Suuret ideat syntyvät usein puolivahingossa.
Tämä syntyi tynnyrisaunan löylyjen jälkeen Jämsässä, Koskenpäällä.
Jiri Lindén, silloin 6, puuskahti, ei ”heureka”, kuten varhaisempi keksijä Arkhimedes, vaan ”voi että kun olisi pyyhkeessä henkselit, kun tämä tippuu koko ajan.”
Näin muistelee kesän 2018 ratkaisevaa hetkeä Jirin äiti Katja Lindén, Koskenpään Hirsibaarin pitäjä.
Jirin ja Arkhimedeksen (288–212 eKr) keksintöjen yhteinen nimittäjä on kylpeminen.
Arkhimedes oli astunut kylpyyn ja havainnut veden pinnan nousevan, jolloin hän tajusi syrjäytetyn veden tilavuuden olevan sama kuin vedenpinnan alla olevan ruumiinosan tilavuus.
Lindentexin tuleva toimitusjohtaja, keksijä Jiri Lindén kotilaiturillaan.
Jiri taas oli juuri tullut kylvystä, kun hän hoksasi heurekanomaisesti, ettei pyyhkeen ole pakko tippua, vaikka painovoima vaikuttaakin.
Ratkaisu on pyyhe, jossa on henkselit eli olkaimet!
Eikä se siihen jäänyt. Jirin henkselipyyhkeelle hankittiin patentti ja perustettiin firma tuotteistamaan ja kaupallistamaan se. Lindentex rekisteröitiin viime kesänä. Nimi tulee sukunimestä ja tekstiilistä.
– Jiri sanoi jo kolmen tai neljän vanhana, että hänestä tulee bisnesmies. Aina on ollut bisneksen perään, sellainen liikemiesominaisuuksinen kaveri, Katja-äiti kuvailee poikaansa.
– Perusmaalaispoika, joka näkee asiat vähän eri lailla.
Jirillä on muutama muukin idea, mutta aika ei ole vielä kypsä niistä puhumiseen.
Henkselit sinänsä on vanha keksintö, kuten myös pyyhe, mutta tarvittiin vielä ennakkoluuloton nuori mies Jämsästä risteyttämään ne keskenään.
Toistaiseksi Lindentexiä johtaa Jirin äiti, mikä johtuu siitä, että Jiri on vasta aloittanut ensimmäisen luokan koulussa.
– Toivon Jirin jatkavan Lindentexiä, mutta hän on vasta seitsenvuotias. Menee aikaa, ennen kuin oppii laskemiset ja lukemiset, Katja-äiti sanoo.
Luku- ja laskutaidoton toimitusjohtaja olisi iso riski mille tahansa start up -yritykselle.
– Katsotaan mitä tapahtuu. Ehdottomasti luovutan sen joskus lapsille. Se on haaveissa, Katja-äiti sanoo.
Ensimmäiset 2 000 henkselipyyhettä yritetään saada joulumyyntiin. Kankaat on tilattu, ja ompelimo löytyi Jyväskylästä. Jatkossakin tuotanto yritetään pitää kotimaisissa käsissä.
Idea henkselipyyhkeestä syntyi täällä jämsäläisen tynnyrisaunan tuntumassa, kun pyyhe valahteli alas.
Varsinaisesti tähtäin on ensi kesässä.
Prototyypit tehtiin tutun jämsäläisen ompelijan kanssa.
– Niitä koekäytettiin ja tehtiin muutoksia, Katja-äiti kertoo.
Pääkohderyhmä ovat miehet, joille tehdään mustaa Iivaria. Lasten kokoja tehdään erikoistilauksesta.
Tarjolle tulee myös punainen Iita naisille.
Iivarin ja Iitan olennainen ero liittyy yhtä olennaiseen eroon miesten ja naisten fysiikassa ja niiden perua olevassa käyttäytymisessä. Miehillä on tapana pitää pyyhettä rennosti lanteilla, kun taas naiset nostavat herkästi pyyhkeen yläreunan rintojensa yläpuolelle.
– Jirin patentti on miesten mallille, jossa on henkselit, naisten mallissa on olkaimet, Katja-äiti vertaa.
Paljon huomiota on kehitystyössä annettu säätövaralle, koska, kuten Katja-äiti muistuttaa, ”jokainen ihminen on vähän erikokoinen”.
Ääritapauksissa ihmiset saattavat olla paljonkin erokokoisia. Siksi henkseleiden olkaimissa on säätövaraa.
Pyyhkeen malli on lannevaate.
– Lannevaatteen sauma ja halkio jäävät normaalisti eteen, mutta meillä se tulee sivuun, ja olkaimet pystyy säätämään myös sivuttaisessa suunnassa. Isompikokoinen voi säätää ne keskemmälle, ja pienempi säätää kainaloihin päin.
Henkselipyyhe ei ole varsinaisesti pyyhkeen ja kylpytakin hybridiversio, sillä kylpytakissa on hihat. Henkselipyyhkeessä ei ole hihoja, vaan henkselit. Yhteistä on, että kylpytakkikaan ei valahda vahingossa yltä. Tai jos valahtaa, kyseessä on luultavasti viettely-yritys.
Henkselipyyhe ei mahdollista tahallisia vahinkoja. Se on helppo ja turvallinen ratkaisu. Ja yksinkertainen, mikäli ei ehdoin tahdoin sähellä itseään saunasolmuun.
Jirin keksinnöstä kertoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.