Video sekoilusta: Ilves saalisti harakan, kokkeja tuli liikaa, ei saatu soppaa

rac

Julkaistu:

”Voi sanoa, että siinä oli kyse elämästä ja kuolemasta.”
Kuusamon Suurpetokeskuksen ilveskamera tallensi hiljattain sekä jännittävän että vauhdikkaan tilanteen, jossa kohtasivat saalistaja ja saalis.

Elvis-ilves ja tuntematon harakka.

– Voi sanoa, että siinä oli kyse elämästä ja kuolemasta, sanoo Suurpetokeskuksen eläintenhoitaja ja kameroiden ylläpitäjä Pasi Jäntti.

Aluksi kaikki eteni kuten suuren maailman luontodokumenteissa, jotka on kuvattu Afrikan savanneilla: ketteryyttä ja voimaa, majesteetillisuutta, pitkäjänteistä strategista suunnittelua, taktista osaamista.

Kuolema tuntui jo voittaneen 5-0, kun tapahtui jotain yllättävää.

Homma meni kotikutoiseksi sekoiluksi. Toteutui se, josta vanha kansa kehitti sanonnan, mitä useampi kokki, sen huonompi soppa.

Tai ei soppaa ollenkaan.

– Pieleen meni, kun ne muut tulivat säheltämään, Jäntti analysoi.

Mutta ei kerrota liikaa, ettei videosta katoa jännitys.

Lähtötilanne oli tavanomainen. Business as usual. Harakoilla, variksilla ja tyhmänrohkeilla nuorilla korpeilla on päivittäin tapana käydä hiukopalalla suurpetokeskuksen ilvesaitauksessa. Sieltä löytyy jauhettua poroa, sisäelimiä ja muuta teurasjätettä.

Varislinnut ovat kaikkiruokaisia herkkunokkia.

Ilveksiä on kuusi, mutta varislintuja tarkkailee silti vain 11 silmää. Arvoituksen ratkaisu on Manta-ilveksen yksisilmäisyys.

– Manta ei ole niin innokas ja tehokas lintujen perään kuin muut, Jäntti sanoo. Hän korostaa, ettei Mantakaan ole täysin toistaitoinen. Sen saaliin on silti parempi olla varma nakki kuin kiikkerä harakka.

– Tämän tarhan idea on, että vähän heikommatkin yksilöt pärjäävät porukassa mukana, Jäntti sanoo.

Elvistä ei rajoita mikään handicap. Se kuuli herkillä tupsukorvillaan ääniä lepokatoksen ohuen vanerikaton päältä.

Sitten alkoi tapahtua. Elviksen notkeat lanteet heilahtivat. Ja sitten tapahtui vielä lisää. Harakan kannalta voidaan puhua ihmepelastumisesta. Elvikselle kyseessä oli tilastotappio. Muutaman kerran viikossa, joskus jopa pari kertaa päivässä, ilvekset nappaavat ruokavieraan.

Harakan, variksen tai korpin.

Korpit ovat kookkaina lintuina hitaita käänteissään, eikä aitaukseen yleensä tulekaan kuin nuoria yksilöitä. Vanhat korpit ovat lintumaailman älykkäimpiä otuksia, tutkitusti. Mutta nuoruus on hölmöyttä.

– Oppitunti voi olla ankara, henki lähtee, Jäntti kertoo.

Varislintujen kuolinrääkäisyt ovat niin kamalia, että lajitoverit pysyttelevät murhenäytelmän jälkeen poissa puoli päivää, jopa yön yli.

Ilves on Jäntin mukaan saalistustekniikaltaan kuin kissa, onhan se kissaeläin. Myös ilvekselle on ominaista ruualla leikkiminen.

Tai treenaaminen. Makuasia. Eläinmaailmassa se on sallittua. Eettisyys ei rajoita.

– Saattavat nyppiä harakalta siipisulat. Sitten se raukka juoksee jalkamiehenä, kun ne kypsyttävät sitä.

– Aika raakaa, mutta luonto on julma, Jäntti miettii.

Kuusamon Suurpetokeskus valmistautuu parhaillaan talvilepoon. Se on auki vielä ensi viikonloppuna. Sen jälkeen vedetään henkeen ja tehdään tarvittavia korjaustöitä.

Juuso-karhukin vetäytyy pian talvilevolla.

– Se ehtii vielä taiteellisiin hommiin, jos innostuu, Jäntti sanoo.

Tänä kesänä ei ole syntynyt yhtään taulua. Inspiraatio tulee usein säiden viilenemisen myötä.

Nyt saattaisi olla hyvä hetki pikaiselle luomiskaudelle. Syksy on jo kirpeä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt