36-vuotias diplomi-insinööri ällistytti takavuosina tienaamalla Suomen kovimmat tulot – yleisin tapa rikastua Suomessa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

36-vuotias diplomi-insinööri ällistytti takavuosina tienaamalla Suomen kovimmat tulot – yleisin tapa rikastua Suomessa

Juha Sipilä nousi julkisuuteen syksyllä 1997, kun vuoden 1996 verotiedot julkistettiin.

Julkaistu: 26.10.2019 8:02

IS listasi parinkymmenen vuoden ajalta, millaiset ihmiset ja millä konsteilla ovat nousseet eniten tienanneiden kovimpaan kärkeen.

Tuntemattomuudesta valtakunnanjulkisuuteen ponnistanut monimiljoonääri hämmästytti suomalaisia marraskuussa 1997.

Mikä on miehiään verotilaston kärkeen nykyrahassa 17 miljoonan ansioilla noussut siloposkinen, silmälasipäinen 36-vuotias diplomi-insinööri? Sitä kysyivät monet jopa hänen kotikunnassaan Kempeleessä.

”On niin tavallisen oloinen, ettei olla huomattu”, kemikaalikaupan myyjä ja asiakas tuumivat, kun Ilta-Sanomat näyttivät kansalaisille Suomen äyrikuninkaan kuvaa veropäivän lehdestä.

Kyse oli kempeleläisestä diplomi-insinööri Juha Sipilästä, joka oli tehnyt verovuoden 1996 kovimman tuloksen myymällä matkapuhelinten taajuussuodattimia valmistaneen Solitra-yhtiönsä amerikkalaisille.

Sittemmin Juha Sipilästä tuli hyvinkin tunnettu mies Keskustan puheenjohtajana ja Suomen pääministerinä. Kuinka yleinen on hänen tarinansa eli nousu yritysmyynnillä Suomen eniten tienanneeksi?

– Melko yleinen. Ansio- ja pääomatulojen kärjessä on lähes joka vuosi yrittäjä, joka on myynyt yrityksensä, Aalto yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoo.

Kempeleläinen diplomi-insinööri Juha Sipilä nousi valtakunnan julkisuuteen syksyllä 1997, kun vuoden 1996 verotiedot julkistettiin.

Samaa vahvistaa myös Ilta-Sanomien listaus, jossa nostettiin esiin parinkymmenen vuoden ajalta viiden vuoden välein eniten tienanneet suomalaiset. Muilla kun yritysmyynnillä äyrikuninkaaksi nousseet ovat olleet poikkeus Suomen verotilastoissa.

Vaikka yrityskaupat tuottavat vuodesta toiseen Suomeen superrikkaita, liittyy ilmiöön parikin valikoitumisharhaa. Jos maa- metsä- ja kalatalouden yritykset jätetään pois luvusta, Suomessa on noin 230 000 yrittäjää. Noin miljoonan euron tuloja, joilla pääsee sadan eniten tienannen joukkoon, heistä nousee vuodessa noin sata. Siis noin 0,05 prosenttia.

Toinen harha pesii miljoonaluokan tienestien säännöllisyydessä.

– Kun joku myy firmansa kymmenillä miljoonilla, joku voi erehtyä luulemaan, että tuollaisia tuloja yrittäjällä on ollut aina. Niinhän se ei ole, vaan siinä pistettiin 40 vuoden elämäntyö rahoiksi, vaurastumista tutkinut Puttonen sanoo.

Erityisen otollisia ajankohtia yrityskauppamiljonäärien synnylle ovat toimialan ja rakenteiden murroskohdat. Sellaisia on nähty viime aikoina it-bisneksessä tai terveysalan yksityistämisessä, jotka molemmat nostivat miljonääreiksi alalla toimineita yrittäjiä.

Menestyjien – tai verokuninkaallisten – kuten Puttonen verokalenterin kärkinimiä leikillisesti kutsuu, listaaminen kerran vuodessa peittää alleen tuhansien epäonnistuneiden yrittäjien tarinan tai elämäntapayrittäjät, jotka juuri ja juuri pysyvät pinnalla.

Yrityskaupat tuovat joka vuosi Suomeen miljonäärejä. Muitakin tapoja on. Puttonen on leikkimielisesti listannut rikastumisen Suomessa tapahtuvan perimällä, lottoamalla tai naimalla itsensä rikkaaseen sukuun. Niitä tosin ei nähdä verottajan tiedoissa.

Kaikki eivät ole yrittäjätyyppiä, mutta yritysten menestyksen imussa voi myös rikastua.

– Ne joilla ei ole halukkuutta tai osaamista ryhtyä yrittäjäksi, voivat päästä osalliseksi yrityksen menestyksestä ostamalla osakkeita. Aika harva sijoittaja yltää miljonääriksi, mutta osakkeilla tavallinenkin tallaaja voi pitkän päälle päästä vaurastumaan.

Palkkatuloilla kymmenen rikkaimman tulokärkeen ponnistaneitakin on, mutta se onnistuu harvalle.

– Pitää edetä isoon yrityksen johtoon ja päästä kiinni osake- tai optio-ohjelmiin.

Yksi tie voisi olla nousta maailman luokan urheilutähdeksi. Jääkiekko- tai moottoriurheilutähtiä on noussut palkkatuloillaan eniten tienanneiden terävimpään kärkeen. He eivät maksa verojaan Suomeen, joten heitä ei lasketa. Taiteellakin on noustu kymmenen eniten ansainneen kärkeen, kuten kansalliskirjailija Kalle Päätalo teki 1990-luvulla.

Kalle Päätalo nousi kirjoillaan tulotilaston kymmenen kärkeen 1990-luvulla.

Pääomatuiloilla rikastuneiden osuus lähti Suomessa kasvamaa 1990-luvun puolivälissä. Kun 1996 12 suurituloisimmalla oli yli 10 miljoonan markan tulot, seuraavana vuonna heitä oli 30 ja jokainen oli tienannut ne pääomatuloina. Samoihin aikoihin Suomeen syntyi joukko Nokia-miljonäärejä, kun yhtiön johdolle myönnettyjä optioita alettiin rahastaa.

Pääosa myyntivoitoista näkyi 1998-2001 verotiedoissa. It-kuplan puhkeamisen alla 1999 sadan entinen tienanneen joukossa oli vajaat 60 Nokia miljonääriä. Nokia-johtajat Jorma Ollila ja Veli Sundbäck näkyivät vielä 2002 teknokuplan puhkeamisen jälkeen kymmenen eniten tienanneen listalla sijoilla viisi ja kymmenen.

Nokia teki johtajistaan monimiljonäärejä: Jorma Ollila komeili valtakunnan tulokärjessä monena vuonna.

Nokia teki johtajistaan monimiljonäärejä: Veli Sundbäck.

Verokalenterin aivan terävimpään kärkeen noustaan pistämällä oma yritys, elämäntyö niin sanotusti ”lihoiksi.” Se tarkoitta kymmeniin, jopa satoihin miljooniin euroihin nousevia tuloja.

Kouluesimerkki yrityskaupalla Suomen entinen tienanneeksi -ilmiöstä nähtiin 2002. Yrityskauppa nosti pienen konepajan toiminimiyrittäjänä 1969 aloittaneen kauhavalaisen Jorma Lillbackan 33 vuotta myöhemmin eniten tienanneeksi suomalaiseksi. Samana vuonna henkilöstövuokrausfirma Extran Pertti Kuismanen möi osuutensa yhtiöstä ja nousi toiseksi eniten tienanneeksi.

Lillbackan temppu eli yrittäjäkeksijästä multimiljonääriksi toistui viisi vuotta myöhemmin 2007 ”Tuusulan Pelle Pelottomaksi”- kutsunut keksijä-insinööri Göran Sundholmin kohdalla. Hän vesisammutus- eli sprinkelerjärjestelmistä kehittämiä sumusammutuslaitteita valmistavan Marioffin yhdysvaltalaiselle United Technologies Corporationille. Kahisevaa tuli tilille yli 100 miljoonaa euroa nykyrahassa.

Yrityiskaupoissa ajoitus on ratkaiseva. Varsinkin rahoitusalalla korkeasuhdanteen ruokkia hype kasvattaa pottia. Sen huomasivat 2007 suomalaisen FIM-pankkiiriliikkeen omistajat etunenässä Seppo Sairanen, Markku Kaloniemi ja Pekka Mölsä. Suomalaispankki joutui viikingeiksi kutsutun islantilaisten aggressiivisesti yritysostoilla laajentuneen finanssikonserni Glitnirin ostohalujen kohteeksi 2000-luvun nousukauden viimeisenä kesänä.

Seppo Sairanen tienasi yli 100 miljoonaa myymällä osuutensa FIM-pankista islantilaisille finanssiviikingeille.

Islantilaiset ostivat pankkeja velkarahalla ja siitä muun muassa FIM:in omistajat pääsivät osalliseksi. Eniten tienasi Sairanen, yli 100 miljoonaan euroa, mutta hyvin pärjäsivät myös muutkin: kymmenen eniten tienanneen suomalaisen joukossa oli peräti kolme FIM:in omistajaa. Muutama kuukausi kauppojen jälkeen alkoi kansainvälinen finanssikriisi ja takki auki maailmaa valloittaneet islantilaispankit kaatuivat veronmaksajien syliin, mutta se ei enää ollut suomalaisten murhe.

Samana vuonna vuokralääkärikulttuurin Suomeen tuonut MedOne myytiin ruotsalaiselle pohjoismaiden suurimmalle terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys Attendolle, joka meni pörssiin. Vuokralääkäri konseptin kehittäneet lääkärit Pertti Karjalainen ja Veli-Matti Riihimäki tienasivat kaupalla yhteensä liki 40 miljoonaa euroa.

Terveydenhoito teki verovuoden rikkaimman viisi vuotta myöhemmin, kun lääkärikeskus Dextra myytiin Pihlajalinnalle. Pääomistaja Leena Niemistö sai myyntituloa 24 miljoonaa euroa. Se oli ensimmäinen kerta 2000-luvulla, kun nainen oli Suomessa eniten tienannut, saattoi olla ensimmäinen kerta koko maan historiassa.

Leena Niemistö myi Dextra-lääkärikeskuksensa Pihlajalinnalle vuonna 2011 ja ansaitsi 24 miljoona euroa.

Miesten vahva edustus it-ja peliyritysten takana näkyi 2000-luvun verotilastoissa. Ensimmäisessä aallossa tulivat teollisuuden automaation parissa työskennelleet Veikko Lesonen ja Jorma Terentjeff ja internet-palveluilla miljonääreiksi ponnistaneet Jaakko ja Antti Rytsölä.

Markka-ajan ensimmäinen it-miljonaari nähtiin jo 1996, kun Eunet Finlandin toimitusjohtaja Johan Helsingius otti ensimmäiset miljoonat ulos yrityksestään. 2010-luvulla videopeliteollisuus kasvoi räjähdysmäisesti ja Suomi oli kehityksessä vahvasti mukana.

Vuosina 2011–2014 Suomeen syntyi lähes 180 peliyritystä ja alan liikevaihto kasvoi miljardiluokkaan. Kun pelitalojen perustajat myivät firmojaan, syntyi Suomeen kymmeniä miljonäärejä.

Eräs kirkkaimmista alan tähdistä oli 2010 perustettu Supercell, joka sittemmin myytiin kiinalaisille. Pääkonttori jäi kuitenkin Helsinkiin ja yrityksen johtajat ovat useina vuosina olleet Suomen palkkakuninkaita. Esimerkiksi 2017 kymmenen eniten tienanneen joukossa viisi oli Supercellin miehiä.

Vaikka yrittäjämiljonäärit näkyvät marraskuun alkupäivinä julkaistavissa verotiedoissa, hyvin harvalta se onnistuu.

Yrittäjien osaa kadehtivien on hyvä muistaa, että puolet heistä tienaa alle 2 000 euroa kuukaudessa.

Jos oheinen taulukko ei avaudu, voit katsoa sen tästä.