Ikaalisten kylpylän keittiöpäällikkö julkaisi hätkähdyttävät kuvat hotellin aamiaisbuffetin jäljiltä – ”Valitettavasti totta”

Julkaistu:

Keittiöpäällikkö hämmästelee, miten etenkin nuoret ihmiset unohtavat ilmastoahdistuksen noutopöydässä.
Keittiöpäällikkö Aki Koivuniemen mitta täyttyi viime viikolla.

Hänen työpaikallaan Scandic Ikaalisten Kylpylässä oli vietetty kiireisiä syyslomapäiviä. Koivuniemen keittiössä oli tarjoiltu noin 14 000 annosta.

Aamusta toiseen toistui sama ilmiö, joka sai Koivuniemen lopulta tarttumaan näppäimistöön ja kirjoittamaan Facebook-päivityksen. Se on kerännyt jo yli 3 000 jakoa.

– Älkää suuttuko, ymmärtäkää, Koivuniemi aloittaa kirjoituksensa.


Hänen todistamansa ikävä ilmiö on se, että aamiaiselle noutopöytään saapuvat ihmiset ahnehtivat lautasensa kukkuroilleen ruokaa, eivätkä jaksa syödä läheskään kaikkea.

Yli jäänyt ruoka menee roskiin. Syntyy niin sanottua lautashävikkiä.

Hän antaa esimerkin yhdeltä syysloma-aamulta: Aamiaisen noutopöydän valmistuksessa hävikkiä syntyi 3,5 kilogrammaa. Ahnehtivien ruokailijoiden jäljiltä lautashävikkiä syntyi samana päivänä 43 kilogrammaa.

Siis yhtenä päivänä.

 

Yllätyit toki varmasti itsekin, ettet jaksanutkaan syödä puolta kiloa pekonia, 20kpl nakkeja, 10 kpl lihapullaa, 4 viipaletta leipää, kahta kulhoa jugurttia, kolmea kanamunaa, lautasellista munakokkelia, puolikasta vesimelonia, neljää pikkupullaa, kahta lasia mehua ja viittä kuppia kahvia?

Ruokahävikin hiilijalanjälki on hirvittävä. Koivuniemi muistuttaa, että jos globaali ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi kolmanneksi suurin Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Koivuniemen ravintola tekee kaikkensa minimoidakseen hävikin. Monet asiakkaat eivät. Noutopöydän äärellä ilmastoahdistus lentää roskiin kohtuuden kanssa.


– Yllätyit toki varmasti itsekin, ettet jaksanutkaan syödä puolta kiloa pekonia, 20kpl nakkeja, 10 kpl lihapullaa, 4 viipaletta leipää, kahta kulhoa jugurttia, kolmea kanamunaa, lautasellista munakokkelia, puolikasta vesimelonia, neljää pikkupullaa, kahta lasia mehua ja viittä kuppia kahvia? Koivuniemi kirjoittaa.

– Mihin se ilmastoahdistus jää, kun ei sitten jaksakaan syödä kaikkea?

Erityisesti Koivuniemi hämmästelee sitä, että hänen havaintonsa mukaan isoimmista hävikeistä ovat vastuussa lapset ja nuoret, noin 5–20-vuotiaat. Samaan aikaan nuoret potevat eniten ilmastoahdistusta.

– Eli nyt ensi kerralla, kun lintsaatte koulusta ja osallistutte ilmastolakkoon, niin miettikääpä, mikä ilmastokuorma oli vaikkapa niillä pekoneilla, jotka jätit lomalla lautaselle aamiaisella. Jotka tuotettiin ja valmistettiin siis täysin turhaan.

Sanojensa vakuudeksi Koivuniemi on kuvannut kahtena aamuna asiakkaiden jälkeensä jättämät valtavat kasat ruokaa.

– Nämä on valitettavasti totta. Jos joku ei usko, niin tervetuloa katsomaan joku aamu.

 

Ensi kerralla, kun lintsaatte koulusta ja osallistutte ilmastolakkoon, niin miettikääpä, mikä ilmastokuorma oli vaikkapa niillä pekoneilla, jotka jätit lomalla lautaselle aamiaisella.

Koivuniemi vastaa puhelimeen työpaikaltaan tiistaiaamuna. Facebook-päivityksestä on tullut parissa päivässä paljon palautetta.

– Kollegat ja alan ihmiset ovat olleet hyvinkin samaa mieltä asiasta ja tunnistavat ongelman. Moni on ollut onnellinen, että asiasta keskustellaan.


Hän kertoo halunneensa kääntää huomion ruokahävikkiin sen vuoksi, että se on niin turha ilmaston kuormittaja.

– On paljon asioita, joita ei voida kokonaan karsia, ja joiden vähentäminenkin on vaikeaa. Esimerkiksi meillä on ihmisiä, jotka tarvitsevat välttämättä yksityisautoilua, mutta ruokahävikkiä voisimme vähentää dramaattisesti Suomessa ja globaalistikin.

– Jos jotain haluaa ilmaston eteen tehdä, siitä kannattaa aloittaa.

Mistä sitten johtuu se, että juuri ilmastovalveutuneet nuoret näyttävät viittaavan kintaalla hävikkiruoan ilmastovaikutuksille?

Iso syy on Koivuniemen arvion mukaan myös se, että nuoret eivät ole tottuneet hotellin notkuviin pöytiin eivätkä siksi osaa arvioida oman nälkänsä mittaa.

– Positiivisessa mielessä erottuvat business-matkustajat tai muut, jotka vierailevat paljon hotelleissa. Heiltä jää todella vähän, jos mitään, lautaselle.

Toinen syy voi olla tietämättömyys – ongelman suuruutta ei yksinkertaisesti hahmoteta.

– Ehkä tämän kautta ihmiset pysähtyvät hetkeksi miettimään. Näkisin, että valistus ja ihmisen omien valintojen tietty vastuuttaminen on tässä avainasia. En lähtisi itse karsimaan tuotteita tai supistamaan repertuaaria sillä tavalla, ettei ihminen voi ottaa enemmän. Se on minun mielestäni väärä tapa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.
Oletko törmännyt itse buffeteissa hävikkivuoriin? Lähetä meille kuva ja kerro tarinasi: uutiset@is.fi tai WhatsApp-viestinä numeroon 040-6609019.

500 miljoonaa kiloa

Suomessa koko ruokaketjun ruokahävikki on arviolta 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa.

Ravintola-alan ruokahävikki on arviolta 75–85 miljoonaa kiloa vuodessa.

Lautastähteiksi päätyy noin 4–8 prosenttia ruuasta ravintolatyypistä riippuen.

Kotitalouksien ruokahävikki on arviolta 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa, 20–25 kiloa henkilöä kohden.

Kotitalouksien ostamasta ruoasta arviolta kuusi prosenttia päätyy roskiin.

Lähteet: Luonnonvarakeskus , Hävikkiviikko

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt