Turkki uhkaa Eurooppaa 3,6 miljoonalla pakolaisella – Migri-pomo Suomen valmiudesta: ”Lupaan kahdessa päivässä sellaiset 5 000 paikkaa”

rac

Julkaistu:

Suomi on parantanut valmiuksiaan ottaa vastaan turvapaikanhakijoita sitten vuoden 2015 pakolaiskriisin.

Suomella on hyvät valmiussuunnitelmat, miten pakolaiset sijoitetaan, jos Euroopan halki vyöryy uusi pakolaisaalto.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on uhannut avata rajat ja päästää Eurooppaan miljoonia pakoalaisia, jos EU puuttuu Turkin toimiin Pohjois-Syyriassa.

Maahanmuuttovirasto Migrin tulosalueen johtaja Kimmo Lehto sanoo, että Suomi on nyt paremmin varustautunut turvapaikanhakijoiden tuloon kuin vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan.

Tuolloin maahan saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Suomessa ei ollut tulijoita varten tarpeeksi vastaanottokeskuksia.


Kimmo Lehto sanoo, että nyt vastaanottopaikka järjestyy tarvittaessa nopeasti useille tuhansille tulijoille.

Turvapaikanhakijoiden sijoittaminen alkaa siitä, että nykyisiin noin 40 vastaanottokeskukseen järjestetään lisäpaikkoja. Lisäksi voidaan järjestää hätämajoitusta ja tarvittaessa perustaa uusia vastaanottokeskuksia.

– Lupaan kahdessa päivässä sellaiset 5 000 paikkaa. Meillä on sen verran kovat valmiudet täällä.


Maahanmuuttoviraston strategisella kumppanilla Suomen Punaisella Ristillä on myös omat valmiussuunnitelmansa. Jos varsinaiset vastaanottokeskuspaikat eivät riitä, SPR voi perustaa väliaikaismajoitusyksiköitä.

Maahan pyrkivien rekisteröintiin saadaan tarvittaessa lisää tehoa. Pakolaistulvan aikaan Tornioon perustettiin järjestelykeskus.

– Nyt kun rahat vaan saadaan, lupaan, että yksi järjestelykeskus saadaan parissa päivässä. Seuraava viikon sisällä.

Takapakkia pakolaisaallon hoidossa on tullut toimivaltuuskysymyksissä. Aiemmin Maahanmuuttovirasto saattoi itsenäisesti päättää uusien vastaanottokeskusten perustamisesta.


Vastaanottomomentti on muuttunut arviomäärärahasta siirtomäärärahoiksi. Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että määrärahojen käytöstä päättää eduskunta. Rahat pitää osoittaa lisäbudjetissa.

– Jos heinäkuussa olisi pitänyt perustaa pari vastaanottokeskusta lisää, olisi pitänyt kutsua kansanedustajat lomilta, että tulkaa tekemään päätöstä lisätalousarviosta.

Maahanmuuttovirasto on toivonut, että kuntia voitaisiin velvoittaa perustamaan vastaanottokeskuksia.

Sote- ja maakuntapaketissa oli annettu kunnille tehtäviä pakolaiskysymyksessä. Sote-paketin kaatuminen sotki suunnitelmat.

Johtaja Kimmo Lehto ennustaa, että tämän syksyn ja talven aikana ei nähdä merkittävästi kasvavaa turvapaikanhakijajoukkoa Suomessa. Nyt ei nähdä samanlaista vapaata kulkua Euroopan läpi kuin pakolaisaallon aikaan vuonna 2015.

– Porukkaa voi tulla, mutta ei saman suurusluokan aaltoja.


Vapaa liikkuminen on tullut vaikeammaksi. Monet maat ovat ottaneet käyttöön rajatarkastukset. Tarkastuksia on Ranskan, Saksan, Tanskan ja Ruotsin rajoilla.

– Me olemme täällä pussinpohjalla. Aika monta rajaa joutuu ylittämään.

Kimmo Lehto uskoo, että Turkin presidentin puheet ovat enemmän suuren äänen pitämistä.

– Sillä suunnalla on taipumusta pitää kovaa ääntä ja käyttää kovia sanoja, mutta eivät sanat välttämättä muutu teoiksi.

Turkki joutuu Lehdon mielestä miettimään, miten käy sen saamien EU-tukien. Turkki on saanut EU:lta varoja pakolaisleirien ylläpitämiseksi.

– Puhutaan miljardeista, se on valtava asia. Voi tietysti olla, että turkkilaiset ovat jo saaneet sen summan, joka sopimusta tehtäessä luvattiin.


Turkki suunnittelee perustavansa turvallisuusvyöhykettä Pohjois-Syyriaan, jonne se on sotilaallisesti hyökännyt. Turkki aikoo siirtää alueelle Syyriaan maasta muuttaneita arabeja.

Turkin suunnitelmat synnyttävät pakolaisuutta. Alueelta pakenee paikallisia asukkaita eli kurdeja.

Kimmo Lehto uskoo, että turvallisuusvyöhykkeelle ei siirry ihmisiä kuin pakolla. Osa Turkissa olevista syyrialaisista pyrkii Eurooppaan.

Muuttoaalto voi näkyä ensi keväänä.

– Nyt on lokakuu ja talvi tulossa. Välimeren ylittäminen on riskialtista hommaa.