Jatkosodan aikana ja heti sen jälkeen nimettiin Mannerheim-ristin ritariksi 191 miestä. Heikki Lehtosen uusi kirja Sodassa kuolleet Mannerheim-ristin ritarit 1941-1945 (Minerva) kertoo niiden ritarien tarinan, jotka kaatuivat jatkosodassa ja Lapin sodasts. Heitä oli 28. Lisäksi kerrotaan muista syistä sotien aikana kuolleen kymmenen ritarin tarinat.
Talvisodassa Mannerheim-ristiä ei vielä tunnettu. Pelkästään sen ansioista ei jälkeenpäin ristejä myönnetty, vaikka ne voitiin mainita myös perustelujen joukossa, jos mies kunnostautui myöhemmissä sodissa.
Esimerkiksi talvisodan suurimpiin sankareihin kuulunut tarkka-ampuja Simo Häyhä ei ristiä saanut. Haavoittumisensa vuoksi hän ei osallistunut myöhempiin sotiin.
Lehto on ottanut kirjaansa myös kaksi ritaria, jotka eivät kuolleet Suomen sotien aikana. Lauri Törni kuoli tunnetusti vasta Vietnamin sodassa helikopterionnettomuudessa. Hän palveli Yhdysvaltain armeijassa.
Lue lisää: Viidakko kätki Lauri Törnin kuolinpaikan vuosikymmeniksi Vietnamissa – tämä sieltä löydettiin
Juho Pössi haavoittui pahasti jatkosodassa. Sen jälkeen hänet pidätettiin yli kahdeksi vuodeksi Itä-Karjalassa tehdyksi epäillystä sotarikoksesta. Pössi vapautettiin ilman syytettä vuonna 1947 ja hän palasi viljelemään evakkotilaansa. Pössi kuoli vuonna 1958.
Punakaartilaisesta Marskin ritariksi
Arvid Janhunen soti 17-vuotiaana punakaartissa Tampereen taistelussa. Hän selvisi hengissä ja jäi vapaaksi, mutta sai kolmen vuoden ehdollisen kuritushuonerangaistuksen.
Arvid Janhunen taisteli punakaartissa ja Suomen armeijassa.
Sen vuoksi hän ei suorittanut asevelvollisuutta, mutta liittyi myöhemmin suojeluskuntaan. Talvisotaan Janhunen olisi halunnut vapaaehtoisena, mutta jäsenyys punakaartissa esti sen. Sen sijaan vaatturi Janhunen ompeli lumipukuja.
Asevelvollisuuden hän suoritti vasta 39-vuotiaana vuonna 1940. Jatkosotaan hän lähti konekiväärimiehenä. Korpraali Janhunen kunnostautui useissa taistelussa. Marraskuussa 1941 hän juoksi konepistooli kainalossa puna-armeijalaisten keskelle, ampui neljä lipasta ja jatkoi sitten viholliselta otetulla pikakiväärillä. Puna-armeijan politrukki onnistui ampumaan Janhusta vatsaan.
Janhunen menehtyi vammaansa sairaalassa. Hänestä tuli ensimmäinen kuoleman jälkeen Mannerheim-ristillä palkittu.
Kenraali kaatui Ihantalassa
Kenraalimajuri Einar Vihma sai Mannerheim-ristinsä toiminnastaan jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana. Perusteluissa todetaan hänen olleen ”henkilökohtaisesti tukemassa alaisiaan siellä, missä jotakin tärkeää oli tekeillä” ja että ”oikeana rintamakomentajana hän sotatoimia johtaessaan usein joutui osoittamaan mitä suurinta henkilökohtaista urheutta.”
Einar Vihma everstinarvoisena. Hän kaatui kenraalimajurina.
Vihma oli ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa koulutettuja jääkäreitä ja hän palasi sieltä sukellusveneellä Suomeen. Monen sodan kävijän kunnianpäivät osuivat jatkosodan alkuun, kun hän palveli everstinä Kannaksella. Mannerheim-risti myönnettiin lokakuussa 1941.
Vihma oli korkein rintamalla kaatunut suomalaisupseeri. Se tapahtui ratkaisevassa Ihantalan taistelun tauottua kesällä 1944. Muutama viikko myöhemmin hän meni etulinjaan seuraamaan yritystä noutaa muutama vaurioitunut panssarivaunu suomalaisten puolelle. Silloin vihollinen avasi kranaatinheittimillään tulen. Se surmasi Vihman ja hänen seurassaan olleen everstiluutnantin. Kenraalimajuri Vihma oli kuollessaan 50-vuotias.
Tyrjän rykmentin sankari
Alikersantti Valde Sorsa palveli maineikkaassa Tyrjän rykmentissä. Hän kunnostautui ryhmänjohtajana taisteluissa.
Mannerheim-ristin perusteluissa mainitaan, että elokuussa 1941 käydyssä taistelussa Sorsa ryhmineen tuhosi noin ”50 vihollista, joista henkilökohtaisesti 30, ottaen vangiksi samalla 33”. Ristinsä Sorsa sai ristinsä syyskuussa 1941.
Valde Sorsa (keskellä) kaatui tarkka-ampujan luotiin. Myös vasemmlla seisova Sorsan pataljoonankomentaja Arvo Ahola palkittiin Mannerheim-ristillä.
Kesäkuussa 1942 Sorsa oli juuri palannut lomilta, kun hänet käskettiin naamioimaan turpeella taisteluhaudan etureunaa. Työ venyi yön hämärässä aamuun asti. Silloin puna-armeijan tarkka-ampuja sai Sorsan tähtäimeensä. Luoti osui selkään ja lävisti Sorsan keuhkot. Hän kuoli kenttäsairaalan leikkauspöydälle 21-vuotiaana.
Lue lisää: IS esittelee Mannerheim-ristin ritarit - lue 191 sankaritarinaa
