Suomalaiset naudat poikkeuksellisen vähä­päästöisiä – maatalous­ministeri Leppä: keskustelu musertavan epäreilua - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomalaiset naudat poikkeuksellisen vähä­päästöisiä – maatalous­ministeri Leppä: keskustelu musertavan epäreilua

Ministeri Jari Lepän mukaan suomalaisviljelijät etsivät jatkuvasti kestävämpiä toimintatapoja. Ministeri Krista Mikkosen mukaan kaikilla sektoreilla tarvitaan toimia.

Julkaistu: 8.10.2019 7:33

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) puolestaan korostaa, että päästötavoitteiden saavuttaminen vaatii toimia kaikilta sektoreilta.

Ilta-Sanomien hiljattain julkaisema artikkeli kertoo, kuinka naudanlihan maailmanlaajuisista päästöistä puhuminen on peittänyt alleen sen, että Suomessa tuotanto lukeutuu maailman vähäpäästöisimpiin.

Nautakarjan päästöihin syventyneitä tutkijoita harmittaa tapa, millä naudanlihaa on käsitelty viime aikoina suomalaisessa ilmastokeskustelussa.

– Täkäläiseen keskusteluun on kopioitu kansainvälisistä raporteista sellaisia uhkia, joita täällä ei ole. Nautakarjatalouteen kohdistuva kritiikki on Suomessa kohtuuttoman suurta suhteessa sen vaikutuksiin, tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.

YK:n elintarvikejärjestön FAO:n mukaan hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettuna maailmassa tuotetun maitokilon päästöjen keskiarvo on 2,5 kiloa hiilidioksidia. Suomessa luku on noin 1,1 kiloa. Lisäksi suomalaisen naudanlihan vahvuus on se, että 80 prosenttia siitä syntyy maidontuotannon sivutuotteena.

Nautakarjan päästöjä tutkitaan Luonnonvarakeskuksen koetilalla Jokioisissa.

Maidontuotannon ohessa syntyvän lihan ilmastokuorma on olennaisesti pienempi kuin pelkän pihvikarjan tuottamisessa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) pitää ikävänä, että ilmastokeskustelussa on sorruttu syyttelevään sävyyn.

– Keskustelu on ollut erikoista, valitettavasti syyllistävääkin. Viljelijöiden kannalta se on ollut musertavaa ja koettu epäreiluna.

Lepän mukaan suomalaisviljelijät ovat hyvin ympäristötietoisia ja etsivät jatkuvasti kestävämpiä toimintatapoja.

– Niin tätä pitääkin kehittää, eikä lopettamalla tuotantoa. Se korvautuu väistämättä tuonnilla, eikä meillä ole silloin mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten tuotteet on tuotettu.

Keskustan maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä eduskunnassa Helsingissä torstaina 19. syyskuuta 2019.

Hänen mukaansa suomalainen naudanlihan ja maidontuotanto on monella tapaa poikkeuksellista. Sitä koskevasta osaamisesta voisi olla myös vientituotteeksi.

– Siihen on paljon mahdollisuuksia. Olen huomannut vienninedistämistehtävissä, että tällaiselle osaamiselle on myös maailmalla kysyntää, Leppä sanoo.

Ministeri Leppä toteaa myös, ettei biokaasutuotantoa voi sivuuttaa maataloudesta puhuttaessa. Maataloudessa syntyy paljon energiapitoista ja hyödyntämiskelpoista jätettä.

– Se ei auta pelkästään korvaamaan fossiilisia energianlähteitä, mutta sitä voidaan myös kaupallistaa ja sen ympärille voi syntyä monenlaista liiketoimintaa.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) kommentoi Ilta-Sanomien artikkelia toteamalla, että mikäli Suomi haluaa saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, kaikilla sektoreilla tarvitaan toimia. Hänen mukaansa lihankulutuksen vähentäminen on yksi osa tätä.

– Lihankulutuksessa tulisi mielestäni pyrkiä siihen, että syödään harvemmin mutta laadukkaampaa lihaa, jolloin myös tuottaja voi saada kunnon korvauksen työstä. Samalla on hyvä huomata, että kehittyvät kasvipohjaiset elintarvikkeet tarjoavat uusia mahdollisuuksia, myös vientiin, suomalaiselle maataloudelle, ministeri kertoo IS:lle lähettämässään sähköpostissa.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr).

Mikkonen huomauttaa, että ilmastopaneeli on esimerkiksi arvioinut, että eläintuotannon puolella 2035 hiilineutraaliustavoite tarkoittaisi 20 prosenttia nykyistä vähemmän nautoja ja sikoja vuonna 2030. Lihan tuotannolta vapautunutta peltoalaa voitaisiin metsittää, ja saada näin ilmastohyötyjä, hän ehdottaa.

– On hienoa, että Suomessa naudanlihan ja maidontuotannossa on saatu hiilijalanjälkeä pienennettyä eikä esimerkiksi soijaa käytetä. Kuitenkin maidon- ja lihantuotanto on toiseksi suurin syy Suomessa turvemaiden raivaukseen pelloksi, joten tältä osin on vielä paljon tehtävää.

Mikkonen sanoo, että turvemaiden ilmastopäästöt ovat hyvin merkittävät.

– Yksi ratkaisu tähän on biokaasun tuotannon edistäminen, johon hallitus esittääkin ensi vuodelle rahaa. Biokaasu tarjoaa ratkaisuja niin turvemaiden raivaukseen, vähähiiliseen liikenteeseen kuin ravinteiden kiertoon.

Ministeri kaavailee, että laiduntavilla eläimillä kuten lehmillä ja lampailla voisi olla merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Hän sanoo, että niitä tulisi käyttää nykyistä enemmän perinneympäristöjen hoidossa.

– Valitettavasti tässä kehitys on mennyt väärään suuntaan, kun naudanlihan ja maidon tuotannossa yksiköt ovat suurentuneet entisestään eikä monissa paikoin eläimet pääse lainkaan laiduntamaan luonnonlaitumista puhumattakaan.