Marjastaja venäytti selkänsä – lääkärissä paljastui murheellinen näky, ja siitä syvä alamäki vasta alkoi

Julkaistu:

Potilas hävisi potilasvahinkolain mukaisen vahingonkorvausjutun Potilasvakuutuskeskukselle.
Miehen marjastusreissu elokuussa 2011 johti koviin seurauksiin. Mies kertoi horjahtaneensa yllättäen marjametsässä ja venäyttäneensä selkänsä. Hän hakeutui selkävaivojen takia lääkärin hoitoon.

Lokakuussa 2011 otetuissa röntgenkuvauksissa näkyi luutumassa oleva kylkiluun murtuma. Tammikuussa 2012 otetussa röntgenkuvassa näkyi rintarangan puristusmurtuma. Myöhemmin 12.3.2012 otetussa magneettikuvassa todettiin vielä rintarangan nikaman takareunan työntyvän selkäydinkanavaan päin.

Syksyllä 2012 miehellä oli todettu lannenikamissa osteoporoosi. Alaselkäkivut olivat vaatineet kipulääkkeiden käyttöä. Mies oli ollut ensin haluton selkäydinkanavan leikkaukseen.

Leikkaus: alaraajat halvaantuivat

Mies kuitenkin lopulta suostunut leikkaushoitoon, kun hän oli keskustellut ensin asiasta useasti eri asiantuntijoiden kanssa.

Neurokirurgi leikkasi miehen Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 5. helmikuuta 2013. Leikkauksessa injektoitiin luusementtiä murtuneen nikaman sisään. Lisäksi poistettiin okahaarakkeita nikamasta ja tehtiin luuduttaminen.

Potilas toipui ensin leikkauksesta normaalisti. Leikkauksen jälkeen, 9. helmikuuta 2013 hänelle ilmaantui vaikeita alaraajakipuja, ja samana päivänä molemmat alaraajat halvaantuivat.

Uusi leikkaus: kivut pahenivat

Ongelmien takia miehelle tehtiin uusi leikkaus 9.–10. helmikuuta 2013. Leikkauksessa tehtiin lisää tilaa selkäydinkanavaan. Uudesta leikkauksesta huolimatta miehelle jäi vahva-asteinen alaraajojen halvausoireisto ja kiputila, jotka olivat pahentuneet, vaikka leikkauksen oli tarkoitus estää halvaantumisprosessin eteneminen.

Mies joutui leikkauksien jälkeen käymään terveyskeskuslääkäreiden, ortopedien ja kipulääkäreiden vastaanotoilla. Hän kävi lisäksi erilaisissa kuntoutuksissa ja fysioterapeuteilla. Kivut olivat kuitenkin vain pahentuneet. Mies tarvitsee tällä hetkellä jatkuvaa hoitoa ja henkilökohtaisen avustajan tukea. Hän ei kykene liikkumaan edes pyörätuolin avulla ilman apua.

Puitiin kahdessa oikeusasteessa

Asiaa puitiin kahdesti oikeudessa, kun marjametsässä selkänsä loukannut mies teki potilasvahinkolain mukaisen vahingonkorvausvaatimuksen. Ensin asiaa käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa 9. toukokuuta 2018 ja myöhemmin Helsingin hovioikeudessa, joka teki päätöksensä 20. syyskuuta 2019. Hänen vastapuolenaan oli Potilasvakuutuskeskus.

Kiistan ytimessä molemmissa oikeusasteissa oli se, oliko leikkaava lääkäri riittävällä tavalla kertonut potilaalle leikkaushoidon riskeistä. Leikkaus oli tehty alunperin nikamamurtuman aiheuttamien kipujen takia.

Kyse oli siis hoitotavan valinnasta ja hoitotoimenpiteiden suorittamisesta.

Käräjäoikeuden käsittely: Saiko potilas riittävästi tietoa riskeistä vai ei?

Potilas vaati käräjäoikeudessa, että potilasvakuutuskeskus velvoitetaan suorittamaan hänelle korvausta pysyvästä haitasta 51 737,40 euroa ja korvausta kivusta ja särystä 21 100 euroa.

Hän perusteli vaatimuksiaan sillä, että tehtyjen toimenpiteiden seurauksena hänelle oli aiheutunut potilasvahinkona korvattava henkilövahinko. Hänelle tehdyt leikkaukset eivät olleet tarpeellisia eikä leikkausten riskeistä ollut hänen mukaansa kerrottu riittävällä tavalla.

Lisäksi toimenpiteet poikkesivat hänen mukaansa asianmukaisesta selkäkirurgian ammattistandardista. Halvaantuminen ja kiputila oli miehen mukaan kohtuuton seuraus operaatioista. Miehen alaraajat olivat halvaantuneet hänelle tehtyjen selkäleikkausten seurauksena. Syy-yhteys halvaantumisen ja leikkausten välillä oli lähes varmaa ja joka tapauksessa erittäin todennäköistä. Hovioikeus totesi syy-yhteyden riidattomaksi, eli molemmat osapuolet olivat asiasta samaa mieltä. Miehelle aiheutui leikkaustoimenpiteistä myös voimakkaat ja pysyväksi osoittautuneet kivut, joita ei ole voitu millään lääke- tai muulla hoidolla lievittää kuin vain rajoitetusti. Miehellä oli todettu leikkauksen jälkeen pysyvä vaikea-asteinen haitta.

Mies korosti oikeudessa sitä, että puutteellinen tieto leikkausriskeistä muodosti potilasvahinkolain mukaisen korvausperusteen.

Potilasvakuutuskeskus puolestaan vaati kanteen hylkäämistä ja sitä, että potilas velvoitetaan korvaamaan Potilasvakuutuskeskuksen oikeudenkäyntikulut. Kysymyksessä ei ollut Potilasvakuutuskeskuksen mukaan potilasvahinkolain perusteella korvattava henkilövahinko.

Potilasvakuutuskeskuksen mukaan potilaan kanssa oli keskusteltu leikkauksen riskeistä useasti.

Käräjäoikeuden ratkaisu: Kanne hylättiin

Käräjäoikeus totesi johtopäätöksenään, että potilaalle oli on annettu kattava selvitys komplikaatioiden riskeistä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvitys oli myös annettu potilaalle ymmärrettävällä tavalla.

Käräjäoikeus antoi tuomion asiasta 9. toukokuuta 2018. Käräjäoikeus hylkäsi potilaan kanteen ja määräsi tämän korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut eli yhteensä 72 564,99 euroa.

Kanteen jättänyt potilas ilmoitti tyytymättömyytensä ja asiaa käsiteltiin sen jälkeen hovioikeudessa.

Hovioikeus: Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta

Potilas vaati käräjäoikeuden tuomio kumoamista ja sitä, että Potilasvakuutuskeskus velvoitetaan korvaamaan hänelle pysyvästä haitasta 51 737,40 euroa sekä kivusta ja särystä 21 100 euroa. Pääkäsittely toimitettiin 10. ja 13. ja 19. kesäkuuta 2019.

Helsingin hovioikeus antoi asiasta tuomion 20. syyskuuta 2019. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun ja hylkäsi potilaan kanteen.