Tämän takia buffetissa sikaillaan – psykologi: suomalaisiin vaikuttaa ikivanha perinne - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tämän takia buffetissa sikaillaan – psykologi: suomalaisiin vaikuttaa ikivanha perinne

Julkaistu: 24.10.2019 19:48

Syömiseen erikoistuneen psykologin mielestä ruoan arvoon suhtaudutaan eri tavalla kotona kuin noutopöydän äärellä.

Ilta-Sanomat kertoi keskiviikkona Ikaalisten kylpylän keittiöpäällikön havaitsemasta rajusta ruokahävikistä buffetaamiaisella.

Suomalaisten buffetmässäilystä syntyvä ruokahävikki herätti runsaasti keskustelua, ja myös monet lukijat kertoivat kohdanneensa noutopöytien äärellä suoranaista porsastelua.

Syömiseen erikoistuneelle psykologille ja tietokirjailijalle Katarina Meskaselle ilmiö on hyvin tuttu. Hänen mukaansa ylenpalttiseen buffetmässäilyyn ja ruokahävikin syntymiseen vaikuttaa moni tekijä niin buffetpöydän sommittelussa kuin ihmisten taustassakin.

– Tutkimuksien mukaan useat tarjolla olevat ruokalajit houkuttelevat ottamaan enemmän ruokaa. Siinä tulee halu maistaa kaikkea, Meskanen avaa.

– Monesti buffetissa myös ajatellaan, että otetaan nyt koko rahan edestä, kun on kerran maksettu. Se on ajattelumalli, mitä ei näy kotioloissa.

Syömiseen erikoistunut psykologi ja tietokirjailija Katarina Meskanen.

Vaikka lautaselle lapioituun ruokamäärään vaikuttaa poikkeuksellisen runsas tarjonta, ovat ruokailutottumukset kuitenkin ratkaiseva tekijä ylilyöntien syntymisessä. Hän kuvaa suomalaisten olevan buffetissa kuin pula-ajan lapsia: ruokaa täytyy syödä mahdollisimman paljon, kun sitä kerrankin on.

– Meidän sosiaalinen kulttuuriperimämme ohjaa sellaiseen ajatteluun – ei ehkä enää niin paljon nuorilla, mutta keski-ikäisillä ihmisillä näkyy hyvin paljon käyttäytymistä, missä syödään ’varastoon’.

”Ei mielletä omaksi ruokahävikiksi”

Suomessa ähky liitetäänkin usein juhlaan. Ylensyönti ikään kuin kuuluu laivalla, hotellissa tai kylpylässä lomailun kokemukseen.

Noutopöytätilanteita käydään läpi myös Meskasen vastaanotolla. Monella saattaa olla ylensyönnin taustalla ruokailuun liittyviä ongelmia. Tällöin buffetpöydässä saattaa riistäytyä mopo käsistä.

– Buffet edustaa sellaista ainutlaatuista tilannetta, missä ’saa’ vetää överiksi. On ikään kuin sallitumpaa syödä buffetissa kaksin käsin, vaikka muuten eläisi hyvin hallitusti ja kontrolloidusti.

Meskasen mukaan on myös valitettavan yleistä, että ihmiset saattavat ”säästellä” nälkäänsä buffetiin tai jopa paastota koko päivän, että jaksavat ahmia noutopöydästä.

– Kukaan ei pysty tekemään järkeviä valintoja silloin, kun on oikein nälkäinen.

Lukijan lähettämä kuva perheen jäljiltä jääneestä aamupalapöydästä.

Yltäkylläinen irtiotto saattaa myös hämärtää ymmärrystä siitä, että buffetateria on ruokaa siinä missä kotipöperötkin. Lautaselle jäävistä lihapullista ja puuroista ei tule huonoa omatuntoa, vaikka arjessa moinen tuhlaus ei tulisi monelle kuuloonkaan.

– Se on ikään kuin ravintolan ruokaa, joka jää yli. Sitä ei mielletä omaksi ruokahävikiksi, Meskanen täsmentää.

Annosten suunnittelu auttaa

Moni saattaa ottaa buffetissa liikaa ruokaa jo sen vuoksi, että takana odottava jono saa tekemään hätiköityjä päätöksiä. Meskanen kehottaakin suunnittelemaan buffetateriaa jo hieman etukäteen.

Alkuun hän kehottaa valitsemaan esimerkiksi neljä eri ruokalajia, mitä saa hakea lautaselleen noutopöydästä. Seuraavalle lautaselliselle voi hakea kolmea lajia, sitten kahta ja lopuksi yhtä.

– Käy läpi valikoiman ja miettii harkiten, mitä tekee mieli ja mitä haluaa maistaa. Ruokaa voi aina hakea lisää pieniä maistiaisia, eikä ihan kaikkea tarvitse edes maistaa.

Ruokahävikkiä voivat ehkäistä myös ravintolat, Meskanen huomauttaa. Hän nostaa malliesimerkiksi Helsingin keskustassa sijaitsevan opiskelijaruokala Unicafen, missä biojäteastian alla on vaaka. Kun ruokaa heittää roskakoriin, näkee välittömästi oman jätteensä määrän gramman tarkkuudella.

– Lisäksi ravintola voi pienentää hävikkiä lautasten ja lasien koolla, hän ohjeistaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?