Ahma tappoi Juuso-kissan Kärsämäellä – Nautatilallinen Mirja, 62, ajoi pedon karkuun kengällä pyllylle läpsien - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ahma tappoi Juuso-kissan Kärsämäellä – Nautatilallinen Mirja, 62, ajoi pedon karkuun kengällä pyllylle läpsien

Suomen ahmakanta on moninkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Juuso-kissa koki kovan kohtalon Kärsämäellä, kun ahma hyökkäsi yöllä sen kimppuun.

Suomen ahmakanta on moninkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Juuso-kissa koki kovan kohtalon Kärsämäellä, kun ahma hyökkäsi yöllä sen kimppuun.

Julkaistu: 30.9.2019 23:01

Luonnonvarakeskus kertoi viime joulukuussa, että Suomen ahmakanta on moninkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Kärsämäkeläinen Mirja Kuosmanen, 62, ei osannut arvata minkälaisen otuksen kohtaisi kuultuaan syyskuun lopulla kotipihaltaan Juuso-kissan parkaisun.

Kuosmanen oli nukkumassa keskellä yötä piharakennuksessa havahtuessaan kuistilta kuuluneeseen parkaisuun.

– Minä ajattelin, että ne tappelevat keskenään tai jotain muuta sellaista. Pomppasin äkkiä pystyyn ja laitoin parvekkeelle valot. Siinähän se sitten oli.

Se oli Kuosmasen mukaan musta möykky, jonka hän tunnisti heti ahmaksi, vaikka ei ollut aiemmin kyseistä eläintä luonnossa nähnyt.

Ahma lähti raahaamaan hampaisiinsa ottamaa mustaa Juuso-kissaa kohti lähellä sijaitsevaa metsätietä. Kuosmanen kertoo käyneensä ahman kimppuun ja läpsineensä kuistin kaiteella seisonutta petoa pyllylle varrettomalla kengällä.

– Ahma luikki karkuun, kun minä sitä kengällä läpsytin. Ajattelin, että siinäpähän menee. Sitten katsoin, että mikä kissoista se oli. Mietin, että onkohan meillä enää kissoja ollenkaan, kun ketään ei näkynyt.

Juuso-kissa menetti henkensä hyökkäyksessä, mutta Kuosmasen maatilan kaksi muuta kissaa, Elmeri ja Viiru, löytyivät myöhemmin hyvissä voimissa. Välikohtauksen jälkeen Kuosmanen on pitänyt ne öisin sisällä.

– Ei olla päästetty, vaikka ne haluaisivat. Ulkovaloja on pidetty myös päällä yökaudet, mutta radiota ei olla vielä laitettu pihalle. Jotkut tekevät sitäkin.

Lihakarjaa kasvattavan Kuosmasen kahdeksan hiehoa ovat myös vielä toistaiseksi ulkona, mutta niiden puolesta hän ei pelkää. Ahma ei mahda niin isoille eläimille mitään, hän sanoo.

– Eihän ahman pitäisi tulla pihaan vaan olla erämaassa. Nuorena tyttönäkin luin luonnontiedon kirjasta, että ahma viihtyy Lapin läänissä eikä täällä. Harmittaahan tämä tietysti, Kuosmanen sanoo.

Tapauksesta ensin kertoneen Selänne-lehden mukaan Kärsämäellä on viime aikoina ollut useita ahmahavaintoja ja eläimen jäljiltä on kadonnut jopa kolmekymmentä kissaa. Poliisi on lehden mukaan antanut ahmalle karkotuspäätöksen, mutta paikallisen riistanhoitoyhdistyksen mukaan tehtävä on lähes mahdoton.

Luonnonvarakeskus kertoi viime joulukuussa, että Suomen ahmakanta on moninkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Talvella 2017–2018 poronhoitoalueella liikkui arviolta noin 120−140 ahmaa, josta Pohjois-Lapissa 40−60 yksilöä. Poronhoitoalueen ulkopuolella ahmoja oli noin 150−160.

Ahmakanta on runsastunut etenkin Itä-Suomessa, mutta havaintoja on tehty eteläisintä Suomea myöten. Kanta todennäköisesti vakiintuu lähitulevaisuudessa myös eteläiseen Suomeen, Luke arvioi.

Tuoreimmat osastosta