Karhu-ryhmän veteraani kehuu vuolaasti Kuopion iskussa toimineita viranomaisia: ”Se oli huippusuoritus”

Julkaistu:

Harri Gustafsbergin mukaan viranomaiset onnistuivat Kuopiossa kaikilla mahdollisilla osa-alueilla.
Yli 20 vuotta poliisin valtakunnallisen valmiusyksikkö Karhun, niin kutsutun Karhu-ryhmän, palveluksessa työskennellyt Harri Gustafsberg kehuu vuolaasti viranomaisten toimintaa Kuopion iskussa. Hän korostaa erityisesti poliisin nopeaa toimintaa tilanteessa.

– Aika ensimmäisestä ilmoituksesta siihen pisteeseen, kun poliisilla oli kontakti­henkilö, oli todella lyhyt. Ja melkein heti, kun kontakti oli syntynyt, tilanne oli saatu poliisin hallintaan. Vasteaika oli todella nopea, Gustafsberg hehkuttaa.

Vasteajalla tarkoitetaan aikaa ensimmäisestä hälytyksestä siihen, kun poliisipartio saa tiedon ja edelleen siihen, kun ensimmäinen partio on paikalla kohteessa. Nopeuden lisäksi myös poliisin toiminta kohteessa saa suitsutusta Gustafsbergiltä.

– Se, miten tilanne päättyi ja miten poliisi siinä toimi, niin sehän oli ihan huippu­suoritus. Tilanne saatiin nopeasti hallintaan. Ilmeisesti se oli kääntynyt hätävarjelu­tilanteeksi, ja poliisi joutui käyttämään asetta.


Karhu-ryhmän veteraanina Gustafsbergillä on henkilökohtaista kokemusta siitä, kun radiosta tulee se pahin mahdollinen kutsu. Hänen mukaansa aivot siirtyvät sillä hetkellä toimintamoodiin ja kaikki muu unohtuu. Fokus on täydellisesti tehtävässä.

– Mikä on seuraava askel, ja miten minun täytyy toimia. Silloin, kun sinä olet toiminnassa mukana ja sinun päätökset voi oikeasti pelastaa ihmisten henkiä, niin sillä hetkellä ei ole tunteille tilaa. Se on yksi ammattilaisuuden merkki.

– Sitten, kun tilanne on ohi, etkä ole enää siinä roolissa, niin sitten on ihan normaalia tuntea erilaisia tunteita. Ihmisen aivot on muuten aika mielenkiintoinen värkki: kun me fokusoidutaan johonkin yhteen asiaan, niin meillä ei itse asiassa ole edes kapasiteettia ajatella mitään muuta, Gustafsberg jatkaa.

 

Silloin, kun sinä olet toiminnassa mukana ja sinun päätökset voi oikeasti pelastaa ihmisten henkiä, niin sillä hetkellä ei ole tunteille tilaa.

Viranomaisten saumaton yhteistyö on Gustafsbergin mukaan ensiarvoisen tärkeää tällaisten tilanteiden kohdalla. Kaikkien on saatava kokonaisvaltainen ja selkeä tilannekuva mahdollisimman nopeasti.

– Ymmärretään, mitä on tapahtumassa, missä on tapahtumassa, mitkä ovat mahdolliset riskit ja mikä on kenenkin tehtävä, hän listaa.

Suuret viranomaisoperaatiot ovat hyvin moniulotteisia. Samanaikaisesti tapahtuu nopeassa tahdissa paljon asioita, jotka voivat muuttaa tilannetta suuntaan tai toiseen. Ensimmäisenä keskeinen tavoite on pysäyttää käynnissä oleva teko.

– Tilanteet on nopeita. Siellä tapahtuu sekunneissa muutoksia – asioita, joihin pitää pystyä reagoimaan. Keskeisintä on pystyä puuttumaan ensinnäkin siihen tekijään, joka muuttaa niitä olosuhteita. Sen jälkeen alkaa välittömästi seuraavan aallon toimet, jotka liittyvät loukkaantuneiden auttamiseen ja tilan eristämiseen, Gustafsberg kertoo.

Yhtä tärkeä osa tilannetta on Gustafsbergin mukaan sen jälkihoito. Se on tärkeää niin viranomaisille kuin siviileillekin. Kuopion iskun kaltaiset tapahtumat järkyttävät suurta joukkoa ihmisiä.

– Ihmisillä pitää olla mahdollisuus purkaa tunnetiloja, keskustella ja luoda ymmärrystä tästä asiasta, jota on yleensäkin hirveän hankala ymmärtää, Gustafsberg sanoo.


Kuopion iskusta tiedottaminen saa niin ikään kehuja Gustafsbergiltä. Se oli hänen mukaansa ajoitettu oikein sekä hoidettu riittävän nopeasti ja selkeästi.

– En tiedä, miten tästä asiasta olisi voinut tiedottaa paremmin. En ole tiedottamisen asiantuntija, mutta totta kai seuraan mediaa ja varsinkin tällaisista tapahtumista tiedottamista.

 

Ihmisillä pitää olla mahdollisuus purkaa tunnetiloja, keskustella ja luoda ymmärrystä tästä asiasta, jota on yleensäkin hirveän hankala ymmärtää

Gustafsbergin mukaan poliisin tiedottaminen on yleisesti hyvällä tolalla. Se on kehittynyt koko ajan, ja muuttunut ympäristö on huomioitu. Tieto leviää hetkessä, ja poliisi on ajassa mukana. Väärä tieto ja huhut saavat tilanteessa helposti yliotteen, jos niihin ei reagoida.

– Totta kai siihen pitää vastata. Sekin on valinta, jos ei tiedota. Tietysti on olemassa asioita, joita poliisi ei voi paljastaa, mutta siitäkin kerrotaan selkeästi, Gustafsberg toteaa.

Äärimmäisen haastaviin tehtäviin poliisit valmistautuvat harjoittelemalla simuloituja tilanteita kokonaisvaltaisesti. Suorituksen jälkeen tilanne käydään läpi niin, että ihmisen suorituskyky paranee.

– Samalla kun harjoitellaan fysiologisia taitoja, harjoitellaan myös ajatteluun, tunteisiin ja tietoisuuteen liittyviä taitoja, mikä tekee tästä mentaalisen valmistautumisprosessin, Gustafsberg kertoo.

Viisi vuotta sitten Gustafsberg jätti työnsä Karhu-ryhmässä yli 20 vuoden uran jälkeen. Irtisanoutumisensa jälkeen hän ryhtyi tutkimaan ihmisen henkistä suorituskykyä poliisityön näkökulmasta.

Hänen mukaansa Suomi on edelläkävijä tieteellisen tutkimuksen hyödyntämisessä poliisien koulutuksessa. Tutkimusten tehtävä on selvittää syy-seuraussuhteita sekä keinoja ja menetelmiä, joilla pystytään valmistautumaan vaativiin tehtäviin.

– Tutkimukset alkoivat muutama vuosi sitten Poliisiammattikorkeakoululla. Me kehiteltiin näitä menetelmiä valmius­yksikössä työskennellessäni. Sen jälkeen ne tuotiin tieteelliseen kontekstiin. Kun nähtiin, että ne toimivat, ne otettiin mukaan poliisien koulutukseen.