Suomen vanhin lotta Saara Kanerva on kuollut - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomen vanhin lotta Saara Kanerva on kuollut

Kuvituskuva
Julkaistu: 19.9.2019 10:24

Kanerva kuoli 107-vuotiaana kaatuessaan saamiinsa vammoihin Torniossa.

Sotaveteraaniliitto tiedottaa, että Suomen vanhin lotta Saara Kanerva kuoli 107-vuotiaana. Hän kuoli kaatuessaan saamiinsa vammoihin Tornion terveyskeskuksessa.

Kanerva eli 23.5.1912–15.9.2019.

Muistokirjoituksessa kerrotaan, että Kanerva syntyi toukokuussa 1912 maanviljelijäperheeseen, jossa oli yhteensä 12 lasta. Yksi hänen veljistään kaatui jatkosodassa 1941 ja sisar menehtyi jatkosodan jälkeen espanjantautiin.

Kanerva oli hyvin isänmaallinen, ja hän todistikin elämänsä aikana itsenäisen Suomen historian käänteet alusta asti.

Hänet palkittiin useaan otteeseen pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnastaan veteraani- sekä maanpuolustuskentässä.

Lottamitalien ja sodan ajan muistomitalien lisäksi Kanervalle oli myönnetty 3. luokan Vapaudenristi, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Punaisen Ristin ansiomitali, Sotainvalidien ansioristi sekä Reserviläisliitto – Reservin Aliupseerien Liiton ansioristi.

Tuoreimman tunnustuksensa hän sai joulukuussa 2018, kun hänelle luovutettiin Vapaussodan Perinneliiton Sininen risti miekan kera.

– 50 vuotta olen tätä odottanut, Kanerva kertoi ilahtuneena tuolloin.

– Ymmärrän ansiomerkin taustan ja merkityksen. Yli sata vuotta sitten ollut vapaussota olisi syytä säilyttää kaikkien – niin vanhojen kuin nuortenkin mielissä.

– Vapaussota merkitsi juuri tulleen itsenäisyyden varmistamista. Sitä myöhemmin seuranneet talvisota ja jatkosota olivat raskaita, mutta varmistivat sen, että saimme säilyttää kotimaamme itsenäisenä.

Kuvassa Saara Kanerva vuonna 2005, kun hän sai uuden kunniamerkin: Kolmannen luokan vapaudenristin.

Kuvassa Saara Kanerva vuonna 2005, kun hän sai uuden kunniamerkin: Kolmannen luokan vapaudenristin.

Eräs muisto painui mieleen jatkosodan ajalta

Saara Kanerva otti osaa Ilta-Sanomien 100 tarinaa sodasta -juttusarjaan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi joulukuussa 2017.

Katso Kanervan koko haastattelu täältä: Ruotsalaismies lähetti Saaralle suorasukaisen ehdotuksen – napakka vastaus suomalaisten tyttöjen tavoista hiljensi miehen

Hän kertoi tuolloin tehtävistään muonituslottana talvisodassa sekä tehtävistään postikonttorissa jatkosodassa.

Työ postikonttorissa sodan aikaan oli monella tapaa tapahtumarikasta.

– Työ oli sitä, että ensin avattiin kenttäpostikirje ja sitten luettiin ja ruksattiin. Kirjeissä ei saanut kertoa esimerkiksi sitä, paljonko jossain taistelussa oli tullut haavoittuneita ja ketkä olivat haavoittuneet, Kanerva kuvaili kenttäpostin läpikäymistä.

Kanerva muisteli myös, että ruotsalaiset miehet etsivät seuraa suomalaisista naisista.

– Mies Ruotsin puolelta jokivarresta kirjoitti jollekin kampaajalle, että tämä hankkisi naistuttavia. Että siellä olisi useampi poika, jotka haluaisivat tuttavan Suomesta.

Tuohon aikaan kolmikymppinen nuori nainen päätti tehdä koiruuksia ruotsalaismiehille ystäviensä kanssa.

– Kirjoitin tälle kirjeen kirjoittaneelle. Herrat kirjoittivat, että he tulevat kahvilaan Haaparantaan. Mehän menimme, mutta kun näimme porukan pöydän ääressä, käännyimme äkkiä pois. Ei miellyttänyt jatkaa.

Tuoreimmat osastosta