Alijäämäinen Alavuden kaupunki vaati menokuria – ja osti maito­kannuja 180 000 eurolla

Julkaistu:

Alavuden kaupunginhallitus päätti syyskuussa ostaa 1 230 Arabian maitokannua. Päätös on herättänyt ihmettelyä. Kaupunginjohtajan mukaan kyseessä on satsaus tulevaisuuteen.
Alavuden kaupungin vuoden 2019 talousarviossa todetaan, että kuluvan vuoden talousarvio on muodostumassa alijäämäiseksi. Lisäksi siinä todetaan, että tilanne vaatii entistä tiukempaa menokuria kaupungin talouden saattamiseksi jälleen tasapainoon.

Samaan aikaan kaupunginhallitus päätti syyskuussa ostaa 180 000 eurolla yhteensä 1 230 kappaletta Arabian maitokannuja kotiseutukeräilijä Kauko Välimäeltä. Kannut ovat sijoitettuina taidekeskus Harriin, yrityspalvelukeskus Fasadiin sekä Töysän kirjastoon.

Tavoitimme Alavuden kaupunginjohtajan Pekka Ala-Mäenpään, joka vastasi puhelimeen lomareissullaan.


Puhutte talousarviossa menokurista, onko tällainen ostos nyt linjassa sen kanssa?

– On tämä linjassa. Mielestäni teimme hyvät kaupat. Kyseessä on ainutlaatuinen kokoelma, ja hinta on siihen nähden kohtuullinen. Uskon, että kannut tuottavat pitkässä juoksussa iloa monille ihmisille, niin alavutelaisille kuin turisteillekin. Kokoelmalla on varmasti matkailullista vetovoimaa, kaupunginjohtaja Ala-Mäenpää vastaa.

– Haluaisin sanoa, että nämä ovat sijoituksia, joilla on arvoa. Rahat eivät ole menneet hukkaan, kaupunginjohtaja tähdentää.

Kaupunginhallituksessa maitokannujen ostamisprosessin valmistelija, Alavuden kaupungin kehitysjohtaja Terttu Liesmäki puolustelee hankintaa.

– Tämä on investointi. Meidän täytyy kaiken aikaa investoida tulevaisuutta ajatellen, eihän me voida jättää kaikkea kehittämistoimintaa toteuttamatta. Näen, että tämä kokoelma on yksi kehittämispanostus tulevaisuuteen.


Miksi maitokannut oli tärkeää ostaa juuri nyt?

– Iäkäs kotiseutukeräilijä Kauko Välimäki halusi nyt luovuttaa tämän kokoelman ja jos olisimme odotelleet, niin voi olla, etteivät kannut olisi olleet enää myytävänä myöhemmin. Tietämäni mukaan näistä kannuista on tehty myös yksityisiä tarjouksia, mutta Välimäki halusi antaa ne kaupungille, jotta ne tulevat yleisesti nähtäville, kaupunginjohtaja sanoo.

– Kokoelma oli tärkeää ostaa siksi, että se säilyy täällä paikkakunnalla ja pysyy myös yhtenäisenä, jatkaa kaupungin kehitysjohtaja.


Mietittekö rahalle muita vaihtoehtoja?

– Aina on paljon vaihtoehtoja, johon rahaa voisi käyttää, kehitysjohtaja Liesmäki vastaa.

Liesmäki muistuttaa, että peruspalveluista huolehtiminen on silti edelleen ykkössijalla.

– Tätä rahaa ei ole otettu vanhusten eikä lasten suusta.

– Päätös ostaa maitokannut näkyy toki kunnan velkamäärässä, mutta kuntaa täytyy hoitaa kokonaisuutena. Täytyy pyrkiä tekemään hyviä ratkaisuja laajalla rintamalla. Tämä on kotiseututyötä ja kulttuurityötä, johon nyt satsattiin, Liesmäki jatkaa.


Kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää ei pidä maitokannuihin sijoitettua 180 000 summaa kovinkaan isona.

– Onko tämä nyt niin iso raha, kun verrataan muiden kuntien tekemiin satsauksiin. Joku toinen kaupunki saattaa investoida miljoonia erilaisiin matkailuasioihin.

Ala-Mäenpää muistuttaa, että vaikka kuluvan vuoden budjetti on alajäämäinen, ei kaupunki ole varsinaisissa talousvaikeuksissa.

– Alavuden kaupungin talous on suhteessa muihin kuntiin hyvin keskimääräinen. Muiden kuntien tapaan joudumme miettimään säästökohteita. Korostaisin kuitenkin sitä, että meillä on budjetissa 15 miljoonaa aikaisempia ylijäämiä. Lisäksi meillä on suurin piirtein saman verran sijoitusvaroja, eli meillä on hyvät puskurit.


Ilta-Sanomiin on tullut yhteydenottoja, joissa kritisoidaan kaupungin päätöstä ostaa maitokannut. Miten vastaatte kritiikkiin?

– Ymmärrän, että osa asukkaista ihmettelee päätöstä. En tiedä yhtään isompaa investointia tai päätöstä, johon kaikki olisivat tyytyväisiä. Meille on tullut palautetta molemmista suunnista. Tulee ihmettelyä, mutta on tullut myös kiitosta, että kaupunki on ottanut haltuunsa näitä kokoelmia, että ne säilyvät ja ovat myös kaikkien nähtävillä, kaupunginjohtaja vastaa.

Myös kehitysjohtaja ymmärtää kritiikin.

– Ymmärrän kyllä kritiikin, mutta täytyy muistaa, että tämä on kulttuuritoimintaa, joka on kuntien tehtävä, Liesmäki sanoo.

– Tämä on satsaus tulevaisuuteen ja uskon, että raha tulee vuosien kuluessa takaisin matkailun kautta. Meillä täytyy olla vetovoimakohteita, joita ihmiset haluavat tulla katsomaan. Meillähän käy paljon matkailijoita Tuurin kyläkaupassa, mutta ostosmatkailun ohella on hyvin paljon kysyntää myös muille käyntikohteille, Liesmäki jatkaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt