Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) pyytää poliisilta selvitystä sen toiminnasta mielenosoituksissa. Ohisalo kertoo asiasta Twitter-viestissä.
– Poliisin tehtävä on turvata niin mielenosoittajien kuin sivullisten perusoikeuksia. Luottamus poliisiin on pidettävä vahvana, jotta turvallisuuden tunne voi kasvaa. Viime päivien mielenosoitusten osalta olen pyytänyt poliisilta selvitystä, hän kirjoitti sunnuntaina iltapäivällä julkaistussa viestissä.
Poliisin voimankäyttö lauantaina Helsingissä järjestetyssä Turkkia vastustavassa mielenosoituksessa on puhuttanut sosiaalisessa mediassa ja kerännyt kritiikkiä järjestäjiltä. Poliisi otti yhteen mielenosoittajien kanssa ja käytti tilanteessa etälamautinta.
Helsingin Sanomille Ohisalo tarkentaa, ettei pyydä selvitystä poliisin voimankäytöstä vaan yleisesti pelisäännöistä mielenosoituksissa toimimisesta.
– Kun tämä on herättänyt jonkin verran keskustelua, on hyvä käydä yhdessä läpi perusteita sille, kuinka ollaan varautuneita erilaisissa tilanteissa ja kuinka perusoikeudet toteutuvat mielenilmauksissa, hän sanoo.
Auton ikkuna rikki ja etälamautin käytössä
Lauantaina Helsingin Narinkkatorilla järjestetyssä kokoontumisessa poliisi esti mielenosoittajien soundiauton, eli äänentoistoon käytetyn auton lähtemisen mielenosoituskulkueen mukaan. Tilanne johti siihen, että poliisi rikkoi auton ikkunan ja otti avaimet pois estääkseen auton kulun.
Poliisi myös käytti etälamautinta ainakin yhtä mielenosoittajaa kohtaan. Järjestäjän, Yhdessä Rojavan puolesta -solidaarisuusverkoston mukaan poliisi ”lopulta hyökkäsi mielenosoitukseen”.
Esimerkiksi yhdessä Narinkkatorilla otetussa videossa näkyy poliisin ja miehen välinen välikohtaus, jossa useita kypärin varustautuneita poliiseja taltuttaa yhtä maassa vastustelevaa miestä.
Poliisi esti auton liittymisen mielenosoittajien kulkueeseen Narinkkatorilla Helsingissä.
Ainakin yhdellä poliiseista on kädessä myös etälamautin. Sitä, mistä tilanne on saanut alkunsa, ei tässä videossa näy.
STT ei ole varmistanut kyseisen videon aitoutta. Samasta paikasta ennen mielenosoituksen alkua on kuitenkin julkaistu verkossa useita eri videoita.
Myös poliisin varustautuminen: hevoset, koirat, etälamautin ja mellakkavaruseet ovat herättäneet kysymyksiä.
Helsingin poliisin hälytys- ja valvontatoiminnan johtaja, ylikomisario Jere Roimu vastaa kritiikkiin. Roimu toimi yleisjohtajana poliisin tilannekeskuksessa mielenosoituksen aikana.
Miksi auto ei päässyt kulkueen matkaan?
– Edellisessä vastaavassa mielenosoituksessa heillä oli auto, ja silloin mielenosoitus päättyi lähetystöalueelle, jossa tapahtui vahingonteko. Mielenosoitusväki liikkui ja juoksenteli lähetystöalueella niin, että auto ajoi ihmisten seassa. Oli epäily, että mielenosoitus saattaisi suunnata ennalta sovitusta reitistä huolimatta esimerkiksi Kaivopuiston lähetystöalueelle. Jo kun mielenosoitusilmoitus tehtiin, olin tehnyt päätöksen, että ajoneuvoa, joka ei ole kokoontumislain tarkoittama mielenosoitusväline, ei päästetä sinne (kaduille), Roimu sanoo STT:lle.
Kaivopuistoon edennyt Turkin toimia vastustanut mielenosoitus järjestettiin maanantaina. Sen yhteydessä rikottiin Turkin suurlähetystörakennuksen ikkunoita, ja Roimun mukaan iso kivi lensi läheltä yhden poliisin päätä. Poliisi tutkii asiaa.
Autoa pystytään käyttämään viranomaisia vastaan niin, että tungetaan poliisiketjusta läpi, Roimu kertoo.
Turkin suurlähetystön alapuolella sijaitsevien asuntojen ikkunoita rikottiin mielenosoituksen aikana.
Auton kieltämiseen lauantaina vaikutti edellisten tapahtumien lisäksi Roimun mukaan myös mielenosoittajien ja muiden ihmisten turvallisuus, koska reitti kulki isoja Helsingin katuja, ja paikalla oli pieniä lapsia kävelemässä.
Kulkue pääsi lopulta liikkeelle.
– Meillä oli poliisiauto vilkut päällä siellä kulkueen edessä, ja seurasin videolta, että siitä huolimatta jalankulkijat juoksentelivat puolen metrin päästä poliisiauton edestä ja siellä oli valtavasti jalankulkijoita liikkeellä keskustassa. Jos siviiliauto olisi ajanut, niin katson, että se olisi aiheuttanut melkoista vaaraa.
Järjestäjä: Poliisi ei antanut minkäänlaisia perusteita
Mielenosoituksen järjestäjän, Yhdessä Rojavan puolesta -solidaarisuusverkoston mukaan poliisi ei millään tavalla ilmoittanut etukäteen, ettei soundiautoa saa käyttää, vaikka aiemmin soundiauto ei ole ollut mikään ongelma. Poliisi ei myöskään järjestön mukaan suostunut antamaan kiellolle minkäänlaisia perusteita. Järjestäjä oli tehnyt vaaditusti ilmoituksen mielenosoituksesta vuorokautta ennen.
– Jos auto olisi todellinen ongelma, poliisi olisi voinut ottaa meihin helposti yhteyttä vaikka eilen (perjantaina), järjestö kertoo Facebook-sivuillaan.
Roimun mukaan mielenosoitusilmoituksessa ei ollut mainintaa auton käytöstä.
– Neuvottelimme tunnin järjestäjien kanssa ja kerroimme, että poliisi ei tule päästämään autoa jalankulkijoiden sekaan. Järjestäjä ilmoitti suoraan poliisille, että he eivät tule noudattamaan poliisin ohjetta ja määräystä, vaan ottavat auton väkisin mukaan, Roimu sanoo.
Helsingissä järjestetään 250–300 mielenosoitusta vuodessa, ja on Roimun mukaan poikkeuksellista, ettei järjestäjä noudata poliisin ohjeita.
Poliisi: Etälamautin oli lievin mahdollinen keino
Tilanne eteni Roimun mukaan niin, että poliisi ajoi lopulta omalla autollaan soundiauton eteen. Lopuksi poliisi rikkoi soundiauton ikkunan ja otti sieltä avaimet.
Samassa yhteydessä mielenosoittajat tönivät Roimun mukaan poliisia. Poliisi käytti etälamautinta.
– Poliisia vastustettiin voimakkaasti siinä tilanteessa. Etälamautinta käytettiin vastarinnan murtamiseen, Roimu perustelee etälamauttimen käyttöä.
Miksi ei käytetty lievempää keinoa?
– Poliisi käyttää aina lievintä mahdollista voimakeinoa, joka on tilanteen hoitamiseksi perusteltua. Itse en pidä etälaumautinta voimakeinoista kaikkein voimakkaimpana. Olisiko sitten patukalla pitänyt lyödä?
Sisäministeri Maria Ohisalo haluaa selvityksen pelisäännöistä poliisin mielenosoituksissa toimimisesta.
Etälamautin on Roimun mukaan normaali varuste, joka on sen käyttöön koulutetuilla poliiseilla aina mukana muiden varusteiden tapaan. Kyse ei siis ole siitä, että mielenosoitukseen olisi erityisesti varauduttu etälamauttimin.
Mitä tulee hevosiin, poliisikoiriin ja varustetasoon ylipäänsä, taustalla ovat Kaivopuiston tapahtumat.
– Poliisi nosti varautumistasoa, koska edellinen mielenosoitus ei sujunut sovittujen pelisääntöjen mukaan rauhallisesti.
Mielenosoituksen järjestäjää epäillään kokoontumisrikkomuksesta
Narinkkatorin lauantaisiin tapahtumiin liittyen poliisi epäilee useita ihmisiä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja järjestäjää kokoontumisrikkomuksesta. Epäily kokoontumisrikkomuksesta liittyy siihen, ettei järjestäjä noudattanut Roimun mukaan poliisin ohjeita ja määräyksiä auton käytöstä.
Virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen epäilyt liittyvät esimerkiksi siihen, että poliiseja pakotettiin siirtymään ajamalla heitä kohti.
Järjestäjä on puolestaan tiedottanut, että se selvittää poliisin toimien laillisuutta ja tekee selvityspyynnöt myös poliisijohdolle.
Mielenosoitus pääsi lopulta liikkeelle kello 16:n jälkeen lauantaina ja sujui sen jälkeen sekä poliisin että järjestäjän näkemyksen mukaan rauhallisesti ja ongelmitta. Ketään ei pidätetty missään vaiheessa.
Yhdessä Rojavan puolesta -solidaarisuusverkoston järjestämä mielenosoitus halusi tuoda esiin muun muassa Turkin jatkamat pommitukset Yhdysvaltojen kanssa tehdystä tulitaukosopimuksesta huolimatta. Verkosto on järjestänyt mielenosoituksia kertomansa mukaan vuodesta 2014.
