Helsingin käräjä­oikeus hylkäsi kahden virolais­miehen syytteet 135 miljoonan euron rahan­pesusta

Julkaistu:

Juttu liittyi Venäjän Karjalan moottoritien suunnitteluhankkeeseen – oikeuden mukaan rahojen rikollisesta alkuperästä jäi varteenotettava epäily.
Poliisin aiemmin ennätyssuureksi rahanpesuksi kuvaileman jutun syytteet kaatuivat tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa. Venäjän Karjalan moottoritien suunnitteluhankkeeseen liittyvässä jutussa oli syytettyinä kaksi virolaismiestä. Syyttäjä vaati heille vankeutta yli sadan miljoonan euron törkeästä rahanpesusta.

Tuomio rahanpesusta edellyttää sen osoittamista, että rahat on alun perin hankittu rikollisella toiminnalla. Oikeuden mukaan tästä ei ollut riittävää näyttöä, minkä vuoksi syytteet hylättiin.

– Esirikoksesta eli siitä, että nyt kysymyksessä olevat (...) 135 miljoonaa euroa olisivat olleet peräisin rikollisesta toiminnasta, on jäänyt varteenotettava epäilys. Asiassa ei ole näytetty esirikoksen toteutumista rahanpesurikoksen tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla, oikeus totesi ratkaisussaan.

Taustalla laitonta pankkitoimintaa

Rahat oli suomalaisfirmassa toimineiden virolaismiesten mukaan tarkoitettu niin sanottuun Äänisen moottoritien suunnitteluhankkeeseen. Syyttäjä taas katsoi, että rikoksella tehtyä venäläisrahaa kierrätettiin kulissina toimineen HTR Talonrakennus -nimisen suomalaisfirman kautta kolmansiin maihin.

Syyttäjä nojasi todisteena moskovalaisen tuomioistuimen 2015 antamaan tuomioon. Sen perusteella syyttäjä väitti, että rahat olivat peräisin rikollisesta toiminnasta ja kulkivat rikollisryhmän hallitseman, sittemmin lakkautetun venäläispankin kautta. Raha jatkoi syyttäjän mukaan suomalaisfirmaan ja lopulta sitä päätyi pariinkymmeneen maahan.

Oikeuden mukaan on riidatonta, että rahat ovat peräisin yhtiöiltä, joilla on ollut tilit OOO Investitsionnyi Sojuz -nimisessä venäläispankissa. Moskovassa annetussa tuomiossa pankkiin liittyviä henkilöitä on tuomittu laittoman pankkitoiminnan harjoittamisesta.

Helsingin käräjäoikeuden mukaan tässä tuomiossa ei kuitenkaan ole todettu, että pankkiin suoritetut varainsiirrot olisivat olleet laittomia tai että rahojen alkuperä olisi ollut rikollinen.

– Varojen rikollista alkuperää ei voida osoittaa sillä, minne rahat olivat sittemmin HTR Talonrakennus Oy:n tililtä päätyneet, oikeus totesi.

Oikeus totesi myös, ettei sen ole tarpeen ottaa kantaa siihen, oliko suomalaisfirman ja Severno-Zapadnyj Koridor Razvitian (Luoteis-Venäjän kehitysväyläyhtiön) välillä laadittu moottoritiesopimus todellinen.

KRP alkoi tutkia vuonna 2014

Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti jutun tutkinnan elokuussa 2014, kun KRP:n rahanpesun selvittelykeskukseen tuli useita ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista.

Syytettyinä olleiden 70- ja 44-vuotiaiden virolaismiesten lisäksi jutussa on epäilty, että 44-vuotiaalla venäläismiehellä oli näppinsä mukana kuviossa.

Äänisen moottoritien oli tarkoitus kulkea Parikkalan kohdalta ainakin Petroskoihin. Tiehankkeesta uutisoivat vuonna 2013 muun muassa Yle ja Talouselämä. Uutisissa Luoteis-Venäjän kehitysväylä -yhtiön toimitusjohtaja kertoi, että hankkeen pääsuunnittelijaksi tai urakoitsijaksi kaavaillaan suomalaisfirmaa.

Uutisissa puhunut toimitusjohtaja on sama 44-vuotias venäläismies, jonka KRP epäili sittemmin ohjeistaneen virolaismiehiä rahanpesussa.

Moottoritiehen liittyy myös Parikkalan rajanylityspaikka, jota on pitkään toivottu piristysruiskeeksi alueen taloudelle. Suomen hallitus päätti syyskuussa aloittaa valmistelun rajanylityspaikan avaamiseksi 2024.

Tiehankkeen aitoudesta erimielisyyttä

Vuonna 2016, pari vuotta epäilyttävänä pidettyjen rahansiirtojen jälkeen, poliisin tutkinnassa selvitettiin Venäjän Karjalan moottoritiehankkeen aitoutta. Viranomaiset kuulustelivat hankkeesta venäläistä virkamiestä, joka toimii Karjalan tasavallan taloudellisen kehityksen ministeriön investointipolitiikan osaston pääasiantuntijana. Miehen mukaan Karjalassa pidettiin 2013 virastojen välisen komitean kokous, jossa oli mukana syyttäjänkin mainitsema Luoteis-Venäjän kehitysväylä -yhtiö.

– Yhtiö suunnitteli toteuttavansa investointiprojektin koskien maksullisen ja erittäin turvallisen moottoritien rakentamista ja käyttöä ja oli valmis sijoittamaan projektiin omia sekä venäläisiltä ja ulkomaisilta rahastoilta ja pankeilta hankittuja varoja, mies sanoi.

Hänen mukaansa yhtiö esitteli suomalaisfirman projektin pääurakoitsijaksi ja paikalla oli myös toinen syytettyinä olleista virolaismiehistä. Sopimuksen allekirjoittivat kehitysyhtiön toimitusjohtaja ja Karjalan tasavallan tuolloinen kuvernööri Aleksandr Hudilainen.

Mitään merkkejä tiehankkeesta ei kuitenkaan virkamiehen mukaan vuonna 2016 ollut näkyvissä.

– Tähän mennessä mitään töitä, jotka liittyvät moottoritien ja tiepalvelujen rakentamiseen, ei ole käynnissä. Hankkeeseen liittyviä rahavaroja ei Karjalan tasavallan budjettiin ole tullut. Karjalan tasavallan budjetista ei hankkeeseen ole myönnetty rahavaroja, mies sanoi.

Vanhempi käräjillä syytettynä olleista virolaismiehistä kertoi tämän vuoden heinäkuussa oikeuteen toimittamassaan vastauksessa, että hanke toteutetaan elinkaarihankkeena yksityisellä rahoituksella, joka ei näy Karjalan tasavallan budjetissa.

Miehen mukaan projektissa on tehty vasta kirjoituspöytätyötä.