Onko tässä Suomen surkea­kuntoisin tie? Nyt lappilaisten mitta täyttyi: ”Meitä on kusetettu kymmeniä vuosia”

rac

Julkaistu:

Lappi
Vihainen karvalakkilähetystö matkusti yön yli Helsinkiin kertomaan liikenneministerille Pohjois-Suomen maanteiden karmeasta kunnosta.
Helsingin keskustakirjasto Oodin kahvilaan on aamupäivällä kokoontunut ryhmä tuohtuneita pohjoissuomalaisia. 20 hengen porukka on taittanut matkan Kittilästä yön yli bussilla, mutta väsymyksestä ei ole tietoa.

Iltapäiväksi ryhmä oli menossa aukion toisella puolella näkyvään eduskuntataloon tapaamaan liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinia (sd.) sekä lappilaisia kansanedustajia. Karvalakkilähetystön viesti on, että Pohjoisen tiet ovat päässeet niin huonoon kuntoon että se loukkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta ja haittaa Lapin matkailuelinkeinoa.

– Meitä on kusetettu kymmeniä vuosia. Nyt alkaa mitta tulemaan täyteen. Aina luvataan ja luvataan mutta sitten mitään ei tehdä, sanoo ryhmän puhemieheksi valittu matkailuyrittäjä Reijo Paasirova.

Valtuuskunnan taustalla on kahdeksan Kittilän pohjoispuolella sijaitsevan kylän kyläyhdistystä. Ministeritapaamiseen vahvistukseksi oli lisäksi lennähtämässä esimerkiksi Kittilän kunnanjohtaja. 14 tunnin matkalla tunnelmannostatuksesta on huolehtinut saamelainen joikaaja Niiles-Jouni Aikio rumpuineen.


Vaatimukset koskevat erityisesti kolmea Levin hiihtokeskuksesta pohjoiseen kulkevaa tietä, jotka ovat Paasirovan mukaan ”kaameassa kunnossa”. Vuosien lupauksista huolimatta teitä ei ole edes päällystetty, ja erityisesti keväisin soratiet ovat kurjassa kunnossa.

– Haluatko miljonääriksi -tyylinen kysymys on, että löytyykö Suomesta paikkoja, joissa kahden kuntakeskuksen väliltä puuttuu päällystetty tie. Näin on vieläkin Kittilän ja Inarin sekä Kittilän ja Enontekiön välillä.

Kuvat Enontekiön suuntaan kulkevasta tiestä 9562 puhuvat puolestaan. Vesi on uurtanut tien pintaan ojansyvyisiä railoja poikittain. Kannonpäät työntyvät ulos tien pinnasta. Yhdessä kohdassa vesi on uurtanut puolet tiestä kokonaan pois, ja ajoradan keskellä on pelkkä vuolas vesiputous.

– Kevättulvien aikaa olemme usein motissa, ei siitä pääse mihinkään.


Kyseinen tie on alun perin rakennettu sotien jälkeen hätäaputyönä lapioilla ja hevospelillä. Sittemmin korjaukset ovat jääneet vähemmälle.

– Nykyiset nuoret tieinsinöörit eivät osaa enää hoitaa sorateitä. Pitäisi vain laittaa päällyste päälle.

Myös autojen kestävyys on kovilla kuoppaisimmilla osuuksilla. Yhden ryhmään kuuluvan mukaan iskuvaimentimet pitää uusia kerran vuodessa.

– Kun meille tulee silmäätekeviä kylään, niin ajelutamme heitä aina tuosta 80 kilometrin nopeudella. Se on hyvä oppitunti.


Paikallisille kyseessä on tärkeä ja ainoa kulkuväylä, jota pitkin kulkevat niin koulukyydit kuin ambulanssitkin. Soratien varrella toimii myös useita matkailuyrittäjiä. GPS-laitteet ohjaavat autoilijat käyttämään parempia, päällystettyjä teitä.

– Matkailu kärsii tilanteesta erityisesti kesäisin, mutta myös talvella. Ihmiset eivät lähde ajamaan soratielle. Kun mennään pohjoiseen, niin reitti valitaan muualta kuin Levin kautta, Ivaloon suoraan nelostietä tai valtatietä 21 Kilpisjärvelle päin, Paasirova valittelee.

– Meillä Suomen upein, suuri ja valjastamaton Ounasjoki, jonka rantaa myöten tie kulkee Raattamaan saakka. Nyt tie on käytännössä sellainen, ettei sitä voi käyttää.


Paasirovan mukaan tieolojen parantamista suunniteltiin jo 1960-luvulla. Vuonna 1998 liikenneministeri Matti Aura (kok) lupasi hoitaa asian, mutta mitään ei tapahtunut. Keskustalainen Anu Vehviläinen taas pahoitteli pohjoisten hankkeiden olevan liian pieniä kilpailemaan isojen moottoritieprojektien kanssa.

– Ounasjoen suojelulaissa sanottiin että tiet laitetaan kuntoon. Miksi niitä ei sitten laitettu? Tuntuu että kyseessä oli kosto siitä, että vaadimme joen suojelua.

Kaikkien kolmen tieosuuden korjaaminen nielisi arviolta 30–35 miljoonaa euroa. Nykyinen Antti Rinteen (sd) punavihreä hallitus on myöntänyt 7,5 miljoonaa euroa Köngäs-Hanhimaa-tien kunnostamiseen. Syynä on alueella sijaitseva kultakaivos, jonne kuorma-autojen pitää päästä.


Kittilässä ei kiitellä hallitusta kädenojennuksesta ennen kuin ensimmäiset koneet ilmestyvät tietä korjaamaan.

– Meille on useasti aikaisemminkin käynyt näin, että korjaamista on ensi luvattu ja sitten ne rahat menevätkin muualle.

Tapaamisen jälkeen Paasirova viestittää olevansa tyytyväinen tapaamiseen Sanna Marinin kanssa kanssa. Ministeri jopa lupasi matkustaa seuraavan vuoden sisällä itse Kittilään kuulemaan paikallisia huolia.

Paasirovan mukaan ministeri kertoi hallituksen kaavailevan siirtymistä Ruotsin esimerkin mukaan jopa kolmen hallituskauden yli ajoittuvaan tiehankesuunnitteluun, johon on helpompi hakea myös EU-rahaa.

– Oikein hyvä tilaisuus. Mutta vielä pitää nähdä että sanat muuttuvat lihoiksi.

Oletko ajanut jossakin päin Suomea erityisen huonokuntoisella tiellä? Onko sinulla siitä kuva tai video? Lähetä se IS:lle WhatsAppilla: 040 660 9019.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt