Mika Aaltolan näkökulma: Yhdysvaltojen intressit Suomen suhteen ovat suorempia kuin koskaan

Julkaistu:

Suomessa tulisi kyetä kylmänviileästi punnitsemaan myös Yhdysvaltojen terävämpää vaikuttamista, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kirjoittaa.
Vielä kylmän sodan aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat liittolaisista. Pienemmille annettiin liekaa. Esimerkiksi Ruotsi saattoi suoraan kritisoida Yhdysvaltoja, vaikka oli siihen salaisesti liittoutunut sodan syttyessä.

Nyt tilanne on toinen. Suurvaltaystävät vaativat pienemmiltä enemmän. Tämän ovat saaneet kokea Washingtonissa monet. Ukrainan presidentin kohua herättänyt puhelu Trumpin kanssa tarjoaa tästä esimerkin. Ystävät Washingtonissa saattavat vaatia yllättäviä palveluksia.

Suomessa suurvaltojen ärhäköityminen on kyllä huomattu. Suurvaltojen kohtalon kolmiossa negatiiviselta vaikuttamiselta on kyettävä suojautumaan entistä paremmin. Venäjän kikkailu tunnetaan. Esimerkiksi Fennovoima-hankkeen lähellä olleen kaatumisen hätäisimmät pelkäsivät vaarantavan valtiollisia suhteita. Ehkäpä syystäkin. Suomi ajattelee alueellista vakautta, ja siihen liittyy tarve olla kanssakäymisessä. Kiinan isot infrastruktuurihankkeet tunneleineen voivat helposti johtaa samaan pohdintaan.

Mutta vaikuttaminen pehmeillä sekä terävillä tavoilla kuuluu nyt kaikkien suurvaltojen perustyökalupakkiin. Suomessa tulisi kyetä kylmänviileästi punnitsemaan myös Yhdysvaltojen terävämpää vaikuttamista Suomen etu kirkkaana mielessä. Vaikeaa tämä kuitenkin on, kuten Ukrainan presidentin onneton puhelu Trumpille todistaa. USA:n pitkäaikaiset intressit, Trumpin oma etu sekä mahdollisen Trumpin seuraajan päämäärät menevät vaalien lähestyessä sekaisin.

Vaikka edut ja arvot läntisten demokratioiden kesken ovat usein olleet yhteneväisiä, ne eivät sitä enää aina ole. Erityisesti Suomen välttämättömien isojen puolustushankintojen, kuten hävittäjähankkeen, yhteyteen liittyy intressien erkaantumista. Presidentti Niinistön edellisellä vieraillulla Valkoiseen taloon Trump virheellisesti totesi Suomen jo hankkineen uusia hävittäjiä Yhdysvalloista. Hyvin kiusallista, mutta esimerkki siitä, millaista nolouden kestämistä suurvaltaystävyys voi vaatia näinä aikoina. Asiat ovat Trumpille henkilökohtaisia.

Yhdysvaltojen intressit Suomen suhteen ovat suorempia kuin koskaan. Tämä johtuu Baltian pääsystä Natoon. Baltian puolustuksen yksi epäsuora kulmakivi on Suomen kyky itsenäiseen puolustukseen. Näin Suomen intressi, eli itsenäinen puolustuskyky, on Yhdysvaltojen edun mukaista.

Ei ole yllättävää, että USA on jo pitkään myynyt Suomelle hyvin nykyaikaisia puolustusjärjestelmiä. Yhdysvaltojen asenne on myös vetäytyvä. Se kiittää kumppaneita niiden omista kyvyistä ja puolustuspanostuksista. Vetäytyvän Yhdysvaltojen etu on alueellinen vakaus ja eroon pääseminen jännitteistä, kuten Ukrainassa. Trumpin haluttomuus kantaa muiden vastuita ja Suomen vakauspainotus voivat joissakin kysymyksissä löytää toisensa.

Yhdysvalloilla on myös omia, Suomesta erillisiä ja Suomen kannalta kielteisiä intressejä.

 

Yhdysvaltojen intressit Suomen suhteen ovat suorempia kuin koskaan.

Päätös uusista hävittäjistä ei ole ainoastaan teknologista suorituskykyä. Isot hankinnat herättävät myös kaupallisia ja teollisuuspoliittisia intressejä. Isot kaupat kiihdyttävät myös Ruotsin, Britannian ja Ranskan intressejä Suomen suhteen. Puhutaan eurooppalaisen teollisuuden ja edistyksellisen puolustusosaamisen säilyttämisen tärkeydestä. Pohjoismainen versio tästä viestistä tulee Ruotsista. Myös USA:lla on oma viestinsä. Taustalla ovat kauppapoliittiset näkökulmat sekä maiden yrityssektoreiden erityisintressit. Myös terävää vaikuttamista tapahtuu ja sen luonne on syytä ymmärtää, havaita ja tulpata.

Amerikkalaiset ovat aikaisemmin olleet hyvin varovaisia Suomen suhteen. Nato-jäsenyyttä ei ole tuputettu. Trumpin aikana vielä vähemmän. Haluttomuus sanoa suoraan johtunee siitä, että Suomesta on se maine maailmalla, että suora ohjeistaminen saattaisi olla tuhoisaa omille aikomuksille. Meitä pidetään jääräpäisinä ja hankalasti ohjattavina niin idässä kuin lännessä. Tätä mainetta on syytä vaalia, varsinkin suurpolitiikan kohtalon kolmiossa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt