Vuosi sitten Karin, 43, kunto romahti, koska sydän ”oli aivan loppu” – lopulta hän sai erikoiseen aikaan puhelinsoiton, joka muutti kaiken

Julkaistu:

Nelikymppisen, kahden lapsen isän Karin sydän oli niin loppu, että sydänsiirto oli ainoa vaihtoehto. Uusi sydän tulikin odotettua nopeammin.
Jos yksi puhelu voi muuttaa koko elämän, se teki sen 43-vuotiaalle Kari Liimataiselle.

6. toukokuuta helsinkiläisessä rivitalossa elettiin aivan tavallista maanantai-iltaa. Perheen 3-, 5- ja 7-vuotiaat pojat oli laitettu yöpuulle, ja vaimo oli matkalla töistä kotiin. Kari istui kotisohvalla läppäri sylissään, kun puhelin alkoi soida.

– Mietin, että kuka soittaa tähän aikaan illasta. Heti kävi mielessä, että ei kai...

Puhelimen toisessa päässä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin elinsiirto­koordinaattori esitteli itsensä.

– Minulta kysyttiin ensimmäisenä, missä olen. Silloin ajattelin heti, että nyt mennään. Sitten sieltä kerrottiin, että minulle on löytynyt sydänsiirre.

– Kysyivät vielä, pääsenkö seuraavana aamuna seitsemältä sairaalalle. Vastasin, että no, pakkohan se on tulla, Kari muistelee hämmentävää puhelua naureskellen.

Mutta palataanpa tapahtumissa hieman taaksepäin.


Karin matka tähän pisteeseen alkoi jo vuosia sitten. Silloin parikymppisellä Karilla todettiin dilatoiva kardiomyopatia, eli laajentava sydänlihassairaus. Sairaudelle on tyypillistä sydämen vasemman kammion laajeneminen sekä supistus- ja pumppauskyvyn aleneminen. Seurauksena on usein sydämen vajaatoiminta.

Lääkkeillä Kari pystyi elämään normaalia elämää, kunnes vuosi sitten kunto romahti niin, että rappusten käveleminen toiseen kerrokseen pisti puuskuttamaan. Sairaalassa lääkärillä oli karua kerrottavaa.

– Tämä sinun sydän on aivan loppu. Ei tällä kovin pitkään pysty elämään.


Ainoaksi vaihtoehdoksi annettiin sydänsiirto. Koska vanha sydän ei olisi kestänyt kauaakaan, Karille asennettiin avosydänleikkauksessa pieni apupumppu sydämen kärkeen kiinni. Tukilaite hoitaa sydämen vasemman kammion työn. Apupumpun avulla Kari pystyi kohottamaan kuntoaan raskasta sydänsiirtoleikkausta varten.

Kun IS haastatteli Karia kevättalvella 2019, hänen vointinsa oli apupumpun ansiosta yllättävän hyvä. Silloin Kari ja kolmisenkymmentä muuta potilasta odottivat uutta sydäntä.

Kaiken pitää osua kohdalleen, jotta sydän kelpaa. Uusi sydän saadaan aivokuolleelta luovuttajalta. On oltava sama veriryhmä. Lisäksi luovuttajan tulee olla Karin tapauksessa mies ja suurin piirtein saman ikäinen ja kokoinen.

Vielä viime keväänä Kari ei uskaltanut odottaa uutta sydäntä vielä pitkään aikaan.

– Valitettavasti kuulun veriryhmään O-. Sitä on aika vähän liikenteessä. Eli kun järkevästi ajattelee, ei sydän ole välttämättä vielä huomenna tulossa, sanoi Kari vielä keväällä.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri Karl Lemströmin mukaan uutta sydäntä odotetaan apupumpun kanssa keskimäärin 1–2 vuotta.

Leikkausaamuna 7. toukokuuta Kari lähti taksilla kohti Meilahden sairaalaa. Samaan aikaan vaimo Johanna vei perheen esikoisen Jonnin tutustumaan uuteen kouluun. Perheen 3,5-vuotias kuopus Jooa oli kipeä ja Karin veli kutsuttiin apuun.

Iso leikkaus ei Karia pelottanut.

– Ei niitä riskejä kannata miettiä. Voi vain toivoa, että kaikki menee hyvin.

Leikkaus pääsi alkamaan aamukymmeneltä. Rintakehä avattiin ja uusi sydän tuli vanhan ja kuluneen tilalle. Leikkaus kesti 8 tuntia ja 8 minuuttia.

– Tuntuuhan se ihan käsittämättömältä, että sydän vaihdetaan uuteen. Kyllä lääkärit ovat huikeita ihmisiä, Kari kiittelee.


Heräämisen jälkeen Kari huomasi ainakin yhden ison muutoksen.

– Heti herätessä tuntui todella hyvältä. Apupumpun kanssa minulla oli usein sellaista pistävää tunnetta keuhkoissa. Nyt huomasin, että pistävää tunnetta ei enää ollut ja pystyin hengittämään normaalisti. Minulla ei myöskään ollut minkäänlaisia rytmihäiriötuntemuksia.

Karin vointi koheni leikkauksen jälkeen poikkeuksellisen nopeasti.

– Nopeasti aloin nousta istumaan sängylle, sitten pikkuhiljaa sängyn viereen seisomaan ja sitten muutama askel. Kuntoutuminen alkoi todella nopeasti. Sitä edesauttoi hyvin tehty pohjatyö ennen leikkausta.

Kari vietti sairaalassa kaikkiaan 16 päivää.

– Se on sellainen minimiaika, tyypillinen aika on 2–4 viikkoa. Tässä meni kyllä kaikki ihan putkeen, niin kuin pitikin, Kari sanoo hymyillen.

Uuden sydämen luovuttajan nimeä ei kerrottu, mutta se kerrottiin, että Karin vanha sydän luovutettiin tieteelliseen tutkimukseen.

Vielä vuosi sitten Kari ei pystynyt sitomaan kengännauhoja hengästymättä. Leikit kahden energisen pojan kanssa eivät onnistuneet ja kotityöt olivat vaimon kontolla.

– Vuosi sitten se oleminen ja liikkuminen oli hirveän tuskallista ja hankalaa. Silloin kun yritin lähteä ulos kävelemään ja kävelin 150 metriä, olin ihan maitohapoilla ja puuskutin. Viime vuonna en pystynyt ajamaan pyörällä ollenkaan, olin ihan loppu, kun yritin polkaista pari kertaa.


Nyt noin neljä kuukautta sydänsiirtoleikkauksen jälkeen Kari voi silmin nähden hyvin.

– Ei varmaan kukaan ulkopuolinen arvaisi, että olen ollut 4 kuukautta sitten sydänsiirtoleikkauksessa.

Urheilullinen Kari ottaa nyt kaiken irti siitä, mistä vielä vuosi sitten vain haaveili.

– Kotiinpaluu tuntui todella hyvältä, kun tiesin, että olen hyvässä kunnossa. Olen vain niin tyytyväinen, että nyt ollaan tässä pisteessä ja pystyn hoitamaan normaalisti kaikkia arkiaskareita.

– Pystyn myös lasten kanssa touhuamaan paljon enemmän. He ovat niin pieniä, että haluan olla vahvasti siinä kaikessa mukana. Nyt se on mahdollista, eikä tarvitse miettiä sitä, että jään pois kaikesta, Kari herkistyy.

Pitkiä pyörälenkkejä Kari on tehnyt leikkauksen jälkeen useita, mutta maksimisykkeitä hän ei ole vielä uskaltanut kokeilla.

– Maksimisyke vähän pelottaa. Normaalisti en mieti uuden sydämen kestävyyttä, mutta kun oikein hengästyn niin tulee mieleen, että ratkeaako siellä joku liitos, että kestääkö se mukana.

– Lääkärit kyllä sanovat, ettei kannata olla huolissaan, kyllä ne liitokset on tehty hyvin. Sanovat minulle, että anna mennä vaan.

Leikkauksen jälkeen Karille laadittiin tiukka ruokavalio. Raakaa tai vakuumipakattua kalaa ei saa missään nimessä syödä listeriavaaran takia. Myös lihan on oltava kypsää. Kaikki ruoka on pestävä huolellisesti, jotta mitään ylimääräisiä bakteereja ei pääse kehoon. Lisäksi Kari noudattaa vähärasvaista ja vähäsuolaista ruokavaliota. Alkoholia hän ei ole nauttinut vuoteen.

Suurin riski sydämen siirtoleikkauksen jälkeen on kehon hylkimisreaktio. Karin päivittäisiin rutiineihin kuuluukin useiden lääkkeiden syöminen.

– Joudun koko loppuelämäni syömään kehon hylkimistä estäviä lääkkeitä. Tällä hetkellä syön kolmea lääkettä ja loppuvaiheessa tavoitteena on, että syön enää yhtä lääkettä.


Ensimmäiset kuukaudet ovat hylkimisen suhteen kriittisimmät. Karilta otettiin koepaloja aluksi kahden viikon, nyt kuukauden välein. Hyvältä on näyttänyt.

– Hyljintää on ollut onneksi vain lievästi.

HYKS:n mukaan sydänsiirtopotilaista lähes 90 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua leikkauksesta.

– Juuri nyt on hirmu hyvä fiilis. Leikkauksesta on kuitenkin vielä sen verran lyhyt aika, ettei auta muuta kuin toivoa, että tämä jatkuisi näin hyvänä loppuun asti.

Perheen kahdelle pojalle on kerrottu isän kaikista vaiheista sen verran kun pienelle lapselle pystyy kertomaan.

– Lapset eivät ymmärrä, että minulle on vaihdettu uusi sydän. Mutta sen he ymmärtävät, ettei iskän tarvitse olla enää sairaalassa pitkiä jaksoja. Lapset tietävät, että nyt iskä paranee ja voi tehdä asioita, kuten tulla uimaan heidän kanssaan.

Uimisen lisäksi perhe pystyy nyt myös matkustelemaan, koko perheen voimin. Vielä keväällä reissuun lähtivät vain vaimo ja pojat, sillä Karin oli oltava 24 tuntia vuorokaudessa valmiina lähtemään sydänsiirtoleikkaukseen, kun sopiva sydän tulee.

– Suunnittelemme yhteistä matkaa ensi keväälle, Kari iloitsee.


Kuluneesta vuodesta Kari haluaa jakaa kiitosta erityisesti vaimolleen.

– Kulunut vuosi on ollut vaimolle todella haastava ja raskas, koska hän on joutunut yksin huolehtimaan tästä koko paketista. Sinne päin iso kunnia ja kiitos, Kari sanoo ääni väristen.

Kari on kiitollinen saamastaan uudesta mahdollisuudesta.

– Olemme kaikki kiitollisia, että olemme nyt tässä pisteessä ja elämä jatkuu. Koen saaneeni uuden elämän. Ehkä täytyy alkaa lottoamaan ihan oikeasti, Kari nauraa.

Kari aikoo jatkossa juhlia syntymäpäiväänsä kaksi kertaa vuodessa.

– 8. heinäkuuta täytin 43 vuotta. Toinen syntymäpäivä tuli 7. toukokuuta, jolloin sain uuden sydämen. Yksivuotissyntymäpäivät ovat ensi vuonna, mies hymyilee.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt