Yhdysvaltoja vuosikausia riivannut opioidiepidemia on levinnyt Eurooppaan – nämä syyt ruokkivat ongelmaa myös Suomessa

Julkaistu:

170 amerikkalaista päivässä tappavan opioidiepidemian pääarkkitehti Purdue Pharma hakeutui maanantaina konkurssiin, mutta tragedian seuraukset tuntuvat jo toisella puolella Atlanttia – myös Suomessa.
Suomessakin tunnettu opioidilääke OxyContin tuotiin markkinoille vuonna 1995, ja kivunhoitokeinona rakettimaisesti yleistyneestä ihmepilleristä tuli miljardibisnes. Nyt heroiinin kemiallista sisarta oksikodonia sisältävää lääkettä pidetään pääsyyllisenä Yhdysvaltoja ravistelevaan opioidiepidemiaan.

Kansanterveydelliset seuraukset ovat vertahyytäviä. Vuosien 2000 ja 2015 välisenä aikana opioidiepidemia vaati 500 000 amerikkalaisen hengen. Vuodesta 2017 lähtien tehdyissä tilasoissa opioidin yliannostukset on arvioitu korkeammaksi kuolemanriskiksi kuin auto-onnettomuudet ja eliniänodote on laskenut kolme vuotta peräkkäin.

Viime vuosina Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA onkin ollut huolissaan epidemian kulkeutumisesta Atlantin yli Eurooppaan.

Onko epidemia hiipimässä Suomeenkin?

Vaikka asiantuntijat eivät usko amerikkalaisen epidemian toteutuvan Suomessa sellaisenaan, voidaan merkkejä orastavasta kansanterveysongelmasta A-Klinikan toimitusjohtajan, ylilääkäri Kaarlo Simojoen mukaan havaita.

Vuonna 2017 opioidipohjaisia kipulääkkeitä määrättiin reseptillä 473 000 potilaalle Suomessa. Oksikodonin – Yhdysvaltain epidemian avaintekijän – käyttö on kuluneen kymmenen vuoden aikana liki kolminkertaistunut, mutta esimerkiksi kodeiinin kaltaisia miedompia opioideja käytetään yhä moninkertaisesti enemmän.

Päihdelääketieteeseen erikoistunut Simojoki kertoo, että paisunut käyttäjämäärä heijastelee yleiseurooppalaista trendiä.

– Britanniassa on selkeästi jo suuri ongelma. Saksassa taas on viimeisen parin vuoden aikana jouduttu rajoittamaan merkittävästi yleistynyttä kodeiinia. Suomeen ongelma hiipii siinä mielessä, että opioidireseptit ovat täälläkin lisääntyneet samalla kun muiden hoitomuotojen tarjoaminen on vähentynyt, Simojoki sanoo.

Simojoen mukaan muissa Pohjoismaissa järjestelmä on mukautettu ennaltaehkäisemään ja valvomaan löysää määräämispolitiikkaa, mutta Suomi on jäänyt kehityksestä jälkeen.

– Esimerkiksi Ruotsista poiketen meillä e-reseptit eivät edellytä diagnoosia. Diagnoosi mahdollistaa paremman valvonnan. Jos jollain alueella määrätään selkäkipudiagnoosien yhteydessä oksikodonia, viranomaisilla on mahdollisuudet puuttua asiaan. On selvää, että oksikodoni ei ole vaivan ensisijainen hoitomuoto.


Mikäli potilaan oksikodoniriippuvuus on jatkunut vuosia, on parantumisennuste Simojoen mukaan heikko. Moni toipuva addikti viettää loppuelämänsä korvaushoidossa.

– Oksikodoni on vahva opioidi siinä missä heroiini. Kyllähän me heroiinistakin tiedämme, että pitkäaikaisen käytön lopettaneiden kohdalla ei kovin suuresta prosentista voi puhua.

Kotimaisen järjestelmän toiseksi haavoittuvuuskohdaksi Simojoki mainitsee lääkärialan resurssipulan. Vähäinen henkilöstö ja vastaanottoaika luovat paineen helpottaa potilaiden kipua fysio- tai psykoterapian sijaan nopeasti järjestettävillä ja kustannustehokkailla reseptilääkkeillä. Riskiryhmään kuuluvat yli 75-vuotiaat, joiden hoitokeinona oksikodoni on Long Playn kesäkuussa julkaiseman selvityksen mukaan jopa nelinkertaistunut.

– Harvoin lääkäri suosittelee vanhuksen kipuihin fysioterapiaa tai salilla käyntiä. Voi olla helpompaa määrätä kipulääkkeitä. Monen erityisryhmän kohdalla käytännöt eivät ole järkeviä ja lääkemääräämistä esiintyy liikaa, Simojoki sanoo.

Kelassa uhkakuvaan on herätty

Kela kertoi alkuvuodesta lähettävänsä tänä vuonna yli seitsemälletuhannelle lääkärille huomautuskirjeen, jossa opioidien määräämistä kehotetaan pohtimaan aiempaa tarkemmin. Vastaavanlaiset kirjeet lähetettiin myös kahtena edellisenä vuonna.

Tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen korostaa, ettei kirjeitä vastaanottavia lääkäreitä ole tarkoitus valvoa tai painostaa. Kyse on pikemminkin ohjeistuksesta.

– Identifioimme ne lääkärit, jotka reseptejä ovat tietyllä tavalla määränneet. Lähetämme heille tiedon, millaisin perustein kutakin lääkettä olisi tarkoitus määrätä. Toivomme pientä toimintatapojen muutosta, Saastamoinen sanoo.
Saastamoisen mukaan juuri oksikodonin yleistymistä on vaikea selittää, sillä tutkimustietoa on vähän. Yksi syy on lisääntynyt kilpailu, jonka myötä hinnat ovat laskeneet. Taustalla vaikuttaa myös kotimaisessa kivunhoitopolitiikassa tapahtunut murros.


– Aiemmin katsottiin, että kivunhoito oli Suomessa jäljessä. Varsinkin syöpäkipua hoidettiin vähän, eikä sekään ollut hyvä juttu, Saastamoinen sanoo.

Simojoki on samoilla linjoilla.

– Oli asianmukaisia perusteita, joiden vuoksi kivunhoitoa lisättiin. Sen seurauksena opioideja on kuitenkin alettu määrätä melko pehmein perustein ja usein vääriin vaivoihin. Hermokipuun opioidin vaikutus on potilaasta riippuen joko vähäinen tai olematon, mutta hoitokeinona se on yleistynyt. Aineen rauhoittava vaikutus saa potilaan kuvittelemaan, että lääke auttaa, vaikka kipu ei poistu. Tarve saada entistä suurempia annoksia kasvaa.

Vaikka opioidien lisääntymistä perustellaan usein niiden tehokkaalla vaikutuksella syöpäkipuun, syöpäpotilaiden osuus opioidien käyttäjistä on vain muutamia prosentteja.

”Ongelma on naapurin Pekalla, ei minulla”

OxyContinin kehittäjänä tunnettu lääkeyhtiö Purdue Pharma ilmoitti maanantaina hakeutuvansa konkurssiin. Päätös oli osa sovittelua, jolla Yhdysvaltain opioidiepidemian väitetty pääarkkitehti vältti vuosien oikeusmylläkän ja miljardien dollarien kulut.

Yhtiötä vastaan on nostettu Yhdysvalloissa tuhansia syytteitä. OxyContinia markkinoitiin lääkäreille ja kuluttajille vuosien ajan turvallisena opioidina, jonka riippuvuusriski olisi vähäinen ja päihdekäyttö mahdotonta. Kuluttajille tuotetta mainostettiin esimerkiksi pehmoleluilla ja ”Get in the Swing with OxyContin” -CD-levyjen avuilla.

Talouslehti Forbes arvioi yhtiön omistavan Sacklerin perheen varallisuudeksi 13 miljardia dollaria.

Yhdysvaltain kivunhoitomenetelmiin työmatkoillaan tutustunut Simojoki on tyytyväinen, ettei Suomen tarkasti säännöstelty järjestelmä mahdollista vastaavanlaista disinformaatiokampanjaa, koska reseptipohjaisten kipulääkkeiden markkinoiminen suoraan kuluttajille on kielletty.

Väärinkäsityksiä opioideihin liittyvistä riskeistä esiintyy Simojoen mukaan kuitenkin myös Suomessa.

– Olen urani aikana huomannut, että kipulääkeriippuvuus tulee monelle potilaalle yllätyksenä vuosien käytön jälkeen. Resepti on saatu alun perin asianmukaisin perustein, mutta lääkitys on jäänyt päälle. Kun järjestelmässä on tungosta, kukaan ei ole katsonut potilaan perään. Tällä välin potilas on huomannut, että opioideilla on paljonkin esimerkiksi ahdistusta helpottavia vaikutuksia.

Simojoki kertoo oksikodonin eheyttävän käyttäjänsä sisäistä maailmaa. Vähitellen lääkkeestä tulee arjen rutiinien työkalu, johon turvaudutaan milloin milläkin verukkeella. Simojoen mukaan itsepetos on addikteille yleistä.

– Ajatellaan, että ongelmat tulevat sille naapurin Pekalle, mutta eivät minulle. Todellisuus iskee vasten kasvoja viimeistään, kun potilas yrittää lopettaa, Simojoki sanoo.

Vaikea tie ulos

Opioidiongelman ratkaiseminen kiristämällä dramaattisesti lääkemääräyspolitiikkaa tai hintoja on ylilääkärin mukaan harkitsematonta, sillä riskinä on addiktien siirtyminen laittomiin huumeisiin. Amerikkalaisista heroiininkäyttäjistä liki 80 prosenttia on saanut reseptillä opioideja ennen heroiiniriippuvuuttaan. Oksikodonin kallistuttua heroiini- ja fentanyylikuolemat ovat lisääntyneet.

– Ihminen jää tyhjän päälle, ja siitä alkaa lopullinen alamäki. Oksikodoni saattaa myös kasvattaa niin valtavan toleranssin, ettei potilas enää saa riittävää määrää järjestelmästä ulos, ja on pakko siirtyä heroiiniin, Simojoki sanoo.

Simojoki muistuttaa, että Suomessa äkillisen linjanmuutoksen seuraukset nähtiin jo bentsodiatsepiinien eli bentsojen kohdalla. Joulukuussa 2010 voimaan astunut sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaati lääkäreitä noudattamaan bentsoja määrätessään erityistä huolellisuutta ja valvomaan potilasta riippuvuuden ennaltaehkäisemiseksi. Asetus näkyi reseptien vähenevissä määrissä, mutta katukauppa paisui.

Kokemus on Simojoen mukaan syytä pitää mielessä myös pohdittaessa ratkaisuja opioidiongelmaan. Dramaattiset toimenpiteet kumpaankin suuntaan voivat mutkistaa tilannetta entisestään. Helppoa ulospääsyä ongelmasta ei ole.