Influenssarokotteet pahasti myöhässä, ensimmäiset erät saatu jo Suomeen

rac

Julkaistu:

THL:n mukaan erityisesti isommalla joukolla otettavat influenssarokotukset kannattaa tehdä vasta loppuvuodesta.
Influenssarokotteet saapuvat tänä vuonna Suomeen tavallista myöhemmin, joka viivästyttää niiden jakelua kansallisen rokotusohjelman tarpeisiin. Syynä viivästykseen on THL:n mukaan Maailman terveysjärjestön WHO:n päätös odottaa noin kuukausi tavallista myöhempään suosituksissaan yhden rokotteisiin sisältyvän viruskannan kanssa. Video yllä:Sairastatko influenssaa: Viisi oiretta, jotka ovat aina aihe lääkärikäyntiin.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan Suomessa tehdään kaikki voitava, jotta rokotteiden jakelu sujuu mahdollisimman tehokkaasti. Ensimmäiset rokote-erät on jo saatu Suomeen.

– Viime kaudella saimme 1,7 miljoonaa pistettävää rokotetta kolmessa lähetyserässä kohtuullisen lyhyen ajan sisään. Tänä vuonna saamme kuusi lähetyserää, jotka tulevat meille pitkin syksyä. Rokotteet jaetaan eri puolille maata väestöpohjaisesti niin, että mahdollisimman pian tavoitetaan mahdollisimman moni suomalainen.

Saatavuusongelmia saattaa syksyn mittaan paikoitellen esiintyä.

– Neuvona on ollut että isompia joukkorokotustilaisuuksia ei järjestetä heti tässä alkusyksystä vaan odotetaan mieluummin sinne marraskuun loppuun. Näin voidaan olla varmoja siitä, että rokotteita on riittävästi.

Nohynekin mukaan rokotuksen siirtäminen aivan loppuvuoteen tuskin heikentää rokotteen antamaa suojaa kausi-influenssaa vastaan. Joissakin tapauksissa se saattaa jopa parantaa sitä.

– Varsinkin vanhemmilla ihmisillä rokotteen antama suoja vähitellen hiipuu ajan myötä. Tästä syystä voi olla järkevämpää ottaa rokote vasta lähempänä epidemian oletettua alkamista kuin hirveän aikaisin.

Suomessa influenssakauden epidemiahuippu osuu yleensä vasta helmikuun tienoille. Ajankohta kuitenkin vaihtelee kausittain.

– Rokotteiden myöhästyminen on harmillista, mutta suojan syntymisen kannalta se ei meillä merkitse yhtään mitään jos epidemia tulee samaan aikaan kuin se on yleensä tullut. Ehdimme siihen siis oikein hyvin.

Nohynekin mukaan vielä on vaikeaa ennustaa, kuinka raju influenssakausi tulee olemaan. Tämä riippuu siitä, mitkä virukset Suomeen saakka päätyvät.

Virustyypit vaihtelevat kausittain

Influenssaepidemioita aiheuttavat A- ja B-päätyypin influenssavirukset. A-virusten alatyypeistä epidemioita aiheuttavat A(H3N2) sekä aiemmin sikainfluenssana tunnettu A(H1N1). B-influenssan aiheuttamat epidemiat ovat yleensä lievempiä ja ajoittuvat myöhempään kevääseen.

Tavallisena influenssakautena Suomeen päätyy yksi A- ja yksi B-tyypin virus, joskus myös kaksi A-tyypin virusta.

– Viime kaudella tänne tuli kaksi A-virusta mutta ei juuri ollenkaan B-tyyppiä, Nohynek kertoo.

Jotain tulevasta kaudesta voi Nohynekin mukaan päätellä WHO:n suosituksesta, jossa kehotetaan sekä A(H3N2)-viruksen että toisen B-viruksen muuttamista eteläisen pallonpuoliskon rokotteille.

– Tämä kertoo siitä, että kyseiset virukset muovautuvat ja muuttuvat erityisesti maapalloa kiertäessään. Jos se on kovasti muuttunut tänne tullessaan, niin valitettavasti kyseiselle virukselle meillä annettava rokote ei välttämättä suojaa niin kovin hyvin.

Suojaa myös sydän- ja aivoinfarktilta

Nohynekin mukaan rokote tarjoaa varsin hyvän suojan influenssaa vastaan, jos rokotteen virustyypit osuvat yhteen epidemiassa kiertävien virusten kanssa. Vaikka suojauksen teho ei olisi kovin korkea, on influenssan kaltaisen hyvin yleisen taudin kohdalla pienelläkin vähentämisellä suuri vaikutus estettävien tautitapausten määrään.

– Jos vaikka joka kymmenes sairastuu influenssaan ja näistä puolet on estettävissä niin puhutaan huimista ihmismääristä.

Influenssan lisäksi rokote suojaa myös muilta, vakavammilta sairauksilta ja seuraamuksilta.

– Tiedämme esimerkiksi että rokottamattomien keskuudessa sydäninfarktien ja aivoverenkiertohäiriöiden määrä on selvästi korkeampi kuin influenssarokotetuilla. Tämä kertoo siitä, että influenssalla on osansa myös näiden tautien synnyssä ja etenemisessä.