Yhteiskuntaluokka ohjaa valintoja jo Tinderissä – riitoja tulee kun koulutetut ja elämänkoululaiset joutuvat törmäyskurssille - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Yhteiskuntaluokka ohjaa valintoja jo Tinderissä – riitoja tulee kun koulutetut ja elämänkoululaiset joutuvat törmäyskurssille

Julkaistu: 28.9.2019 8:23

Erot luokkataustassa leimahtavat esiin parin arjessa ja riitatilanteissa, sanovat tietokirjailijat Katriina Järvinen ja Laura Kolbe.

Kun koulutettu nainen selaa Tinderiä, hän saattaa ajatella, että onpa kivannäköinen mies. Kirjoittaakin vielä hyvin. Sitten tulee lause, johon kiinnostus tökkää: koulutus elämänkoulu. Nainen pyyhkäisee seuraavaan vaihtoehtoon.

Tietokirjailija, psykoterapeutti Katriina Järvinen käyttää tätä esimerkkiä siitä, miten luokkatausta vaikuttaa pariutumiseen. Samoin voi olla miehillä. Jos mies esimerkiksi on putkimies ja nainen puolestaan it-projektipäällikkö, mies saattaa miettiä, että ”mikähän kermaperse tuokin on”.

– Ei sanota, että tuo on eri yhteiskuntaluokkaa kuin minä mutta on se siellä taustalla, Järvinen huomauttaa.

Samaa mieltä on historiantutkija, professori Laura Kolbe. Kun hän tarkastelee omien vanhempiensa, lastensa, lähipiirinsä ja itsensä elämänkokemusta, valinnat näyttävät jatkavan yllättäen samantyyppistä kaavaa.

– Eroavaisuudet ovat asia, mistä ei puhuta. Kun rakastutaan ja kositaan, eihän silloin edes mainita sanoja luokka, yhteiskunnalliset erot tai sosiaalinen identiteetti, vaan se tapahtuu paljon hiljaisemmalla virityksellä. Asiat lutviutuvat tietyllä tavalla, ja luokka on se yhteinen nimittäjä.

Järvinen ja Kolbe kirjoittivat yhdessä tietokirjan Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (Kirjapaja) vuonna 2007. Heidän uusin tietokirjansa Sopivia ja sopimattomia – Lempi, luokka ja suomalainen parisuhde (Kirjapaja) sai alkunsa luokkakirjasta saadusta palautteesta. Eräässä tilaisuudessa Järvistä näet lähestyi nainen, joka kertoi tajunneensa oman parisuhteensa ongelmien johtuneen pitkälti hänen ja hänen miehensä erilaisista luokkataustoista.

Mitä nuoremmasta suomalaisesta on kyse, sitä todennäköisemmin hän ajattelee parisuhteensa olevan yksilöllinen valinta. Mutta kysykääpä samaa häneltä 20 vuoden kuluttua. Kirjailijat sanovat, että mitä vanhemmaksi 1990–2000-luvuilla syntyneet varttuvat, sitä luultavimmin hekin havahtuvat huomaamaan yhteiskunnan, ajan hengen ja perhetaustojen vaikutuksen parisuhteeseensa.

Sopivia ja sopimattomia -tietokirjan kirjoittaneet Laura Kolbe ja Katriina Järvinen kertovat, että parisuhderiitoja voi tulla, jos esimerkiksi joulun ja juhannuksen vietosta on täysin erilainen käsitys.

Kun kaksi ihmistä alkaa elää yhteistä arkea, mukana seuraa tutkijoiden mukaan paljon hiljaista tietoa siitä, miten ollaan yhdessä ihmisiksi.

– Jos pariskunta on rakastunut, se on that’s it. Sitten ihmissuhteen rakosista alkaa tirskua hiljaista tietoa, kulttuuriperintöä, perheen tapaa olla. Yhtäkkiä huomataankin, että nämä kaikki asiat tihentyy siinä parisuhteessa.

Taustojen eroavaisuudet voivat johtaa riitoihin.

– Koulutetussa keskiluokassa pyritään koko ajan jotakin kohti. On joogakurssia, työpaikan vaihtoa, jatko-opintoja, itsensä kehittämistä. Työväenluokassa ollaan, ja elämä on enemmän syklistä. Mennään maanantaista perjantaihin ja perjantaista maanantaihin ja joulusta kesään. Siinä tulee usein riitaa, että toinen ei yritä mitään ja toinen stressaa niin paljon, Järvinen toteaa.

Kolbe huomauttaa, että jos suurista vuositapahtumista, kuten joulun ja juhannuksen vietosta on täysin erilainen käsitys, ollaan pian törmäyskurssilla.

Parisuhteissa väännetään eniten rahasta seksin ja taloustöiden ohella.

– Suhde omistamiseen on tosi kiinnostavaa. Itse tulen leväperäisestä venäläissuomalaisesta perheestä, jossa kaikki raha pitää laittaa kulutukseen ja elämässä pitää olla iloa ja huvituksia. Sitten tulin perheeseen, jossa porvarillinen hyve on säästäminen, Kolbe kertoo.

Helluntailaisesta työläisperheestä kotoisin olevalle Järviselle nousee hätä raha-asioissa, koska hänellä ei ole turvapuskureita. Niukasti elävän ihmisen voi olla vaikea sovittaa arkea yhteen ihmisen kanssa, joka tulee maailmasta, jossa kaikki aina järjestyy. Sitä voi valittaa rahanpuutetta mutta yhden puhelinsoiton jälkeen tilille ilmestyy kummasti rahaa.

 Koulutetussa keskiluokassa pyritään koko ajan jotakin kohti. Työväenluokassa ollaan, ja elämä on enemmän syklistä.

Kolbe ja Järvinen pitävät parisuhdetta pienoisyhteiskuntana. Samat asiat, jotka näkyvät rasismina tai muina ennakkoluuloina yhteiskunnassa, tulevat huonoina hetkinä parisuhteessa esiin iskuaseina.

– Toiseen heimoon voidaan ihastua ja ajatella, että se on sellainen suoraselkäinen pohjalainen. Sitten huonona hetkenä huudetaan, että ”nonni tuo on taas sun pohjalaisuutta”.

Poliittinen korrektius on lisääntynyt. Yliopistossa opiskeleva opiskelijaporukka osaa pitää kielensä kurissa, mutta entä kun opiskelijaporukkaan tuppautuu vaikka putkimies.

– Joudutaan kiertelemään ja kaartelemaan ja miettimään puheenaiheita. Niin sanottu suvaitsevaisto ei sitten osaakaan suvaita, Kolbe toteaa.

Ennen parisuhdemarkkinat olivat selvät. Nykyän Tinder ja sosiaalinen media ovat lisänneet tarjontaa ja valinnanvaikeutta. Suhteita tulee ja menee. Kolben mielestä nykyään on vaikeampaa pysähtyä ja perustaa perheitä. Koiria ja kissoja alkaa olla enemmän kuin vauvoja. Niiden kanssa on helpompaa kuin ihmissuhteissa. Järvinen muistuttaa, että 1990- ja 2000-luvulla syntyneet ovat usein eroparien lapsia.

– Oli aika liikuttavaa, kun toinen tyttäreni sanoi, että hän haluaa löytää sellaisen tyypin, josta hän tietää, että eron jälkeen voidaan olla ystäviä ja hoitaa lapset yhdessä. Sydäntä särki, että tämä oli se elämänoppi, joka kotoa saatu, lastensa isästä eronnut Järvinen heittää.

Kolbe on ollut 35 vuotta avioliitossa miehensä kanssa. Asuessaan perhekeskeisessä Alankomaissa 1990-luvulla hän oppi, että parisuhteen eteen tehdä työtä. Kiireinen pari päätti omistaa perjantai-illan parisuhteen hoitamiselle ja viikonloput pyhitettiin perheelle.

 Toiseen heimoon voidaan ihastua ja ajatella, että se on sellainen suoraselkäinen pohjalainen. Sitten huonona hetkenä huudetaan, että ”nonni tuo on taas sun pohjalaisuutta”.

Uskovaisilta vanhemmiltaan Järvinen sai hyvän parisuhdemallin. 19-vuotiaana hän jätti kodin ja uskonyhteisön taakseen ja suuntasi töihin Ruotsiin. Helsingin yliopistoon opiskelemaan tullut Järvinen viihtyi feministipiireissä, joissa julistettiin miesten olevan surkimuksia ja ettei nainen niitä tarvitse.

– Mulle tuli tosi kova paniikki 29-vuotiaana, kun nämä tiedostavat feministinaiset olivat jotenkin kummallisesti häipyneet takavasemmalle ja perustaneet perheitä.

Hän päätti toimia, nappasi koulutetusta suvusta tulevan pojan opiskelijabileistä ja tuli toisella tapaamisella raskaaksi. Kun pari vietti yksivuotistapaamispäiväänsä, heidän tyttärensä täytti 3 kuukautta.

– Ex-miehen perheeseen juurtuminen antoi mulle tosi paljon. Näin, miten niissä piireissä vietetään juhlia ja kesiä. Toisaalta tuntui, että joudun aina esittämään itseäni parempaa ihmistä, vaikkei se eron syy ollutkaan.

Seuraava parisuhde työväenluokasta tulevan akateemisen miehen kanssa kesti 17 vuotta. Tällä hetkellä Järvinen elää sinkkuna ja välttelee Tinderiä. Hän sanoo, ettei miehen taustalla ole periaatteessa väliä. Kulttuurieliitin ikävät puoletkin on jo nähty.

– Duunarimiesten kanssa jutellessa tunnen tiettyä leppoisuutta ja rentoutta. Sisäinen jännitys laskee. Mutta sitten kun olen kolme kertaa jutellut saman miehen kanssa vaikka kuntosalilla ja se sanoo, että sen taloon on muuttanut ”vinkuintiaaneja”, sitä käy miettimään, ettei ehkä sittenkään.

Millainen tausta sinulla ja puolisollasi on? Oletteko huomanneet eri taustalla olevan vaikutusta suhteessanne? Miten järjestätte esimerkiksi joulujen ja juhannusten vieton? Keskustele oheisessa kommenttiosiossa.