Kalevi matkusti ensimmäisellä Keihäsmatkalla etelään – lataa nyt suoran mielipiteen nyky-Kanariasta: ”Kuin menisi Helsingin keskustaan”

Julkaistu:

Kaikkien aikojen ensimmäisellä Keihäsmatkalla ollut Kalevi oli heti myyty Kanariansaarten edessä.
Kun tuusulalainen Kalevi Mölkänen ensimmäisen kerran astui ulos lentokoneesta Las Palmasin lentokentällä, hän huomasi heti ihanan ilman. Gran Canaria otti hänet vastaan lämpimänä ja raikkaanrentona, ja Mölkänen oli myyty.

Bussimatkalla hotellille kuski pysäytti äkisti tien sivuun, avasi oven ja alkoi vaihtaa kuulumisia tien varressa olevan tuttavansa kanssa.

– Nautin siitä mañana-meiningistä, rentoudesta ja auringosta. Ja toki suomalaiset veti viinaa, kun eivät koskaan olleet nähneet sellaista.

Vuosi oli 1967, ja matkakohteena Kanariasaaret oli uusinta uutta. Kalevi Keihäsen perustama Keihäsmatkat teki syksyllä 1967 ensimmäisen suoran lennon Las Palmasiin, ja matka jäi hyvin myös Kalevi Mölkäsen mieleen.

– Suihkukone oli hieno, ja matkalla tarjottiin tietenkin (Kihniön) kipakka-pontikkaa. Tosin me emme siitä niin perustaneet, kun olimme lapsen kanssa matkalla.
Nyt 77-vuotias Mölkänen oli ensimmäisellä suoralla Keihäsmatkojen Kanarian-lennolla vaimonsa ja 2-vuotiaan poikansa kanssa. Toisin kuin monet suomalaiset tuohon aikaan, hän oli jo kokenut ulkomaanmatkailija.

– Ei minua kiinnostanut nähdä vain tämän maan ihmisiä ja päätöksentekijöitä. Halusin kokemuksia maailmalta ja matkustin muun muassa Afrikassa ja Australiassa.


Ensimmäisellä suoralla pakettimatkalla ei ollut Kalevi Mölkäsen mukaan muita lapsiperheitä samassa lentokoneessa. Lapsiperheitä houkuttelevat teemapuistot ja muut ajanviettopaikat loistivat poissaolollaan.

– Siinä missä nykyään on isoja kivilinnoja hiekkadyynien vieressä, oli silloin vain telttoja, joista myytiin virvokkeita.

Mölkänen muistelee noita aikoja kaiholla. Liiallinen turismi on hänen mielestään pilannut Kanariansaaret.

– Sehän on kuin menisi Helsingin keskustaan. Suomalaisia on joka nurkassa. Siihen aikaan ei ollut Suomi-baareja, ja pikkuhotelleja oli vielä paljon. Espanjalaiset ihmiset olivat täysi kymppi.

Myös iltaelämä oli jotain sellaista, mihin suomalainen ei ollut tottunut.

– Altavista-yökerho jäi mieleen. Siellä oli orkesteri soittamassa, ja kun soitto loppui, verhot menivät kiinni. Heti perään aloitti sitten uusi orkesteri.

Keihäsmatkoista kuulee paljon hurjia viinanhuuruisia tarinoita. Mölkänen ei sellaista muista. Hänen mukaansa ainakin ensimmäisillä matkoilla oli varakasta porukkaa, joka käyttäytyi ihan fiksusti.

– Myöhemmin meno meni hurjaksikin, varsinkin Mallorcan-matkoilla. Mutta tuohon aikaan Kanaria oli vielä uusi kohde.
Osasyynä suomalaisten sittemmin hurjaksi muuttuneeseen käytökseen Mölkänen pitää suomalaista lainsäädäntöä. Alkoholia sai siihen aikaan vain Alkosta tai ravintolasta, ja sielläkin anniskelua valvottiin tarkoin. Ulkomailta tuodun alkoholin määrää rajoitettiin tiukasti.

Toisaalta lentokenttien turvatoimet olivat huomattavasti nykyistä väljemmät. Kalevi Mölkänen muistaa esimerkiksi, että Helsinki-Vantaan lentokentällä ulkomailta tulevia erotti muista lentokentällä olijoista vain metrin korkuinen aita. Sen yli pystyi ojentamaan helposti kaikenlaista.

– Kun tulimme Suomeen, paluulennolla oli lähdössä sen ajan huippuartisteja samaan paikkaan. Kyselivät siinä kaikenlaista kohteesta, ja annoin heille loput pesetat aidan yli, kun heillä ei ollut riittävästi valuuttaa.

Samassa yhteydessä Molkänen huomasi, kuinka eräs ”nimi-ihminen” ojensi aidan yli kassillisen täynnä Espanjasta tuotua viinaa. Näin vältyttiin selkkaukselta Tullin kanssa.

Hän ei kuitenkaan halua paljastaa silmäätekevän nimeä.

Keihäsmatkojen perustaja Kalevi Keihänen oli kaimansa mukaan ”tuhat vuotta aikaansa edellä”. Mölkänen kertoo tavanneensa itsekin legendaarisen bisnesmiehen Helsingissä vain hieman ennen tämän kuolemaa. Keihäsmatkat ajautui konkurssiin vuonna 1974 rahoitusvaikeuksien takia. Keihänen tuomittiin 1980-luvulla myös veropetoksesta.

Kalevi Mölkäsellä on oma mielipiteensä konkurssin syistä.

– Valtiovallan temppu, että muka polttoainelaskujen takia olisi talous kaatunut. Hänellä oli hienoja ideoita, kuten lentojen aloittaminen Aasiaan Pietarin kautta. 77-vuotiaana ukkona haluan puolustaa Keihästä, jonka mainetta moni nyt mustaa.

Kalevi Keihäsestä ja Keihäsmatkoista on tehty uusi televisiosarja, ja hänestä kertovaa näytelmää esitettiin kesällä Nastolan Pisarateatterissa.

Kokeneena matkailijana Kalevi Mölkäsellä on sananen sanottavanaan myös nykyisistä matkatoimistoista. Ne saisivat hänen mukaansa ottaa oppia entisaikojen palvelukulttuurista.

– Matkan voi ostaa kahdessa minuutissa netistä, mutta siihen se kokemus sitten jääkin. Olisi paljon mukavampaa mennä oikeaan matkatoimistoon, istua alas ja sanoa: ”Haluaisin matkustaa Kreikkaan. Millainen sää siellä on, ja mitä kohdetta suosittelisitte?”.

Mölkänen uskoo, että kivijalkatoimistoille olisi kysyntää etenkin vanhemman väestön keskuudessa.

– Meitä eläkeiän saavuttaneita on paljon, ja meillä on kyllä rahaa. Paljon mieluummin maksaisin vaikka vähän enemmän palvelusta, kuin säästäisin vähän, mutta joutuisin itse ottamaan kaikesta selvää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt