Itämeri myrskyää, talvi lyhenee Lapissakin, lohi voi kadota... Näin ilmastonmuutos iskee Suomeen jättiraportin mukaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Itämeri myrskyää, talvi lyhenee Lapissakin, lohi voi kadota... Näin ilmastonmuutos iskee Suomeen jättiraportin mukaan

Julkaistu: 26.9.2019 5:55

Suomalaisasiantuntijat arvioivat kansainvälisen ilmastopaneelin julkaiseman raportin vaikutuksia.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi keskiviikkona mittavan erikoisraportin, joka kokoaa yhteen tietoja tuhansista tutkimuksista liittyen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maailman meriin, jäätiköihin ja lumipeitteisiin. Suomalaisasiantuntijat summasivat raportin antia iltapäivällä järjestetyssä tilaisuudessa, jota Ilta-Sanomat seurasi hetki hetkeltä tässä artikkelissa. Yllä olevalla videolla esitellään arjen ilmastotekoja.

Asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkymään myös Suomessa, jossa sen sijainnin vuoksi muutos on monia muita alueita dramaattisempi. Esimerkiksi lumipeitteen määrän odotetaan vähentyvän merkittävästi tulevina vuosikymmeninä lämpötilojen noustessa.

Tutkimusprofessori Timo Vihma Ilmatieteen laitokselta kertoi Arktisen merijään pinta-alasta kadonneen noin 40 prosenttia ja paksuudesta noin 50 prosenttia vuoden 1980 jälkeen. Arktiksella vanhan, yli 5 vuotta vanhan jään osuus on romahtanut samassa ajassa noin 90 prosentilla.

Kaikkein nopeinta mannerjään katoaminen on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana Grönlannissa. Jääpeitteestä katoaa Vihman mukaan joka vuosi massaa noin 278 miljardia tonnia.

– Tämä vastaa noin kahdeksaatoista Päijänteen vesimassaa, Vihma vertasi.

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihman mukaan Grönlannin mannerjäätiköstä katoaa joka vuosi massaa noin 278 miljardia tonnia.–Tämä vastaa noin kahdeksaatoista Päijänteen vesimassaa, hän vertasi.

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihman mukaan Grönlannin mannerjäätiköstä katoaa joka vuosi massaa noin 278 miljardia tonnia.–Tämä vastaa noin kahdeksaatoista Päijänteen vesimassaa, hän vertasi.

Maapallon eteläisillä merialueilla merijään katoamista ei ole havaittu samassa määrin kuin pohjoisessa. Vihman mukaan nyt julkaistuun raporttiin kuitenkin sisältyy huolestuttava tieto Etelämantereen mannerjäätiköstä, jonka on joissakin tutkimuksissa todettu voineen jopa kasvaa viimeisten vuosikymmenten aikana.

– Nyt on ehdottomasti selvää, että myös Etelämantereen mannerjäätikön massatase on negatiivinen.

Talvet lyhenevät myös Lapissa

Euroopassa näkyvin muutos on ollut ja tulee olemaan vuoristojen jääpeitteiden katoaminen, joka Vihman mukaan tulee kiihtymään.

– Jos päästöjä ei rajoiteta, niin Skandinavian ja Keski-Euroopan vuorien jäätiköistä 80 prosenttia tulee katoamaan vuoteen 2100 mennessä. Jos päästöjä onnistutaan rajoittamaan, niin tämä kato on vähäisempää, mutta monet vuoristojäätiköt tulevat katoamaan skenaarioista riippumatta.

Lapin talvi lyhenee ja lumi vähenee. Sillä on vaikutuksensa turismiin.

Lapin talvi lyhenee ja lumi vähenee. Sillä on vaikutuksensa turismiin.

Suomessa talvisten lämpötilojen ennustetaan voivan kohota 50 vuodessa 2–7 astetta, millä voi olla dramaattiset vaikutukset talviin ja lumipeitteeseen eri puolella Suomea.

Vihman mukaan myös Lapissa lumipeitteestä on tulossa ohuempi ja lumisesta kaudesta lyhyempi, jolla voi olla vaikutusta alueelle tärkeään turismiin.

– Etelässä talvet alkavat muistuttaa Keski-Eurooppaa, jossa lunta on vain silloin tällöin.

Kulkeminen Itämerellä vaikeutuu?

Valtiosihteeri Mikko Koskinen Liikenne- ja viestintäministeristöstä totesi raportin olevan hätkähdyttävää luettavaa.

– Vaikutukset ulottuvat kaikkeen ruoantuotannosta makean veden varantoihin, kauppareiteistä matkailuun ja mitä suurimmassa määrin myös liikenteeseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön valtiosihteeri Mikko Koskisen mukaan Suomenkin on syytä varautua entistä haastavampiin olosuhteisiin.

Liikenne- ja viestintäministeriön valtiosihteeri Mikko Koskisen mukaan Suomenkin on syytä varautua entistä haastavampiin olosuhteisiin.

Koskinen muistutti liikenteen osuuden ilmastonmuutoksessa olevan merkittävä, sillä jopa viidennes kasvihuonepäästöistä aiheutuu liikenteestä. Suomessa hallitus on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, joka on maailman mittakaavassa kunnianhimoinen tavoite.

Ilmaston lämpeneminen tulee näkymään käytännössä liikkumisen ja tienpidon vaikeutumisena. Suurimpia ongelmia on luvassa esimerkiksi Venäjän ja Kanadan ikiroudan alueilla, joilla sijaitsevat tiet ja lentokentät halkeilevat maan sulaessa.

Koskisen mukaan entistä haastavampiin olosuhteisiin on syytä varautua myös Suomessa.

– Meidän on varauduttava lumipeitteisyyden rajuihinkin kausittaisiin vaihteluihin väylänpidossamme.

Lumipeitteisyyden rajut kausittaiset vaihtelut näkyvät tienpidossa.

Lumipeitteisyyden rajut kausittaiset vaihtelut näkyvät tienpidossa.

Merijään määrä vähenee myös Itämerellä, minkä luulisi helpottavan merenkulkua Suomen merialueilla. Näin ei kuitenkaan välttämättä tule käymään.

– Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan olosuhteista ei välttämättä tule helpompia, vaan vaihtelevampia ja vaikeammin ennustettavia.

Merenpinta voi nousta Helsingissä metrillä

Helsingin yliopiston professori Petteri Uotila kommentoi tilaisuudessa raportissa esitettyjä vaikutuksia merten toiminnalle ja merenpinnan muutokselle. Raportin mukaan merten lämpeneminen on jatkunut ainakin 1970-luvulta ja kiihtynyt yli kaksinkertaiseksi 1990-luvun jälkeen.

Lämpeneminen aiheuttaa meriveden lämpölaajenemista ja jäätiköiden sulamista, mikä paitsi nostaa merenpintaa, myös muuttaa merten virtauksia ja käyttäytymistä. Sulaminen on esimerkiksi lisännyt aallonkorkeuksia joillakin merialueilla. Raportin mukaan aallokon arvioidaan edelleen voimistuvan eteläisellä jäämerellä, trooppisella itäisellä Tyynellämerellä ja myös Itämerellä, jolla on vaikutusta Suomen meriliikenteeseen.

Myös Itämerellä merijään määrä vähenee.

Myös Itämerellä merijään määrä vähenee.

Suomessa on joskus pelätty ilmastoa lämmittävän Golf-virran heikkenemistä tai jopa pysähtymistä ilmastonmuutoksen vuoksi. Uotilan mukaan meren termohalliinisen kierron pysähtyminen seuraavan sadan vuoden aikana on kuitenkin epätodennäköistä.

Viime vuosisadan aikana merenpinta merenpinta nousi 1–2 millimetriä vuodessa.

– Sittemmin nousuvauhti on kiihtynyt kolmesta neljään millimetriin vuodessa. Uusimpien mittausten mukaan nousuvauhti on jo viisi millimetriä vuodessa, Uotila sanoi.

Suomesta merenpinnan nousu ei Uotilan mukaan näy yhtä voimakkaasti kuin monilla muilla rannikoilla merenpohjan samanaikaisen kohoamisen ansiosta. Helsingissä merenpinnan ennustetaan nousevan kolmestakymmenestä sentistä noin metriin.

”Kuin lähestyvä tsunami”

Tutkimustiedot osoittavat merten happamoituneen ja niiden happivajauksen lisääntyneen, jotka yhdessä lämpötilan nousun kanssa aiheuttavat ongelmia eliöstölle. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Markku Viitasalo esitteli tilaisuudessa kaavioita, jotka havainnollistivat muutoksen aiheuttamaa uhkaa merieliöille ja esimerkiksi kalakannoille.

– Kaikkiaan eläinbiomassasta noin 15 prosenttia on katoamassa.

Myös Suomen lähialueilla kalansaaliit tulevat olemaan huomattavasti aiempaa pienempiä. Jäämeren alueella sulava jää taas saattaa tarkoittaa jopa kalakantojen kasvamista.

Vaikka päästöjä onnistuttaisiinkin rajoittamaan, monet vuoristojäätiköt katoavat.

Vaikka päästöjä onnistuttaisiinkin rajoittamaan, monet vuoristojäätiköt katoavat.

Musertavinta merten lämpeneminen tulee olemaan koralliriutoille, joista jopa 90 prosenttia voi hävitä jo vuoteen 2050 mennessä. Vaikka kasvihuonekaasujen päästäminen saataisiin hallintaan, tulee merkittävä osa koralleista tuhoutumaan.

– Koralliriuttojen vahingoittumista ei voi enää estää, Viitasalo sanoi.

Viitasalon mukaan merten lämpeneminen on ilmiönä peruuttamaton, sillä suurten vesimassojen viilentäminen uudelleen ei ole mahdollista.

– Olemme tilanteessa, jota vertaisin siihen kun tsunami oli lähestymässä. Merkit sen lähestymisestä ovat nähtävissä ja jotakin olisi tehtävä.

Hyvästit suomalaiselle lohelle?

Ilmastonmuutos on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan haasteita myös Suomen maataloudelle. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio mainitsi yhtenä käytännön merkkinä muutoksesta lisääntyvät talvitulvat, joita on nähty viime vuosina.

– Raportti on hätkähdyttävä myös täältä pohjoiselta pallonpuoliskolta katsottuna.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio pitää raporttia hätkähdyttävänä.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio pitää raporttia hätkähdyttävänä.

Suomen metsiä ja maataloutta tulevat ilmaston lämpenemisen seurauksena uhkaamaan uudet tuholaiset.

– On selvää että kasvi- ja eläintautien riskit kasavavat.

Myös Husu-Kallio oli huolissaan vaikutuksista Suomen vesiekosysteemeihin ja kalakantoihin. Myös kalatautien ennustetaan yleistyvän.

– Yhden ennusteen mukaan esimerkiksi suomalaiselle lohelle voi käydä huonosti, sillä lohi on hyvin riippuvainen lämpötilasta.

Juttua muokattu 28.9. kello 23.26: Täsmennetty tutkimusprofessori Timo Vihman kommentteja.

Tuoreimmat osastosta