjeessään näin: ”Säälimättä, raa’asti oli teloitettu parhaat suomalaiset kanta-asukkaat, Muurmannin luojat, sen säilyttäjät, rakentajat.”

Tyyne Mantere kertoi kirjeessään näin: ”Säälimättä, raa’asti oli teloitettu parhaat suomalaiset kanta-asukkaat, Muurmannin luojat, sen säilyttäjät, rakentajat.”

Martti Turtola: Fennoskandia muuttui Suur-Suomeksi

Martti Turtolan osio Arktista sotaa on lajissaan ensimmäinen kokonaiskatsaus Kuolan niemimaan sotahistoriaan aina keskiajalta 1400-luvulta nykypäivään.

– Erikoisin “löytö” on havaintoni Fennoskandia-käsitteen muuttumisesta Suur-Suomi -käsitteeksi, Turtola kertoo Ilta-Sanomille.

Turtola kertoo, että kuuluisa suomalainen geologi Wilhelm Ramsay (1865-1928) oli jo nuorena osallistunut valtavasti huomiota herättäneelle “Suurelle Kuolan retkelle” 1887.

– Hän oli luonut ennen muuta geologisen käsitteen “Fennoskandia”. Se oli Norjan, Ruotsin, Suomen, Itä-Karjalan ja Kuolan muodostama geologisesti yhtenäinen alue, Turtola sanoo.

Veikko Erkkilältä saatu alueen kartta.

Veikko Erkkilältä saatu alueen kartta.

Kansallisen nousun ja heimoaatteen heräämisen myötä käsite sai Turtolan mukaan uusia ulottuvuuksia.

– Suomessa alettiin tutkia Fennoskandian itäisen alueen luonnonolosuhteita, kasvillisuutta, väestöä ja historiaa. Heimoaatteen omaksuneet laajensivat “Suomelle kuuluvia alueita” Aunuksesta ja Vienasta aina Kuolan niemimaalle asti alueelle, joka on suunnaton eli ja 1/3 -osa Suomen koosta, hän sanoo.

Ajattelu konkretisoitui Turtolan mukaan käytännön suunnitelmiksi talven, kevään ja kesän 1941 aikana, jolloin Suomen poliittinen johto ja myös osa sotilasjohdosta haaveili Kuolan alueen liittämistä kokonaisuudessaan osaksi Suomen tasavaltaa – toki Saksan vahvalla sotilaallisella ja taloudellisella tuella.

– Näin puhtaasti luonnontieteellisestä käsitteestä oli muodostunut poliittinen, sotilaspoliittinen ja ideologinen tavoite, hän sanoo.

Huugo Hulkko muistelemassa.

Huugo Hulkko muistelemassa.

Stalin halusi tuhota raja-alueiden väestön

Turtola kertoo, että suomalaisten tuhoaminen Kuolan niemimaalla, mutta myös Itä-Karjalassa, Inkerinmaalla ja kaikkialla Neuvostoliiton alueella liittyi laajempiin Stalinin suunnitelmiin raja-alueiden väestön tuhoamisesta.

– Suomalaiset sattuivat asumaan strategisesti tärkeillä alueilla. Mutta heitä kohtaan tunnettiin myös voimakasta kateutta työteliäisyyden ja ahkeruuden, menestyvien kolhoosien ja tuotannon takia. Amerikasta tulleet siirtolaiset joutuivat kärsimään tästä ensimmäisinä. Ei voi myöskään olla ajattelematta, että Stalinilla olisi ollut myös jotain suomalaisia vastaan. Talvisodan jälkeen hänen päättäessään lopullisesti tuhota kuolansuomalaiset vaa’assa painoi varmasti katkeruus tappioista erityisesti pohjoisella rintamalla ja Petsamossa.

Turtolan mukaan suurissa linjoissa kaikki tämä oli valmistautumista “lopulliseen” voimainmittelöön.

– Neuvostoliitto ei voinut hyväksyä pienten reuna-alueiden itsenäistymistä tsaarin-Venäjän heikkouden tilassa. Kyllä Suomi kuului “vallattavien alueiden” listalle, kuten Baltian-maatkin, Turtola arvioi. Tekijöiden mukaan kyse on kansanmurhasta. Teos tiivistää asian näin:

Muurmannin suomalaisten kohtalo puhuttaa, suorastaan järkyttää. Venäjän tulisi jo vihdoin tunnustaa rikoksensa, Muurmannin rannoille 1800-luvun puolivälin jälkeen saapuneiden suomalaisten ja heidän jälkeläistensä muodostaman kukoistavan suomalaisyhteisön totaalisen tuhoamisen, kansanmurhan. Yhteisö kohtasi 1930-luvun loppupuolella itse Josif Stalinin ja hänen kalmankouransa. Muurmannin suomalaisten kodeissa ja kylissä elää nyt venäläisiä, joista ani harva tietää todella, ketkä olivat kylien rakentajat ja niiden ensimmäiset asukkaat ja talojen omistajat. Omaisuus ryöstettiin heiltä korvauksetta. Näiden suomalaista alkuperää olevien ihmisen luut lepäävät tuntemattomina siellä jossakin.”

Muurmanninsuomalaisten asuinalueet ovat Jäämeren rannikon tuntumassa.

Muurmanninsuomalaisten asuinalueet ovat Jäämeren rannikon tuntumassa.

  • Muurmanninsuomalaiset eli kuolansuomalaiset ovat Kuolan niemimaalla eläneitä suomalaisia.

  • Stalinin vainoissa Muurmannin suomalaisia kuoli vuosikymmenen aikana teloituspaikoilla, vankiloissa ja leireillä.

  • 4 400 Muurmannin suomalaista pakkosiirrettiin.

  • Heistä menetti Stalin vainoissa henkensä 80–85 prosenttia.

  • Henkensä menetti siis 3 520 (80%)–3 730 (85%) Muurmannin suomalaista.

  • Henkiin jäi noin 880–660.

Tuoreimmat osastosta