Nainen sadan vuoden takaa tyrmistyisi nähdessään nykynaisen, uskoo Kaari Utrio – 2000-luvulla kaikki on toisin kuin ennen

Julkaistu:

OON HYVÄ NÄIN
Kirjailija Kaari Utrio johdattaa aikamatkalle naiseuden historiaan. Kun ennen naisihanteena oli nuokkuva lilja, tänä päivänä naisen pitää olla reipas ja voimakas.
Jos eteemme kävelisi esi­äiti vuodelta 1900, emme voisi uskoa silmiämme. Yhtä ällistynyt olisi esi­äiti meitä katsoessaan. Mitä ihmettä tuolle naiselle on tapahtunut?

Menestys­kirjailija Kaari Utrio käyttää tätä esi­merkkiä siitä, kuinka nopeasti ja perusteellisesti naisen vartalo­ihanne on muuttunut runsaan sadan vuoden aikana. Utrion mukaan nykyään naiselta odotetaan vartaloa, jonka pitää olla terveen ja voimakkaan näköinen. On menty kauas siitä, kun nuoren naisen piti näyttää hauraalta ja avuttomalta. Tai siitä, kun vain ainoastaan pyöreitä ja reheviä naisia pidettiin kauniina.

– Nykyään liikehtiminen on kovin tärkeää. Ennen ihanne oli nuokkuva lilja. Ei saanut olla lainkaan reipas, sillä se kuului vain rahvaalle. 1900-luvulla ei ajateltu liikuntaa, vaan nuoren ihmisen piti liikkua kepeästi ja hennosti kuin kukka. Vanhemman naisen taas arvokkaasti.

1800-luvulla ja 1900-luvun alussa pyöreä takapuoli ja pyöreät rinnat olivat arvossansa. Kapean vyötärön tehtävänä oli korostaa niitä molempia.

– Vartaloa muovattiin korsetilla, kun taas nykyään sitä muovataan liikunnalla ja kauneusleikkauksilla. Niitä tehtiin toki myös korsettiaikoina. Varakkaat naiset saattoivat leikkauttaa pari alinta kylkiluutaan, että vyötärö saatiin tarpeeksi kapeaksi. Nykyään ihmistä voidaan leikellä vaikka minkä näköiseksi mutta pääasiallisin tapa muokata vartaloaan on liikunta, Utrio kertoo.


Historiallisten naisromaanien kirjoittaja selittää elintason nousun vaikuttaneen muutokseen. Naisen asema on muuttunut. Kun nainen oli ennen kodin enkeli ja olemassa perhettään varten, nykyään nainen on olemassa itsenäisenä yksikkönä.

1920-luvulla korsetti sai mennä. Samalla lyhenivät helmat, kun naiset olivat siihen asti käyttäneet pitkiä hameita.

– Naisten koko ulkoinen habitus muuttui radikaalisti lyhyessä ajassa. Sääret tulivat näkyviin, kun ennen niitä pidettiin säädyttöminä. Vyötärö jäi pois, sillä 20-luvun mekko oli suora. Tukka leikattiin polkkatukaksi. Arvostettiin hyvin hoikkaa, lituskaista vartaloa, pieniä rintoja ja pientä takapuolta, Utrio kertoo.

Entisaikaan meikkasivat niin sanotut huonot naiset. 1920-luvulla kunniallisetkin nuoret naiset ryhtyivät maalaamaan huuliaan ihan päiväsaikaan eikä vain iltajuhliin. Sen jälkeen meikkaaminen on vain lisääntynyt, mutta mieluummin mahdollisimman luonnollisella tavalla. Naisesta pyrittiin tekemään aidon näköisesti kaunista.


1930-luvulla tuli suuri lama. Naiset palasivat takaisin vyötäröön, rintoihin ja pidempiin helmoihin. Kun edellisellä vuosikymmenellä pätkäistiin hiukset, 30-luvulla ne saivat jälleen kasvaa. Kampaukset yleistyivät. Muutokset naisen yhteiskunnallisessa asemassa heijastuivat ulkonäköön.

1940-luku oli sodan aikaa. Se oli köyhyyden ja kurjuuden vuosikymmenen, jolloin tultiin vain toimeen. Kirjailija kuvailee, kuinka naiset kiharsivat hiuksiaan papiljotein, jotta olisi edes ollut jotakin nättiä. Vanhoja vaatteita parsittiin ja puhtautta arvostettiin.

Kurjuuden hellittäessä 1950-luvulla naiset alkoivat jälleen koristautua. Naiset alkoivat pukeutua vyötäröliiveihin ja kellohelmamekkoihin. Vaikutteita etsittiin muotilehdistä. Yksi suosituimmista suunnannäyttäjistä oli Diorin muotitalo.

– Tukan merkitys säilyi edelleen, mutta leikkaus muuttui hirveän tärkeäksi. Monet naiset kävivät kampaajalla ja ottivat permanentteja. Pitkää tukkaa ei juurikaan siinä vaiheessa käytetty, vaan sitä pidettiin vanhanaikaisena ja vanhentavana.


Suomalaisten naisten kauneusihanteita oli Utrion mukaan kolme: Miss Universumiksi kruunattu klassisen kaunis Suomen neito Armi Kuusela, kaupunkilainen kaunotar Lenita Airisto ja Teija Sopanen, joka kelpasi sekä maaseudulle että kaupungille.


1960-luvulla hiukset saivat jälleen kasvaa. Hiuksia tupeerattiin ja väkerrettiin nutturoille. Silmämeikin piti olla huomattava. Utrio kuvailee, kuinka naiset käyttivät suppilohameita, joiden takia lantion piti olla kapea ja takapuolen timmissä kunnossa.

– Sodan jälkeen tuli aika, jolloin ihmiset sai lihoa. Twiggyn tultua hoikkuus muuttui laihuudeksi. Alkoi suuri laihuuden ihannointi, jota on riittänyt.


1970-luvulla ihailtiin karismaattista ja upeavartaloista aatteen naista, Kristiina Halkolaa. 1970-luvun alkupuolella alkoi yleistyä vapaampi amerikkalainen college-tyyli leveälahkeisine farkkuineen ja pitkine villapuseroineen. Utrio muistuttaa, että naisen piti olla silti hoikka. Vyöllä korostettiin vartalon muotoja villapuseron alta. Jokainen toivoi, että olisi pitkät jalat, että farkut olisi hyvännäköiset.


1980-luvun nainen näytti asemaansa pukeutumisellaan. Naisten lasikatto alkoi kohota ja itsevarmuus kasvoi.

– Pukeutuminen alkoi muistuttaa miesten pukeutumista. Tuli topatut olkapäät, bleiseri, pitkät housut tai kapea hame. Virkanaismainen pukeutuminen antoi arvovaltaa ja osoitti itsenäisyyttä. Ei tarvinnut pukeutua röyhelöihin miellyttääkseen miehiä, Utrio sanoo.


Hiukset leikattiin säpäkäksi polkkatukaksi ja naiset alkoivat laittaa rahaa kauneudenhoitopalveluihin, kuten kosmetologeihin.

Lama pyyhki Suomea 1990-luvulla. Bleiserikulttuuri säilyi eikä pukeutumisessa näkynyt Utrion mukaan juurikaan muutosta edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Sen sijaan kehonkulttuuri alkoi nousta ja naiset aloittivat oman kehonsa muokkaamisen liikunnalla ja kirurgisin keinoin.

2000-luvun nainen on monipuolinen nainen.

– Ennen piti olla juuri tietynlainen, mutta 2000-luvun nainen voi pukeutua miten haluaa, meikillä tai ilman. Kauneuteen liittyy terveys, liikunnallisuus ja säteilevyys. Ylipaino on uhka terveydelle. Osa on mainioimmassa mallissa, osalla taas on paino-ongelmia.

On puhuttu paljon siitä, kuinka sosiaalinen media lisää ulkonäköpaineita. Aikamatkalle naiseuden historiaan johdattanut Kaari Utrio sanoo paineiden näyttää hyvältä kasvaneen elintason noustua.

– Tänä päivänä eletään kuvien aikaa. Kaikki ovat kuvia ja kuvissa, ja ulkonäköpaineet ovat varmasti suuremmat kuin koskaan aiemmin.


Lue kaikki Oon hyvä näin -juttusarjan jutut täältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt