Katso hellyttävät kuvat: Urho-hirvi ramppaa Markun tuvassa juomassa maitoa – sitten se köllähtää päiväunille olohuoneen matolle

rac

Julkaistu:

Hirvi olohuoneessa ei ole mitenkään harvinainen näky Markku Harjun kodissa Mustasaaressa.
Hirven turpa hamuaa terassin ovenkahvaa toiveikkaana: kyllä tämä varmasti on se konsti, jolla ihmisetkin saavat oven avautumaan. Aivan niin näppärä ei puolivuotias Urho-hirvikään ole, että saisi oven itse auki. Sen on odotettava kiltisti, kunnes talon isäntä Markku Harju tulee avaamaan oven ja päästää hirvenvasan sisälle.

Hirvi sisätiloissa ei ole harvinainen näky Harjun kotona Mustasaaressa. Hän pitää Raippaluodossa luonnonkauniilla paikalla Nordic Wildlife Care -villieläinhoitolaa, joka on vuosien varrella huolehtinut osapuilleen tuhannesta eläimestä. Useimmat niistä on hylätty tai ne ovat eksyneet.


Harju on aiemminkin pelastanut hirviä, ja nuori Mervi-hirvi on sekin viettänyt aikaansa sisällä vasa-aikanaan. Ulkoaitauksessa on nyt kolme hirveä: Mervi, Olga ja Helge, ja lisäksi pikkuinen Urho kulkee sisällä ja ulkona mielensä mukaan.

– On se ollut joskus yötäkin sisällä, mutta sillä on tapana vähän kuljeskella ympäriinsä ja kolistella keittiössä laseja ja purkkeja. Siksi on parempi panna se yöksi ulos.
  • Katso yllä olevalta videolta, miten siististi Urho-hirvi liikkuu olohuoneessa.
Harjujen piha on aidattu, joten Urho ei pääse karkaamaan. Suunnitelmissa on saada tontin ympärille lisää hirviaitaa, jotta alue laajenee turvallisesti.

Tänä aamuna Urho on ollut harvinaisen pitkään ulkona. Sille maistuvat pihapiirin varvut ja marjat, joten sillä ei ole kova kiire sisälle maitopullolle.

– Se pitäisikin vierottaa maidosta lähiaikoina. Siksi on hyvä, että se syö muuta ruokaa, Markku Harju sanoo.

Yleensä maitoa menee kerralla 4–5 litraa. Se lämmitetään kattilassa, ja Urho juo sen tuttipullosta. Yksi pullo hupenee sekunneissa, ja sitten pullo täytetään. Maito on lehmän raakamaitoa suoraan tilalta hankittuna.

Urho syntyi huhtikuussa Uudessakaarlepyyssä. Paikallinen metsämies ihmetteli yksinäistä vasaa ja koetti etsiä sen emoa. Kun sitä ei löytynyt, soitettiin Markku Harjulle.

– Minulle tuodaan eläimiä aika laajalta alueelta. Olga-hirvi on tuotu Sotkamosta asti, Harju kertoo.


Tällä hetkellä tilalla on neljän hirven lisäksi muun muassa kahdeksan vuohta, neljä koiraa, kolme kissaa, kolmisenkymmentä kanaa, viisi fasaania ja pari kettua. Eläimille rakennetaan uusia tiloja ja aitauksia aina tarpeen mukaan.

– Ihmiset ottavat kaikenlaisia eläimiä lemmikiksi, mutta eivät sitten pystykään hoitaa niitä, hän toteaa.

Harju suhtautuu eläimiin kuin perheenjäseniin. Siksi Urhokin saa ruuan ja kodin lisäksi hellyyttä ja huomiota. Sille myös jutellaan paljon.

– Eläimet ymmärtävät puhetta, jos niille puhutaan. Jos ne ovat aina aitauksessa omissa oloissaan, eivät ne tietenkään opi ymmärtämään ihmisiä.

Kaikki tilan eläimet vaikuttavatkin hyvin seurallisilta. Elvis-vuohi puskee siihen malliin, että haluaisi selvästikin lehtijuttuun mukaan. Jopa kaltoin kohdeltu Elli-koira tunkee syliin kuin ei olisi ikinä kohdannut yhtään ikävää ihmistä.

Markku Harju on aina ollut luonnonystävä, mutta vasta vuonna 2005 hän muutti Raippaluotoon ja alkoi rakentaa villieläinten hoitolaa.

– Tein lähes 30 vuoden uran Helsingissä luottopäällikkönä ja rahoituspäällikkönä. Sitten myin kiinteistöjä ja löysin tämän paikan.

Aluksi tontilla oli vain ränsistynyt hirsimökki, jossa oli talvisin niin kylmä, että aamulla lämpötila putosi sinnikkäästä lämmityksestä huolimatta nollaan. Todellinen paluu luontoon, siis.


Sitten hänelle tuotiin ensimmäinen villieläin, auton kolhima merikotka. Vähitellen sana kiiri, ja nyt hän hoitaa vuosittain noin 100–200 villieläintä vuodessa.

Niistä yksi on Urho, joka on hyvää vauhtia kasvamassa vahvaksi uroshirveksi. Sen karva on jo vaihtunut aikuisen hirven karvaksi, ja ensi kesänä sarvetkin alkavat kasvaa.


Sitä ennen se ottaa vielä maitohuikan jälkeiset päiväunet Harjujen olohuoneen lattialla, Urholle varta vasten levitetyllä matolla.

Urho-hirvestä kertoi aiemmin Maaseudun tulevaisuus.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt