Kuuluisa ruotsalainen historioitsija uppoutui Mannerheimin elämään: ”Mannerheim on Suomen historian merkittävin henkilö” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kuuluisa ruotsalainen historioitsija uppoutui Mannerheimin elämään: ”Mannerheim on Suomen historian merkittävin henkilö”

Herman Lindqvist kertoo, että kirjaa varten tehty tutkimustyö nosti esiin yllätyksiä ja uusia näkökulmia Mannerheimiin.

Herman Lindqvist kertoo, että kirjaa varten tehty tutkimustyö nosti esiin yllätyksiä ja uusia näkökulmia Mannerheimiin.

Julkaistu: 7.10.2019 13:14

Ruotsin hovin tuntija ja historian grand old man Herman Lindqvist on asunut 19 vuotta Suomessa. Hän kirjoitti kirjan C.G. Mannerheimista, jotta ruotsalaiset tuntisivat Suomen historiaa paremmin.

Pitkän linjan toimittaja ja populaarihistorioitsija Herman Lindqvist vieraili syyskuussa Helsingissä. Hänen vuonna 2017 julkaistu teoksensa Mannerheim – Marsken, masken, myten on suomennettu ja se ilmestyi suomeksi WSOY:n kustantamana nimellä Mannerheim. Mies naamion takana.

Hotelli Kämpissä Helsingin Kluuvissa odottaa kohtelias herrasmies hymy kasvoillaan. Hän kertoo elävästi, mitä kaikkea nousi esiin kirjaa tehdessä.

– Carl Gustaf Emil Mannerheim on Suomen historian merkittävin henkilö. Siksi minulta kesti kauan ennen kuin uskalsin uppoutua tähän tehtävään, hän kertoo.

Se on paljon sanottu mieheltä, joka on kirjoittanut 60 kirjaa ja toiminut kirjeenvaihtajana useissa maissa. Hän kertoo, että kirjaa varten tehty tutkimustyö nosti esiin monenlaisia yllätyksiä ja uusia näkökulmia Mannerheimiin.

– Ruotsissa ei valitettavasti tunneta Suomen historiaa kovin hyvin. Halusin kertoa ruotsalaisille Mannerheimin avulla Suomen historian tärkeimmistä vaiheista. Yksi syy siihen, että uskaltauduin kirjan kirjoittamiseen oli se, että puolisoni Liliana Komorowska kannusti minua siihen.

Tukholmassa vuonna 1943 syntynyt Lindqvist tuntee hyvin Suomen, sillä hän vietti suuren osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helsingin Kruununhaassa. Hänen isänsä Eric Lindqvist oli Ruotsin Helsingin-suurlähetystön lehdistöattasea eli lehdistöasioita hoitava virkamies Helsingin Kauppatorin varrella.

–Halusin kertoa ruotsalaisille Mannerheimin avulla Suomen historian tärkeimmistä vaiheista, Herman Lindvist sanoo.

–Halusin kertoa ruotsalaisille Mannerheimin avulla Suomen historian tärkeimmistä vaiheista, Herman Lindvist sanoo.

Keskustan kadut jättivät muistoja Suomesta.

– Suomen tasavallan 7. presidentti Juho Kusti Paasikivi liikkui Helsingin keskustassa, kun olin lapsi. Paasikivi tervehti mielellään kävelyretkillään lähellä olevia helsinkiläisiä. Minullekin kävi kerran tuuri, kun hän kätteli yllättäen minua, kun olin seurannut Paasikiven kulkua.

Herman Lindqvist kävi Helsingissä ruotsinkielistä yhteiskoulua Lönkania eli Nya svenska samskolania ja ruotsinkielistä lukiota Lärkania. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingissä 1964.

– Asuin 19 vuotta Suomessa. En opiskellut suomen kieltä, mutta siteeni Suomeen ovat pysyneet lujina. Lärkan sijaitsi silloin keskustassa, nythän se on Haagassa. Luokallani oli monia, jotka tekivät upean uran Ruotsissa ja Suomessa. Yksi heistä oli hiljattain edesmennyt toimittaja ja kirjailija Yrsa Stenius.

Presidentti Juho Kusti Paasikivi liikkui Helsingin keskustassa, kun olin lapsi. Minullekin kävi kerran tuuri, kun hän kätteli yllättäen minua, kun olin seurannut Paasikiven kulkua.”

Keskustelu pysyy aluksi tiiviisti Mannerheim-kirjassa.

– Kävi ilmi, että Mannerheimilla saattaa olla sukulaisia Puolassa. Sikäläisen ruhtinatar Maria Lubomirskan sukulainen kertoi, että hän on varma, että Mannerheim olisi ollut hänen sukulaisensa tyttären isä.

– Se on hyvinkin mahdollista, vaikka emme voikaan tarkasti tietää Mannerheimin ja Lubomirskan läheisyyden astetta. Sanoihan Mannerheim kirjeissään olleensa onnellisin juuri Puolan-vuosinaan 1909–1914, Lindqvist pohtii.

Tähän mahdollisuuteen viittaa Lindqvistin mukaan hänen tutkimansa kirjeenvaihto Mannerheimin ja Lubomirskan välillä.

Herman Lindqvistin mukaan Carl Gustaf Emil Mannerheim on Suomen historian merkittävin henkilö.

Herman Lindqvistin mukaan Carl Gustaf Emil Mannerheim on Suomen historian merkittävin henkilö.

Nykypäivän Ruotsissa Lindqvistiä huolestuttaa kasvava väkivalta. Ampumistapauksia jopa kadulla keskellä kirkasta päivää on ollut runsaasti.

Yksi järkyttävimmistä tapauksista koettiin maanantaina 26.8.2019 Ribersborgin kaupunginosassa Malmön keskustassa. Vauvaa sylissään pitänyttä 31-vuotiasta naista ammuttiin kadulla. Nainen kuoli myöhemmin saamiinsa vammoihin. Tapaus on yhdistetty aiempaan suureen raharyöstöön.

– Väkivallan kasvu on monimutkainen ilmiö, johon ei ole helppoa vastausta. Ruotsissa tilanne on pahempi kuin Suomessa, mutta Ruotsi on silti yhä turvallinen maa.

– Uutisia seuraamalla Ruotsista voi saada vääristyneen kuvan. Islamismin kasvun pelätään tuovan ongelmia, mutta Ruotsi on esimerkiksi onnistunut maahan muuttaneiden integroimisessa melko hyvin. Kokemus osoittaa silti, että sellainen työ vaatii vuosikymmeniä, hän uskoo.

Hän seuraa tarkkaan kansainvälistä politiikkaa.

– Tilanne Venäjällä on jännittynyt. Maan presidentti Vladimir Putin on arvaamaton mies. Opposition asema on vahvistunut kovasti. Se on järjestäytynyt entistä paremmin. Venäjällä vallasta kiinni pitävien tapana on ollut ratkoa ongelmia konfliktien avulla. Se voi johtaa sotaan, hän pelkää.

Olen nähnyt, mitä sotaa tarkoittaa. Hirveää hävitystä ja kuolemaa.

Lindqvist toimi pitkää eri medioiden kirjeenvaihtajana. Usein työt ovat liittyneet sodasta raportoimiseen.

– Olen nähnyt, mitä sotaa tarkoittaa. Hirveää hävitystä ja kuolemaa. Olen ollut yli kahdenkymmenen sodan takia työtehtävissä. Yksi pahimmista oli Vietnamin sota.

Herman Lindqvist seuraa tarkkaan kansainvälistä politiikkaa.

Herman Lindqvist seuraa tarkkaan kansainvälistä politiikkaa.

Lindqvist tunnetaan hyvistä suhteistaan Ruotsin kuningashuoneeseen.

– Toimin aikoinani prinsessa Victorian opettajana. Victoria on aidosti kiinnostunut ihmisistä, hän kertoo.

Hän ei ole ollut yhteyksissä kuningasperheen tai Victorian kanssa pitkään aikaan.

Kerron Lindqvistille, että Ruotsin kuningashuone muistuttaa minua olemassa olostaan melkein joka päivä, kun pyyhällän Vanhankaupunginkosken maisemissa Katariina Saksilaisen kadulla.

– Ihanko totta, että Helsingissä on sellainen katu? Katariina Saksi-Lauenburgilainen oli Kustaa Vaasan ensimmäinen puoliso. Tukholmassa ei ole sellaista katua, hän sanoo ihaillen.

Vaikuttavat kuvaukset jatkosodasta

Kun Herman Lindqvistin teos julkaistiin ruotsiksi vuonna 2017, se herätti Ruotsissa paljon huomiota, mikä johtui ainakin osaksi siitä, että Suomen historian 1900-luvun käänteet eivät ole ruotsalaisille laajasti tuttuja. Muutama arvostelija piti teosta kohdettaan liiaksi ihailevana.

Mannerheimin monipuolinen elämä ansaitsee joka tapauksessa populaarihistoriallisen teoksen. Vaikka kyseessä on noin 500-sivuinen järkäle, Heikki Eskelisen sujuvaa suomennosta lukee joutuisasti. Lindqvist ei kohtele silti suurmiestä liian lempeästi, vaan henkilökuvassa näkyy erilaisia puolia.

Herman Lindqvistin Mannerheim-kirja ilmestyi ruotsiksi 2017. Suomennettu versio on nyt julkaistu.

Herman Lindqvistin Mannerheim-kirja ilmestyi ruotsiksi 2017. Suomennettu versio on nyt julkaistu.

Teoksen jykevimpään antiin kuuluvat kuvaukset jatkosodasta.

Myrsky puhkesi Kannaksella 9.6.1944 varhain aamulla 15 kilometrin levyisellä rintamakaistalla. Lähes 400 neuvostolentokonetta pudotti 160 tonnia pommeja suomalaisten korsujen ja juoksuhautojen tuhoksi. Sitten alkoi sataa kranaatteja: 5 500 tykkiä ja kranaatinheitintä ja niiden vahvistuksena Itämeren-laivaston alusten sadat laivatykit lähettivät kaikkiaan 17 000 kranaattia suomalaisten asemiin, Lindqvist muistuttaa Suomen historian kohtalonhetkistä.

Lindqvist kertoo kirjassaan, miten valtavan tykistövalmistelun jyly kuului etäisen ukkosen lailla yli 200 kilometrin päähän Mikkelin päämajaan saakka.

Lindqvistin teoksessa kerrotaan myös, miten ratkaisevaa oli Saksan apu.

Kun Hitler oli saanut Rytin kirjeen, apu lähti liikkeelle heti. Virosta lähetettiin jalkaväkidivisioona Greif, jolla oli mukanaan 30 rynnäkkötykkiä, Saksasta saapui täyteen lastattu sukellusvene, joka toi Saksan uusia pieniä, mutta tehokkaita panssarintorjunta-aseita, Lindqvistin teos tiivistää.

Immolan kentälle saapuneen Saksan ilmavoimien lähettämän Taisteluosasto Kuhlmeyn tärkeä merkitys tulee esiin kirjassa.

Suomen armeija oli jälleen kerran suoriutunut tehtävästä, jota kukaan ei pitänyt mahdollisena. Neuvostoarmeija teki suurhyökkäyksiä itäisessä Euroopassa ja valloitti Baltian, Valko-Venäjän, Puolan ja Romanian. Ainoa puna-armeijan suurhyökkäys, joka epäonnistui, oli hyökkäys Suomea vastaan Karjalankannaksella ja Itä-Karjalan kautta, Lindqvist muistaa mainita.

IS haastatteli Lindqvistiä vuonna 2018, kun hänen teoksensa De vilda Vasarna, joka oli suomennettu nimellä Villit Vaasat.

– Suomalaiset olivat tärkeitä Ruotsin hallinnossa, kaikilla tasoilla. Suomalaiset sotilaat olivat hyvin tärkeitä Ruotsin armeijassa. Mutta Suomesta ei olisi koskaan tullut Suomi ilman yhteyksiä Ruotsiin, hän sanoi tuolloin.

Nuoruudessaan Suomessa asunut Lindqvist tunnetaan historia-aiheisista TV-ohjelmistaan. Herman Lindqvistin laajasta historian tuotannosta on julkaistu suomeksi muun muassa Kun Suomi oli Ruotsi. Lindqvist asuu nykyään Varsovassa puolisonsa Liliana Komorowskan kanssa.

Tuoreimmat osastosta