5 asiaa, jotka jäivät käteen Trumpin ja Niinistön tapaamisesta – ”Siinä oli avoin piiloagenda”

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Asiantuntijat listasivat tärkeimmät ja kiinnostavimmat huomiot Trumpin ja Niinistön tapaamisesta.
– Aika lennokasta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin eilistä tapaamista Valkoisessa talossa Washington D.C.:ssä.

Niinistö vieraili Trumpin vieraana poikkeukselliseen aikaan, sillä viime viikolla tätä vastaan aloitettiin virkasyytetutkinta.

Yhdysvaltain ja Suomen väliset suhteet jäivätkin pitkälti maan sisäpoliittisen sirkuksen varjoon. Ilta-Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Niinistö onnistui kuitenkin tuomaan tärkeiksi katsomiaan aiheita rohkeasti esille.

Asiantuntijat listasivat tärkeimmät ja kiinnostavimmat huomiot Trumpin ja Niinistön tapaamisesta.

1. Virkasyytetutkinta varasti show´n

Kohun taustalla on Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin heinäkuussa käymä puhelu, jossa Trump pyysi tätä tutkimaan demokraattien presidentti­ehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin ja tämän pojan Hunter Bidenin toimia.

Aaltolan mukaan Trumpin paineet tutkinnasta johtuen läikkyvät selvästi myös vierailun ylle.

– Hänellä näyttää olevan vaikea pitää se katse siinä pallossa, Aaltola arvioi Trumpia.


Kohu keräsi Valkoisen talon täyteen yhdysvaltalaista mediaa, ja Niinistön vierailu jäi auttamatta sivurooliin. Jo ensimmäisessä lehdistötapaamisessa Niinistö joutui istumaan hiljaa Trumpin vieressä tämän vakuuttaessa syyttömyyttään ja syyttäessään sen sijaan mediaa.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan Jean Monnet -professori Pami Aalto näki Trumpissa lähinnä presidentin, joka käy vaalikampanjaa.

– Tilaisuuden henki tuntui olleen vähän sellainen, että julkisuus ei ole enää ihan täysin Trumpin hallinnassa.

– Niinistölle kuitenkin iso käsi esiintymisestä. Ei ole kovin helppoa mennä vastaavaan tilanteeseen ja saada mitään tapaamisesta, jossa on vaikea ennakoida mistä vastapuoli on kiinnostunut ja mistä Trump voi edes pitää kiinni.

Toisaalta Aallon mukaan vaikutti myös siltä, että Trump todella oli toivonut pääsevänsä keskustelemaan muustakin kuin sisäpoliittisista asioista.

– Mutta eihän siitä nyt tullut mitään, Aalto sanoo.

Myös ulkopoliittisen instituutin tutkijan Matti Pesun mukaan tiedotustilaisuuden merkittävyys oli lähinnä ”sisäpoliittisessa sirkuksessa”, ei niinkään Yhdysvaltojen ja Suomen suhteissa.

– Mitä Suomeen tuli, niin Trump nyt luki paperista, mitä oli kirjoitettu ja pysyi siinä. Ja se oli hyvä, ei tullut minkään sortin sammakkoa, mikä olisi ollut kahdenvälisten suhteiden kannalta kiusallista, Pesu sanoo.

2. Niinistö otti asioihin rohkeasti kantaa

Pesun mukaan Niinistö otti itselleen tärkeinä pitämiinsä asioihin rohkeasti kantaa ja puhui aiheista, joita kohtaan Trump on suhtautunut suhteellisen kriittisesti.

Niinistön korosti omassa puheenvuorossaan muiden muassa sitä, miten vahva Eurooppa on myös Yhdysvaltojen etu.


Hän käytti aikaa myös puhuakseen Yhdysvaltojen demokratian toimivuudesta, arktisesta alueesta, transatlanttisista suhteista, asevalvonnasta ja sen tärkeydestä sekä toi esille myös ilmastonmuutosta.

– Nämä ovat kaikki asioita, joihin Trump on suhtautunut melko happamasti, tai joissa Trumpin hallinto ei ole kunnostautunut, Pesu muistuttaa.

– Vaikka Niinistö puhui kohteliaasti eikä piikitellyt, niin hän toi oman näkemyksensä esiin.

Pami Aalto kiinnitti huomiota etenkin siihen, miten Niinistö ensin kehui Yhdysvaltojen demokraattista järjestelmää ja tämän jälkeen kehotti maata pitämään siitä kiinni.

– Siinä oli avoin piiloagenda. Niinistö ilmaisi huolensa siitä, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu ja miten se heijastuu läntisen yhteisön arvopohjaan, Aalto sanoo.

3. Myyntimies Trump

Aaltolan mukaan Trump käyttäytyi presidenttien tiedotustilaisuudessa Suomen suhteen selkeästi myyntimiehen elkein.

Hän muun muassa kehui moneen otteeseen Suomen investointeja Yhdysvaltoihin, kuten Nokian Renkaiden uutta tehdasta Daytonissa.

Trump myös mainitsi Suomen hävittäjähankinnat, joiden tarjouskilvassa on mukana kaksi yhdysvaltalais­valmistajaa Boeing ja Lockheed Martin.


Trump kehuikin amerikkalaiskoneita, ja toivoi Suomen päätyvän hankinnoissaan niihin.

– Mutta selkeästi Trump oli nyt ymmärtänyt, että Suomi on asiaa vielä miettimässä. Ehkä hänkään ei halunnut sitä sorkkia, ettei kävisi niin, että Suomi ei lopulta ostaisi maan hävittäjiä liian tuputtamisen vuoksi, Aaltola pohtii.

Niinistön vieraillessa Valkoisessa talossa vuonna 2017 Trump aiheutti hämmennystä vihjaamalla Suomen jo päätyneen amerikkalaiskoneisiin.

4. Arktinen alue

Asiantuntijat kiinnittivät myös huomiota presidenttien näkemyseroihin Arktisesta alueesta, joka nähdään Washingtonissa nykyisin pitkälti suurvaltojen voimapolitiikan uutena areenana.

– Yhdysvallat katsoo aluetta suurvaltanäkökulmasta ja haluaa pitää Kiinan ulkona. Suomi taas on korostanut ympäristönäkökulmaa ja jännitteiden pitämistä matalalla, Pesu sanoo.

Myös Mika Aaltola kiinnitti huomiota siihen, ettei Trump maininnut Niinistön mustan hiilen aloitetta, mutta puhui sen sijaan siitä, miten tärkeää arktisille maille on estää ulkopuolisten pääsy alueelle.

– Siinä on tietysti paljonkin erilainen tulkinta Suomella. Suomi painottaa, että alueella mahdollistuu kauttakulku. Presidentit tuntuivat olleen tässä vähän eri aallonpituudella, Aaltola sanoo.


Niinistöllä oli Pami Aallon mukaan tapaamisessa myös selkeä arktinen agenda ja konkreettisia pointteja.

Trumpilla ei sen sijaan ollut mitään uutta kerrottavaa, paitsi sotilaallisen suvereniteetin ja arktisten alueiden itsemääräämisoikeuden painottaminen.

– Ellei Kiinan patoaminen nyt ole konkretiaa, Aalto sanoo.

5. ”Ei uutisia on hyvä uutinen”

Pesu kuvailee presidenttien tapaamista ”rutiininomaiseksi”. Suuria uutisia ei saatu, mutta se ei tarkoita epäonnistumista.

– Usein paras uutinen on se, ettei ole uutista. Ainakin Trumpin aikana, Mika Aaltola sanoo.

– Voi sanoa, että kokous tuntui menneen hyvin, kun ulos ei tultu eripuraisina. Kumpikin oli tyytyväinen siihen, mitä oli puhuttu.


Suomen kannalta kokouksen anti lienee Aaltolan mukaan ollut se, että presidentti Niinistö ja hänen esikuntansa tietävät nyt paremmin, mitä Washingtonissa ajatellaan Itämeren alueesta, kahdenvälisistä suhteista ja vaikkapa Ukrainan sodasta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt