Surkea sienisato sai tutkijan hämmästymään: ”Harvoin on näin tyhjää vuotta ollut koko maassa”

Julkaistu:

Sieniä on ollut tänä vuonna vähän ja kausi on alkanut myöhään. Syynä on alhaalla oleva pohjaveden taso.
Metsissä liikkuvat ovat saattaneet panna merkille, että sieniä on ollut niukasti tarjolla. Sienikato on koskenut käytännössä koko maata.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen hämmästelee tilannetta.

– Keskikesällä ja elokuussa metsissä on ollut lähes tyhjää. Harvoin on näin tyhjää vuotta ollut koko maassa.

Vasta viime viikkoina sieniä on putkahdellut esiin eri puolilla Suomea. Jalkanen toteaa, että syyskuun puolelle siirtynyt kausi näyttää jäävän lyhyeksi.

– Etenkin täällä Pohjois-Suomessa on ollut jo yöpakkasia, niin kyllä se vielä jarruttaa kehitystä edelleen. Kovin niukaksi sienisato jää.

Syynä vähäiseen sienimäärään on alhaalla oleva pohjaveden taso.

– Jo viime vuonna oli pitkään lämmintä ja erittäin kuivaa, joten pohjavedet menivät alas. Vaikka talvella oli paljon lunta, se haihtui taivaan tuuliin eikä maahan jäänyt oikeastaan mitään.

Kuluvan vuoden ajoittain erittäin kuuma ja mutta erityisen vähäsateinen kesä on edelleen pahentanut tilannetta.

– Loppukesän kuurosateilla ei ole ollut merkitystä. Vesi ei ehdi painua kuivaan maahan ja täyttää pohjavesivarantoja. Pitäisi sataa kunnolla pitkään, että siitä olisi hyötyä.

Veden vähyys häiritsee sienien ja puiden välistä yhteistyötä.

Puun juuristoon levittäytynyt sienirihmasto tehostaa puun vedenottokykyä. Puu saa sieneltä veden mukana typpeä, fosforia ja kalsiumia, sieni puulta sokeria ja muita ravinteita.

– Eli kun puillakaan ei ole vettä, niin yhteistyö ei pelaa kunnolla ja sienet kärsivät. Jos maa ei ehdi täyttyä vedestä, voi ensi vuonna voi olla sama ongelma edessä.

Perinteisten ruokasienien osalta Jalkanen kuvailee tilannetta lajiköyhäksi. Täysin tyhjänä metsät eivät kuitenkaan ole.

– Esimerkiksi tattien kirjo on ollut syyskuussa erittäin runsas. Punikkitatteja, herkkutatteja, jonkin verran kangastatteja, nummitatteja sekä voitatteja on putkahdellut esiin.

Haperot sen sijaan ovat Jalkasen mukaan loistaneet poissaolollaan.

– Hyvin vähän löytyy haperoita. Rouskuja taas on alkanut olla, haaparouskua ja karvarouskua. Kangasrousku, joka on yleensä keskikesän ja elokuun alun yleisimpiä sieniä, on täysin puuttunut.

Sienien vähyydestä huolimatta Jalkanen kannustaa kansalaisia lähtemään sienimetsälle. Etenkin puustoisilla alueilla yöpakkaset eivät välttämättä pääse vielä sienen lakkiin puremaan.

– Syyskuu on ihan hyvää sieniaikaa. Etelä- ja Keski-Suomessa esimerkiksi suppilovahverokausi jatkuu niin pitkään kun ei ole lunta. Jopa marraskuussa voi olla vielä hyvä mahdollisuus kerätä suppilovahveroita.

Jalkanen huomauttaa kuitenkin, että suppilovahverosadon suuruus on toistaiseksi arvoitus.

Sienien puuttuminen iskee ihmisten lisäksi poroihin ja sienisääskiin.

– Syksyllä porot syövät etenkin sieniä. Sienien ravitsemuksellinen merkitys poroille on merkittävä. Lisäksi sienisääskilajien lisääntyminen vaikeutuu ilman sieniä.

Huonoja sienivuosia on koettu aikaisemminkin. Jalkasen mieleen on jäänyt vuosi 1987, jolloin Suomessa koettiin dramaattinen sienikato. Tuolloin edellisen talven vähälumisuus ja kylmyys aiheuttivat merkittäviä vaurioita puiden pintajuuristoon.

– Sieniä ei yksinkertaisesti ollut. Seuraavan vuoden elokuussa sienisato oli uskomaton. Sieniä oli niin valtavasti, että paikoin ei jalalle löytänyt sijaa metsässä.

Aiheesta kertoi ensin Yle.

Ota kantaa

Oletko käynyt sienestämässä tänä syksynä?

Kyllä olen 73% En ole 27%
Ääniä yhteensä 2440

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt