Kuka saa Finnairin koneesta löydetyt 400 000 euroa? Kiista jatkuu korkeimmassa oikeudessa

Julkaistu:

Poliisi voitti hovioikeudessa, mutta Suomen Löytötavarapalvelu Oy aikoo hakea valituslupaa.
Kiinalaisen liikenaisen Finnairin lentokoneeseen jättämien rahojen kohtalo ei ole varma vieläkään, vaikka Helsingin hovioikeus maanantaina tuomitsi yli 400 000 euron löytörahat valtiolle.

Rahoja itselleen säilytettäväksi vaatinut Suomen Löytötavarapalvelu Oy aikoo hakea jutussa valituslupaa korkeimmasta oikeudesta (KKO).

– Olemme päämiehen kanssa keskustelleet jo sen verran, että valituslupaa haetaan, asianajaja Otto Ääri sanoo.
Satojen tuhansien eurojen rahapotille on etsitty omistajaa jo kymmenen vuotta. Kaikki alkoi, kun Finnairin lentoemännät löysivät Helsinki-Vantaan lentoasemalla lokakuussa 2009 lentokoneen matkustamosta kassin, jonka sisälle oli suklaalevyihin ja sipsipurkkeihin kätketty 409 760 euroa.

Kassin oli jättänyt kiinalainen liikenainen, joka oli poistettu koneesta Madridissa hänen ruumatavaroistaan löytyneiden suurten käteismäärien takia. Suomesta koneen matka jatkui Pekingiin.

Keskusrikospoliisi (KRP) otti rahat takavarikkoon ja tutki tapausta epäiltynä törkeänä rahanpesuna. Jutun tutkinta ei kuitenkaan edennyt, koska Kiina ei suostunut kansalaisensa kuulustelemiseen epäiltynä.

Rikostutkinta lopetettiin vuonna 2013. Rahojen takavarikko purettiin ja niiden omistajaksi varmistuneelle kiinalaiselle naiselle tarjottiin mahdollisuutta noutaa ne. Hän ei kuitenkaan hakenut rahoja laissa säädetyn kolmen kuukauden määräajan puitteissa.

Tämän jälkeen tilanne mutkistui entisestään. Rahoja vaati säilytettäväksi itselleen myös Suomen Löytötavarapalvelu, joka huolehtii Finnairin löytötavarapalveluista.

Yhtiön mukaan kyseessä oli niin sanottu laitoslöytö, jollaiset lain mukaan on toimitettava kyseisen laitoksen (tässä tapauksessa siis Finnairin) löytötavaratoimistolle. KRP puolestaan katsoi, että koska rahat oli toimitettu poliisille, ne kuuluvat takavarikon purkamisen jälkeen valtiolle, koska omistaja ei ole niitä noutanut.

Hovioikeus ja sitä ennen Helsingin käräjäoikeus kallistuivat kiistassa KRP:n puolelle. Suomen Löytötavarapalveluiden kanne hylättiin molemmissa tuomioistuimissa.

Tavallisen löytötavaran omistusoikeus palautuisi takavarikon kumoamisen ja kolmen kuukauden määräajan jälkeen löytäjälle, mutta laitoslöydön omistus palautuu löytötavaralain mukaan vain joko valtiolle tai löytötavaratoimistolle.

Tässä tapauksessa asiaa sotkee takavarikointi, jonka purkamisen jälkeisestä omistajalle palauttamisesta säädetään pakkokeinolaissa. Siinä viitataan löytötavaroiden osalta yleisesti löytötavaralakiin. Laitoslöytöjä ei mainita erikseen pakkokeinolain pykälässä.

– Luulen, että pakkokeinolakia säädettäessä on yksinkertaisesti unohdettu säätää tästä. Lainsäätäjälle joskus tapahtuu tällaista, asianajaja Ääri sanoo.

KKO:ssa valituslupahakemuksen käsitteleminen kestää tyypillisesti pari tai muutamia kuukausia. Jos lupa myönnetään, niin KKO:n tuomion saaminen kestää todennäköisesti yli vuoden.

Jos lupaa ei myönnetä, niin hovioikeuden tuomio saa lainvoiman.

– Selvittelemme, mitä rahoille tapahtuu, jos hovioikeuden ratkaisu jää voimaan. Oletettavasti ne eivät jää poliisille, vaan ne menisivät valtion isoon kassaan, rikostarkastaja Markus Välimäki KRP:stä kertoo.

Selvittelyn alla on vielä, mikä valtion taho rahat ottaisi vastaan. Se voisi olla esimerkiksi Valtiokonttori tai Oikeusrekisterikeskus.

Lainvoimaista tuomiota odotellessa rahat kuitenkin vielä pysyvät KRP:n pankkitilillä, jolle ne aikoinaan talletettiin. Takavarikoitu kuljetuskassi ei ole enää tallella. Se ja siellä olleet vaatteet on myyty pois. Sipsit, suklaat ja muut elintarvikkeet hävitettiin pilaantuvina ja arvottomina.