Jo alakouluikäisillä on kehonkuvaan liittyviä syömishäiriöitä – kouluterveydenhoitaja on nähnyt urallaan selvän muutoksen

Julkaistu:

”Kun hyväksyminen ja lempeys itseä kohtaan lisääntyy, ulkonäköpaineista tulee lievempiä eivätkä ne enää muserra”, psykoterapeutti sanoo.
Psykologi ja psyko­terapeutti Nina Pyykkönen kertoo, että ulko­näkö­paineet vaivaavat yhä nuorempia lapsia. Jo ala­koulu­ikäiset saattavat nyky­päivänä ajatella olevansa liian lihavia ja puhua laihduttamisesta.

– Tämän alan ihmiset ovat huolissaan siitä, että kehon­kuvaan liittyviä syömis­häiriöitä voi olla jo ala­koulu­ikäisillä. Se ei ollut tyypillistä vielä joku aika sitten, ja kyllä se kertoo meidän muuttuneesta kulttuuristamme aika paljon, Pyykkönen sanoo.

Samaa sanoo Hiidenkiven peruskoulun terveydenhoitaja Päivi Engblom. Hiidenkiven peruskoulu on yksi Helsingin suurimmista kouluista.

– Aloitin kouluterveydenhuollossa 14 vuotta sitten, ja ovat ne (kehonkuvaan liittyvät syömishäiriöt) lisääntyneet sen jälkeen, Engblom vahvistaa.

– Ja aika paljon on sellaisia rajatapauksia, että nuoret kontrolloivat syömisiään ja laskevat annostensa kaloreita. He siis kyllä syövät, mutta ruokavalio pidetään erittäin terveellisenä, annoskoot pieninä, eikä itselleen sallita mitään siitä poikkeavaa.


Some nosti esiin uudenlaista sisältöä

Toki ulkonäköasiat ja esimerkiksi muoti ovat aina olleet keskeinen osa nuorten elämää. Sosiaalinen media on kuitenkin tuonut lasten nähtäville aivan uudenlaista sisältöä, jossa ihmiset keräävät ihailua ja mainetta näyttämällä mahdollisimman virheettömiltä ja seksikkäiltä.

Netissä kerrotaan, miten päästä eroon ”rumista viululanteista”, kaksoisleuasta, venymisarvista, otsarypyistä tai muista ulkonäön ”epätäydellisyyksistä.” ”Epätäydellisten” piirteiden lista on loputon, eikä nuorille tee hyvää altistua tällaiselle sisällölle.

– Ongelma on se, että lasten ja nuorten aivot eivät ole vielä niin kehittyneet, että he kykenisivät samantasoiseen kriittiseen pohdintaan ulkonäköpaineista kuin mihin aikuiset pystyvät, psykologi Nina Pyykkönen sanoo.

– Silloin me ajaudumme ongelmiin, kun tällaisille kehittymättömille aivoille syötetään sosiaalisesta mediasta ja digimaailmasta jatkuvasti sitä, millainen pitäisi olla, mikä on coolia, miten pojille pitäisi keikistellä, millaiset lihakset pitäisi olla ja mitä tavaraa pitäisi olla, jotta olet rakastettu ja hyväksytty.

Tytöt kyselevät, painavatko he liikaa

Ilta-Sanomissa vietetään tällä viikolla teemaviikkoa, jossa pureudutaan ulkonäköasioihin ja ulkonäköpaineisiin.

Päivi Engblom sanoo huomanneensa, että nuoret uskaltavat nykypäivänä pukeutua aiempaa rohkeammin omantyylisesti. Toisaalta laihuutta ihannoidaan, ja terveydenhoitajalta tiedustellaankin usein siitä, onko oma paino sopiva.

– Kun tytöiltä katsotaan pituutta ja painoa, he saattavat alkaa kysellä siitä, painavatko he liikaa, pitäisikö heidän laihduttaa ja niin edelleen, Engblom sanoo.


Liian mittaviksi paisuvat ulkonäköpaineet voivat johtaa monenlaisiin ongelmiin.

– Jos ajatellaan ihan psykologisella tasolla, niin ulkonäköpaineethan ovat pikemminkin oire kuin itse ongelma. Hauraasta itsetunnosta voi seurata erilaisia oireita, joista yksi on voimakkaat ulkonäköpaineet, sanoo Pyykkönen.

Pahimmillaan ulkonäköpaineiden seuraukset voivat olla vakavia.

– Voi tulla taloudellisia ongelmia, jos ottaa lainoja tai ostaa vaikkapa kauneuskirurgisia toimenpiteitä yli varojensa.

Ulkonäköpaineet voivat johtaa myös esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen, ylisuorittamiseen, syömishäiriöihin, pakonomaiseen käyttäytymiseen, päihteiden väärinkäyttöön ja jopa väkivaltaisiin ja hyväksikäyttäviin ihmissuhteisiin.

Hyvä itsetunto suojaa ulkonäköpaineilta

Pyykkönen toteaa, että nykypäivän ulkonäköpaineissa markkinataloudella on merkittävä rooli.

– Viesti on koko ajan se, että osta tätä ja tätä, niin olet kaunis ja haluttu. Se ei ole kuitenkaan itsessään ongelma, että joku on keksinyt tällaisen, sillä jos jostakin saa rahaa, kaupallinen maailma kyllä ottaa siitä hyödyn irti. Ongelma on se, että me hyppäämme tähän kyytiin.

– Ulkonäköpaineillahan hallitaan ihmisiä aika paljon: On tärkeää, että ihmisillä on ulkonäköpaineita ja he ostavat sen vuoksi asioita, koska siinä pyörii ihan mielettömät rahat.

Ihmisen perusluontoon kuuluu halu olla pidetty ja hyväksytty, ja kaupallinen maailma osaa taitavasti hyödyntää tätä.


Avain siihen, ettei ihminen etsisi arvostustaan ulkoisista seikoista ja ostelisi asioita parantaakseen pahaa oloaan, on riittävän vahva kokemus itsestään hyvänä ja kelpaavana sellaisena kuin on.

Syy siihen, miksi toisiin ulkonäköpaineet iskevät toisia pahemmin, ei suinkaan ole riippuvainen siitä, miten hyvännäköinen kukakin on. Sen sijaan sisäiset tekijät ja esimerkiksi lapsuuskokemukset vaikuttavat itsetuntoon ja ulkonäköpaineiden kokemiseen.

Niillä, jotka eivät koe kohtuuttomia ulkonäköpaineita, on ydintunne siitä, että he ovat hyviä ja rakastettavia sellaisina kuin ovat riippumatta siitä, mitä ulkopuolella tapahtuu tai miltä joku toinen näyttää.

– On houkuttelevaa ajatella, että kun ostan tuon vaatteen tai teen tuon kauneuskirurgisen toimenpiteen, niin sitten olen tosi rakastettu. Sehän on sellainen kuuluisa illuusio. Sitten huomataan, ettei se ollutkaan niin ja kuvitellaan, että ehkä ongelma onkin peffa tai rasvan määrä tai mikä tahansa. Se on loputon suo.

– Ulkonäköpaineisiin haetaan ratkaisua paikasta, josta se ei ole löydettävissä. Ydinkysymys on sisäinen eikä ulkoinen, mutta se on tiedostamaton, ja siksi sitä ei aina ymmärretä.

”Olemme kaikki epätäydellisiä jollain tavalla”

Mikäli siis omat ulkonäköpiirteet alkavat vallata mielestä kohtuuttoman paljon tilaa, Pyykkönen kehottaa miettimään, mistä se voisi kieliä.

– Täytyy muistaa, että joskus asioiden korjaaminen on ihan ok. Jos on purentaa haittaavat vinot hampaat tai vaikkapa suuri luomi, joka aiheuttaa selvästi sosiaalista ahdistusta, niin siinä ei ole mitään patologista, jos sellaisia asioita halutaan korjata.

Sen sijaan silloin, jos kyse on pienistä epätäydellisyyksistä, joita kaikissa on: persoonallisista kasvonpiirteistä, ”väärässä” paikassa olevista karvoista, venymisarvista tai vatsamakkaroista, on syytä pysähtyä miettimään, mistä se kertoo, jos omat piirteet aiheuttavat kohtuutonta ahdistusta.

– Pitäisi tutkia sitä tunnetta, ja silloin voi huomata, että ehkä tässä onkin kyse jostain ihan muusta kuin ulkonäöstä. Taustalta voi löytyäkin paljon suurempia kysymyksiä kuin ulkonäköpaineet.

– Ihmisen luonto on se, että olemme kaikki epätäydellisiä jollain tavalla. Pitäisi opetella ajattelemaan, että se, millainen olen, on ainutlaatuista ja että kaikessa epätäydellisyydessäni olen täydellinen. Kun hyväksyminen ja lempeys itseä kohtaan lisääntyy, ulkonäköpaineista tulee lievempiä eivätkä ne enää muserra.

Lue kaikki Oon hyvä näin -juttusarjan jutut täältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt