Suomen Pohjan sodan kauhut voittavat kaiken – suomalaisia metsästettiin orjiksi

Suuressa Pohjan sodassa kaikki meni pieleen.

Napuen taistelussa koukkasivat ja saarrostivat venäläiset, eivät suomalaiset. Teemu Keskisarja arvioi uudessa kirjassa yli 40 000 suomalaissyntyistä sotilasta sai surmansa Pohjan sodassa.

26.9.2019 7:55

Suuressa Pohjan sodassa, suomalaisittain Isossa vihassa kaikki meni suomalaisten kannalta pieleen. Suosittu historioitsija Teemu Keskisarja arvioi uudessa kirjassa Murhanenkeli - Suuren Pohjan sodan ihmisten historia (Siltala), että yli 40 000 suomalaissyntyistä sotilasta sai surmansa. Siviilejä tapettiin Suomessa yli 10 000. Ajan alhaiseen väkilukuun suhteutettuna luvut ovat paljon suurempia kuin 1900-luvun sodissa. Suomessa oli alle puoli miljoonaa asukasta.

Pohjan sodan aikana hiihtotaitoa osoittivat venäläiset yksiköt, eivät suomalaiset. Suomessa käydyistä taisteluista karmein oli Napue Isossakyrössä. Siinä ovelan koukkauksen tekivät venäläiset, eivät suomalaiset. Carl Gustaf Armefeltin johtamat suomalaiset ja ruotsalaiset joukot kärsivät karmaisevan tappion ruhtinas Mihail Golitsynin venäläisille.

Kuoleman huuto korvissa

Keskisarjan mukaan venäläisten kuuluisa Uraa! -sotahuuto tulee turkinsukuisten kielten sanasta ura, tappakaa. Se kuultiin 19. helmikuuta Napuessa, kun määrältäänkin ylivoimaiset venäläiset iskivät Armfeltin miesten selkään.

”Antautumisen elintärkeää taitoa ei armeija ollut opettanut”, Keskisarja kuvaa. Hänen mukaansa venäläiset lopettivat vielä taistelun tauottua satoja haavoittuneita.

Armfelt menetti Napuessa kahdessa tunnissa yli 2 600 miestä, kun talvi- ja jatkosodan verisimpänä päivän 6. maaliskuuta 816 suomalaista.

Kun venäläiset olivat ajaneet Ruotsin joukot Suomesta seurasi varsinainen isoviha. Venäläiset ottivat suomalaisia kiinni myydäkseen heitä orjiksi. Vaaleaihoiset orjat kiinnostivat Turkkia, Persiaa ja jopa Intiaa myöten. Jerusalemin patriarkka yritti vedota venäläisiin, että Istanbuliin ei tuotaisi kristittyjä muslimeille myytäviksi.

Napuen taistelussa koukkasivat ja saarrostivat venäläiset, eivät suomalaiset.

Kuoleman marssi tuntureilla

Ruotsin kuningas Kaarle XII, josta Keskisarja käyttää nimeä Carolus oli paennut Turkkiin hävittyään Pultavan taistelun Pietari Suurelle, josta kirjassa käytetään nimeä Pjotr.

Hän palasi Ruotsiin revanssi mielessään. Suomen takaisin valtaamisen sijasta hän aikoi ottaa Tanskalta Norjan.

Huono-onninen Armfelt sai nyt tehtäväkseen marssia kohti Trondheimia, kun kuningas itse valtaisi Kristianan, nykyisen Oslon. Kumpikin hanke epäonnistui.

Kuningas sai surmansa tarkka-ampujan luodista juoksuhaudassa vuonna 1718. Yli kolmesataa vuotta on kiistelty ampuivatko hänet viholliset vai omat.

Armfelt lähti joukkoinensa kanssa vetäytymään Ruotsiin vuodenvaihteessa 1719. Hän valitsi reitin väärin takaa-ajajia vältellessään. Norjan tunturien pakkasiin jäätyi 3 000 miestä ja 700 kuoli perillä matkan rasituksiin. Kaksi kolmasosaa heistä oli suomalaisia.

– En ole koskaan nähnyt ihmiskurjuutta, tuskaa, ruumiillista ja sielullista hätää tai eläinten kärsimystä enempää kuin täällä, parkkiinut sotapappi Nils Idman saarnasi retken jälkeen.

– Joku toinen kertokoon tästä ilman kyyneleitä. Minun sydämeni sykkii synkästi eikä minulla ole mitään rauhaa, sillä hätähuudot ja valitukset, jotka kuuluivat tuntureilta, vihlovat yhä korvissani.

Kenraali Armfelt johti suomalaisetkin Norjan kuolemanmarssille.

Teemu Keskisarja on suosittu ja tuottelias historiaa käsittelevien kirjojen tekijä.

Anna-Juhon avioliitto

Teemu Keskisarja kertoo kirjassa tarinan piika Annasta, joka pukeutui mieheksi ja liittyi Ruotsin armeijaan. Syynä oli murto, johon Anna oli osallistunut ja jonka vuoksi hän pakeni.

Anna otti nimen Juho Yrjönpoika Harittu Turussa jalkaväkikomppaniaan liittyessään. Siellä hän meni naimisiin raskaana olevan naisen kanssa, jotta tämä säilyttäisi kunniansa. Keskisarja kutsuu tätä lumeliittoa ”Suomen ensimmäiseksi sukupuolineutraaliksi avioliitoksi”.

Annan sukupuoli ja avioliitto paljastuivat vuosia myöhemmin. Hän selvisi lievällä rangaistuksella, koska oikeudella oli vaikeuksia päättää, mitä lakia hän oli rikkonut. Keskisarja arvelee, että Anna-Juholle pidätys oli onni, sillä sen vuoksi hän vältti verisen Napuen taistelukentän.

Suuri Pohjan sota

Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721. Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola hyökkäsivät Ruotsia vastaan. Kaarle XII:n johdolla Ruotsi kuitenkin menestyi aluksi hyvin ja löi Venäjän Narvassa.

Vuonna 1709 Pietari Suuri löi ruotsalaiset Pultavassa ja Kaarle pakeni Turkkiin. Venäjä valtasi Baltian ja Suomen.

Suomessa aikaa muistetaan Isona vihana, sillä Venäjän miehitys oli hyvin raaka esimerkiksi Suomen sotaan verrattuna.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?