Terveyskeskuksia vaivaa huutava lääkäripula – nuoret lääkärit eivät halua terveyskeskuksiin: liian vaativaa, liian kiireistä, sata reseptin uusimista päivässä

Julkaistu:

Lääkäripula koettelee terveyskeskuksia ympäri Suomea. Terveyskeskuksissa on tälläkin hetkellä avoinna noin 300 perusterveydenhuollon lääkärin virkaa. Mistä johtuu, etteivät lääkärit halua terveyskeskuksiin?
Lääkäripula vaivaa terveyskeskuksia ympäri Suomea. Täyttämättä on noin 300 perusterveyshuollon lääkärin virkaa.

Samaan aikaan yhä useampi nuori lääkäri kieltäytyy työskentelemästä terveyskeskuksissa. He hakeutuvat muualle. Monet kertovat sen myös avoimesti. Työ koetaan esimerkiksi liian kiireiseksi.

– Nuoret lääkärit työskentelevät valmistumisensa jälkeen perusterveydenhuollossa 9 kuukautta. Usein he paikkaavat vastaavan kokoista tehtävää, jota hoiti kokenut erikoislääkäri. Monissa paikoissa asiat sujuvat hyvin, mutta nuori lääkäri voi kokea tehtävän liian vaativana ja liian kiireisenä, Nuorten Lääkärien Yhdistyksen puheenjohtaja, lääketieteen lisensiaatti ja erikoistuva lääkäri Sara Launio kertoo Ilta-Sanomille.

Hän kertoo, mitä muuta on terveyskeskuslääkäripulan taustalla nuoren lääkärin näkökulmasta.

– Perusterveydenhuollossa hoitomahdollisuudet ovat kasvaneet kovasti, sillä lääketieteellinen tieto kasvaa huimaa vauhtia. Samaan aikaan kustannukset ovat kasvaneet, mutta resurssit eivät kuitenkaan ole kasvaneet.

Järjestelmässä on myös rakenteellisia syitä, jotka vaikuttavat työmäärän kasvuun.

– Yksi esimerkki on Oma kanta -järjestelmä. Se tekee esimerkiksi reseptien uusimisen näennäisesti nopeaksi. Lääkäri saattavatkin uusia jopa 30 reseptiä työvuoron aikana. Toisaalta lähempi tarkastelu kertoo, että yhden potilaan reseptejä saattaa uusia kolme eri lääkäriä.


Launiota huolestuttaa myös se, että hoitosuhteissa on liika vaihtuvuutta.

Terveyskeskuksissa on tälläkin hetkellä avoinna noin 300 perusterveydenhuollon lääkärin virkaa. Mistä johtuu, etteivät lääkärit halua terveyskeskuksiin?

– Nuoret lääkärit voivat kokea, että terveyskeskuksissa ei pääse täydentämään taitojaan. Lääkärintyössä on tärkeää asiantuntijuus, jota täytyisi pitää yllä ja täydentää. Nykyisessä järjestelmässä terveyskeskuksissa ei ehditä perehtyä uusin asioihin. Nuoret lääkärit kokevat työmäärän ylitsevuotavana, hän sanoo.

Hänellä itsellään on hyviä kokemuksia yhdeksän kuukauden jaksosta Joutsenosta.

– Tuntui siltä, että siellä vanhemmat lääkärit antoivat hyvin paljon apua ihan omasta ajastaan. Myös nykyinen työpaikkani Malmin sisätautien päivystyksessä on hyvin kannustava nuoren lääkärin näkökulmasta, Launio kertoo.

”Lääkärit turhautuvat kun työ ei suju”

Tilanne tunnistetaan myös Lääkäriliitossa.

– Nuorella lääkärillä on työpäivän lista täynnä 10-15 minuutin aikoja, kun moni potilaista on moniongelmaisia ja vaatisivat paljon pidemmän vastaanottoajan. Lisäksi joka väliin tulee ylimääräisiä päivystystapauksia ja reseptin uusimisia saattaa tulla jopa sata päivässä, arvioi Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Hänellä on myös omakohtaista kokemusta asiasta, sillä hän on työskennellyt itse terveyskeskuslääkärinä. Hän ymmärtää miksi nuoret lääkärit eivät ole halukkaita työskentelemään terveyskeskuksissa.

– Lääkärit turhautuvat siihen, etteivät työt suju. Paine on tietysti kamalan kova. Potilaat ovat tyyty­mät­tömiä, jos he eivät pääse vastaan­otolle ja hoitajat ovat tyyty­mät­tömiä, kun ei ole aikoja, mitä voisi antaa potilaille. Lisäksi esimiehet prässäävät, että pitäisi tehdä enemmän suoritteita. Se tekee työn todella raskaaksi, Myllymäki kuvailee.

Terveyskeskuksissa eri puolilla Suomea on tällä hetkellä noin 300 terveyskeskus­lääkärin virkaa täyttämättä. Työntekijät valuvat toisaalle, sinne missä on myös enemmän kysyntää.

– Perusongelma on se, että terveyskeskuslääkärin virkoja on yleisestikin liian vähän. Se näkyy siinä, että 15 vuodessa sairaalapuolelle on tullut noin 3 500 lääkäriä lisää. Samassa ajassa terveyskeskuksiin on tullut noin 300 virkaa. Sairaalapuolelle on siis tullut kymmenkertainen määrä virkoja. Se osoittaa sen, että voimavarat on ohjattu erikoissairaanhoitoon, Myllymäki toteaa.

Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on 50 terveyskeskuslääkärin paikkaa auki. Muista suurista kaupungeista myös Jyväskylässä on Myllymäen mukaan kova pula terveyskeskuslääkäreistä.

– Jyväskylähän on kasvava, nuori ja dynaaminen yliopistokaupunki. Kyse ei ole siitä, etteikö paikkakunnalla olisi lääkäreitä tai että kunnat eivät asuinpaikkana houkuttelisi. Ongelmat ovat töiden organisoinnissa, työolosuhteissa ja liian suuressa työkuormassa, Myllymäki toteaa.

Työterveyshuolto ja yksityiset terveysasemat houkuttavat

Helsingin kaupungin apulaispormestari ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Sanna Vesikansa myöntää ongelman.

– Varsinkin pääkaupunkiseudulla on kova kilpailu osaajista. On todella paljon yksityisiä toimijoita, esimerkiksi työterveyshuolto ja yksityiset terveysasemat. Myös erikoissairaanhoito vetää lääkäreitä puoleensa. Tässä kilpailussa kaupunki yrittää tehdä parhaansa, jotta lääkäreitä tulee myös julkiseen terveydenhuoltoon, Vesikansa kertoo.

Vesikansan mukaan lääkärivajeeseen on monia syitä.

– Kyse on todella paljon henkilöstöjohtamisesta ja koulutuksen mahdollisuudesta. Se on tietysti haastavaa silloin, kun terveysasemalla on jo monen lääkärin vaje. Silloin syntyy huono kierre ja muut joutuvat paikkaamaan vajetta. Olemme käyttäneet jonkin verran ostolääkäreitä ja otimme käyttöön palvelusetelit. Nämä ovat kuitenkin vain laastaritoimenpiteitä, nyt on tärkeintä saada palkattua vakituisia lääkäreitä lisää.

Terveyskeskusten lääkäripulan takia erityisesti kiireettömien potilaiden hoitoon pääsy vaikeutuu.

– Selvää on, että kiireettömien aikojen osalta Helsingissä odotusajat ovat osalla terveysasemista hyvin pitkät, Vesikansa myöntää.

Päivystyksessä jonoja ja ruuhkia

Terveyskeskusten lääkäripula näkyy myös sairaaloiden päivystyksen jonoissa. Kun potilaat eivät saa aikoja terveyskeskuksista, he menevät päivystyksiin sellaisissakin tapauksissa, jossa oikea paikka olisi terveyskeskus.

– Sairaaloiden päivystyksissä on todella pahoja ruuhkia. Yhteispäivystyksissä noin 20–30 prosenttia potilaista on sellaisia, joita pitäisi oikeasti hoitaa terveyskeskuksessa. Päivystysten ruuhkat johtuvat siis osaltaan siitä, etteivät terveyskeskukset vedä. Siitä seuraa se, että ihmiset joutuvat odottamaan päivystyksessä 5–6 tuntia. Eihän siinä ole mitään järkeä, Lääkäriliiton Myllymäki sanoo.

– Päivystyksen ei missään tapauksessa pitäisi olla kiireettömien aikojen vastaus, Helsingin kaupungin Vesikansa vastaa.


Lääkäriliiton mukaan lääkärivaje aiheuttaa Suomessa eriarvoisuutta potilaiden välillä.

– Meillä on kahden kerroksen väkeä Suomessa. Meillä on ne, joilla on valinnanvaraa perusterveydenhuollossa ja he saavat kyllä hoitoa. Sitten ovat esimerkiksi työttömät, joilla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin julkinen terveydenhuolto. Suomessa on liikaa eriarvoisuutta ja se ei ole oikein, Myllymäki painottaa.

Myllymäen mukaan tilanteeseen on puututtava.

– Minusta pitäisi poliittisesti linjata se, haluavatko eduskunta ja kuntapoliitikot, että terveyskeskus on koko kansan palvelu. Jos halutaan, että se on koko kansan palvelu, terveyskeskukset on laitettava kuntoon. Muuten menemme amerikkalaismalliin, jossa on köyhien terveydenhuolto erikseen ja varakkaiden terveydenhuolto erikseen.

Helsingin kaupungista luvataan huolehtia siitä, että julkinen terveydenhuolto olisi kaikille asukkaille houkutteleva vaihtoehto.

– Yritämme kaikin keinoin panostaa terveysasemien toimivuuteen ja siihen, että julkinen on hyvä vaihtoehto kaikille helsinkiläisille. Se on meidän kaupunkistrategiassakin selvästi sanottu. Emme halua, että Helsinki jakautuu kahden kerroksen väkeen, Vesikansa toteaa.

Lääkäriliiton mukaan terveyskeskusten lääkärivaje on Suomessa huomattavasti huonommalla tolalla kuin muissa Pohjoismaissa.

– Me olemme tässä kohtaa jäljessä esimerkiksi Tanskaa ja Norjaa. On noloa käydä kansainvälisissä lääkärikokouksissa, kun he eivät voi ymmärtää sellaista tilannetta, jossa yleislääkärille pääsisi vasta neljän viikon päästä. He ovat aivan huuli pyöreänä, että miten näin voi olla, Myllymäki sanoo.

Vesikansan mukaan Helsingin kaupunki on jo ryhtynyt toimeen, jotta lääkäreitä saataisiin terveysasemille nykyistä enemmän.

– Meillä on paljon tekemistä, jotta lääkärit kokisivat terveysasemat houkuttelevina työpaikkoina. Siihen tarvitaan monenlaisia parannuksia, jotta lääkäripaikat saataisiin täytettyä. Panostamme nyt todella paljon rekrytointiin ja työnkuvaan, ja samaan aikaan myös palkkaukseen. Uskon, että systemaattisella työllä lääkäripula on mahdollista kääntää toiseen suuntaan.


Lääkärit toivovat hoitotakuuta

Sekä Lääkäriliitto että Helsingin kaupunki muistuttavat, että Suomessa on myös hyvin toimivia terveysasemia, joissa lääkäripulasta ei kärsitä.

Sanna Vesikansan mukaan hyvistä esimerkeistä otetaan oppia.

– Olemme saaneet näiltä toimivilta terveysasemilta palautetta, miten hyvin työtä on organisoitu ja miten ne vetävät puoleensa nuoria lääkäreitä. Ne hyvät asiat täytyy saada vietyä myös muualle. Paljon on kiinni johtamisesta ja siitä, miten tiimityö järjestetään. Kyse on myös siitä, miten nuorille lääkäreille järjestetään ammatillista tukea.

Lääkäriliiton mukaan haastava tilanne voitaisiin ratkaista niin, että terveyskeskuksiin tulisi erikoissairaanhoidon tapaan hoitotakuu.

– Mielestäni terveyskeskuksiin täytyisi saada viikon hoitotakuu. Sillä tämä tilanne voitaisiin oikeasti laittaa kuntoon. Sama ryhtiliike ja pakottavat säädökset tarvitaan perusterveydenhuollossa kuin mitä on tehty erikoissairaanhoidon puolella vuodesta 2005 lähtien.

Helsingin kaupunki kannattaa terveyskeskuksiin hoitotakuuta, mutta varauksella.

– Sehän on hallituksenkin tavoitteena ja pidän lähtökohtaisesti hyvänä, että hoitotakuun kautta yritetään muuttaa asioita. Hoitotakuu pitää kuitenkin toteuttaa niin, että kunnat pystyvät sen järjestämään ja valtion täytyy korvata sen kustannukset, Vesikansa peräänkuuluttaa.

Tiistaina hallitus ilmoitti myöntävänsä ensi vuodelle noin 70 miljoonaa euroa lisää rahaa terveyskeskusten jonojen purkamiseen ja muun muassa uusien lääkäreiden palkkaamiseen. Hallituksen tavoitteena on, että 300 pitkään täyttämättömänä ollutta lääkärinvirkaa täytetään tämän hallituksen aikana.

Esiin tulleita kysymyksiä ja epäkohtia

  • Toimiiko jatkuvuus perusterveydenhuollossa?
  • Resursseja riittämättömästi?
  • Potilastietojärjestelmät liian kankeita?
  • Sosiaalipalvelut eri muodoissaan täytyisi ottaa mukaan entistä paremmin potilaan kanssa tehtävään työhön.
  • Potilaan elämäntilanteen ja arjen huomioiminen osaksi perustyötä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt