Tutkija yllättyi: Leipäjonoissa kaksi viidestä on eläkeläisiä – ”Kokevat häpeää muita ryhmiä useammin”

Julkaistu: , Päivitetty:

Eläkeläiset joutuvat jopa valitsemaan, ostavatko lääkkeitä vai ruokaa.
Eläkeläisten osuus ruoka-apuun turvautuvista on suuri. Näin kertoo Tuomo Laihiala Eläkeläiset hyväntekeväisyysruoka-avun asiakkaina -tutkimuksessaan, josta kertoi ensin Yhteiskuntapolitiikka-lehti.

Laihialan käyttämän aineiston mukaan 40 prosenttia ruoka-avun saajista on eläkeläisiä. Tämä on tutkijan mukaan yllättävä tieto, sillä eläkeläisten köyhyysriski on matalampi muihin perusturvalla eläviin verrattuna.

– Myös häpeän kokeminen ruoka-apuun turvautumisesta on iäkkäiden ja naisten kohdalla yleistä.
  • Oletko eläkeläinen ja käynyt leipäjonossa? Ota yhteyttä Ilta-Sanomien toimitukseen uutiset@iltasanomat.fi tai kirjoittamalla viesti toimituksen Whatsapp-numeroon 040 668 9091.
IS tavoitti Laihialan, jonka mukaan eläkeläisten suurta osuutta ruoka-avun tarvitsijoissa selittää se, että eläkeläinen ei ole sama asia kuin vanhus.

– Yli puolet ruoka-apuun turvautuvista eläkeläisistä on alle 65-vuotiaita. He eivät siis ole vielä vanhuuseläkkeellä, vaan ovat jääneet eläkkeelle jonkin muun syyn kuten sairauden tai työkyvyttömyyden takia. Heidän eläkekertymänsä on voinut jäädä hyvin pieneksi ja sairastaminen aiheuttaa ylimääräisiä kuluja arkeen, hän kertoo Ilta-Sanomille.

Monet leipäjonossa käyvistä eläkeläisistä ovat yksineläjiä, jolloin vuokra-asumisen yhdelle kaatuvat kustannukset syventävät huono-osaisuutta. Myös kansaneläkkeen saajat ovat aineistossa yliedustettuina, ja eläkeläisten joukossa ruoka-avun pitkäaikaisasiakkuus on yleisempää kuin muissa ryhmissä.

Suurimmat ruoka-apuun turvautuvat eläkeläisryhmät ovat 65 vuotta täyttäneet naiset ja alle 65-vuotiaat miehet. Ruoka-apuun turvautuvista 65 vuotta täyttäneistä eläkeläisistä kaksi kolmesta eli 67 prosenttia on naisia, ja alle 65-vuotiaista eläkeläisistä puolestaan 52 prosenttia on miehiä.

Eläkeläisten kokemukset ruoka-avusta ovat Laihialan mukaan kaksijakoisia.

– Yhtäältä eläkeläiset kokevat häpeää ruoka-apuun turvautumisesta muita ryhmiä useammin, toisaalta positiiviset kokemukset ruoka-avusta ovat yleisiä.

Laihialan mukaan tutkimuksesta selviää, että naiset kokevat häpeää enemmän kuin miehet.

– Korkeasti koulutetut häpeävät ruoka-apuun turvautumista muita useammin.

Kahden tai useamman lapsen elättäminen ennustaa Laihialan mukaan henkilökohtaista häpeää.

– Apuun turvautuminen koetaan ilmeisesti erityisen häpeälliseksi silloin, kun itsensä tai perheensä elättämisessä epäonnistuminen aiheuttaa huonommuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta suhteessa omaan viiteryhmään ja odotuksiin.

Niukkuus jatkunut pitkään

Laihialan mukaan eläkeläisten tilanteeseen voitaisiin saada parannusta monin keinoin.

– Eläkeläisten taloudellista huono-osaisuutta saisi parhaiten kitkettyä puuttumalla heille maksettaviksi koituviin lääke-, terveyskeskus- ja sairaalamaksuihin, tarjoamalla kohtuuhintaista vuokra-asumista sekä korottamalla perusturvan tasoa.

Laihiala sanoo, että taloudellinen niukkuus on eläkeläisten parissa usein pitkään jatkunutta. Huono-osaisuutta syventävät merkittävän suuruiset lääkekustannukset, ja vähävarainen eläkeläinen joutuu monesti tekemään valintoja ruoan ja lääkkeiden väliltä.

– Tässä ruoka-apu on korvaamaton turvaverkko etenkin, jos läheisiltä saatu tuki on vähäistä.

Terveyserot, eriarvoisuus ja siten väestöryhmien välisten erojen kasvu ovat Laihialan mukaan merkittäviä yhteiskuntapoliittisia huolenaiheita.

Artikkelin analyysi perustuu kahteen Huono-osaisin Suomi (Huso) -hankkeen keräämään kyselyaineistoon. Laajempi kahdesta aineistosta on 36 suomalaisesta ruoka-avun toimipisteestä kerätty ns. Huso-aineisto, joka on kattavin väestönäyte ruoka-apuun turvautuvista suomalaisista.

”Eläkeläiset joutuvat jopa valitsemaan, ostavatko lääkkeitä vai ruokaa”

IS kysyi Laihialan tekemistä havainnoista ruoka-avun jakamisen ammattilaiselta, Helsingin Myllypuron elintarvikeavun toiminnanjohtajalta Sinikka Backmanilta.

– Tuomo Laihialan havainnot ovat tuttuja Helsingissä. Meillä on kaksi kertaa viikossa elintarvikkeiden jako. Paikalla on yleensä molempina päivinä noin 1 600–1 900 ihmistä. Heistä noin 600 on käsitykseni mukaan eläkeläisiä.

– Olen nähnyt työssäni, että eläkkeet ovat niin pieniä, että eläkeläiset joutuvat jopa valitsemaan, ostavatko lääkkeitä vai ruokaa. Toisaalta osa jonottajista kokee myös yksinäisyyttä, ja he ovat siksi usein paikalla tavatakseen muita, hän sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt