Nuorten palveluissa keskustellaan ulkonäköpaineista jatkuvasti: ”Jopa alle kouluikäiset lapset ovat sitä mieltä, että heidän pitäisi laihduttaa”

Julkaistu:

MLL:ssa, Poikien Puhelimessa ja Tyttöjen Talossa nuorten ulkonäköpaineet ovat päivittäinen keskustelunaihe.

Väestö­liitto ylläpitää alle 20-vuotiaille pojille ja miehille suunnattua auttavaa puhelinta ja verkko­palvelua, Poikien Puhelinta.

Poikien Puhelimen nuorten asian­tuntija Samuli Hietala kertoo, että ulko­näkö­paineet ovat joka­päiväinen huolenaihe Poikien Puhelimen linjoilla, vaikka miesten ulko­näkö­paineista ei julkisuudessa niin paljon keskustellakaan kuin naisten.

– Pojilla ulkonäköpaineet kiteytyvät hyvin paljon vastakkaisen sukupuolen huomion tavoitteluun. Siinä ennen kaikkea keskitytään paljon peniksen pituuteen, suuruuteen ja toimivuuteen. Se on sinänsä absurdia, kun ajatellaan, että ensimmäinen asia, josta toinen voisi kiinnostua, roikkuisi jalkojen välissä.

– Yksi suosituimmista kysymyksistä onkin se, että minkä pituinen peniksen pitäisi olla ja missä iässä. Ihan kymmenvuotiaatkin saattavat soitella tällaisia puheluita, Hietala kertoo.

Oma ulkonäkö, mieskunto ja naisten hurmaaminen aiheuttavat pojille päänvaivaa, ja murrosiän myötä myös esimerkiksi karvankasvu, pituuskasvu ja lihaksikkuus alkavat mietityttää. Poikien Puhelimesta kyselläänkin jonkun verran siitä, miten lihakset saa kasvamaan.

– Se on ehkä osa tätä laajempaa fitnessbuumia, ja on ihan ymmärrettävää, että siitä kysytään. Ehkä kuitenkin vähemmän kysellään kuin voisi kuvitella.


Hietala sanoo, että ulkonäöstään tai peniksensä koosta kriiseileviä nuoria pyritään rauhoittelemaan ja lohduttamaan sillä, ettei kumppanin löytyminen ole kiinni edellä mainitun kaltaisista seikoista.

– Meillä yritetään enemmän korostaa esimerkiksi sosiaalisia taitoja ja hyvää käytöstä ynnä muuta. Ne ovat paljon ratkaisevammassa roolissa kumppanin etsimisessä.

Vanhemmilla on tärkeä rooli ulkonäköasioissa

Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Lasten ja nuorten puhelimen linjoilla ulkonäköasiat ovat olleet neljän tai viiden suosituimman puheenaiheen joukossa ainakin kuluneen vuosikymmenen ajan.

MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalveluiden päällikkö, sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki sanoo, että tytöillä huolet liittyvät esimerkiksi pituuskasvuun, rintojen kasvamiseen ja kehon sopusuhtaisuuteen. Ulkonäköasioista keskustellaan erityisesti 9–14-vuotiaiden lasten kanssa.

– Monet sen ikäiset kokevat kehitykseen kuuluvaa epävarmuutta siitä, onko kaikki menossa hyvin, Pajamäki kertoo.


Kauneusleikkauksia sivutaan joskus keskusteluissa nuorten tyttöjen kanssa.

– Saatetaan tuntea tyytymättömyyttä oman kehon muotoihin tai kasvoihin tai pohditaan mahdollisuuksia ”parantaa” omaa vartaloaan.

Pajamäki sanoo, että nuortenkulttuurin visualisoituminen ja esimerkiksi selfie-kulttuuri näkyvät nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa. Lasten ja nuorten välillä on kuitenkin valtavia eroja.

– Ulkonäköön liittyvät asiat ovat saattaneet kulttuurinmuutoksen myötä korostua osalla nuorista. Ei voi kuitenkaan sanoa, että kaikki lapset ja nuoret, jotka laittavat yhteisöpalveluihin kuvia, olisivat erityisen paineistettuja.

Joillain nuorilla ulkonäköpaineet kasautuvat paitsi vertaisryhmän asettamien paineiden ja hyväksynnänhaun vuoksi, myös lähiaikuisilta imetyn käytöksen takia.

– Parhaimmillaan vanhempi on lapsen kannustaja ja kriittisen keskustelun herättäjä, mutta huonoimmillaan lähiaikuisen toiminta on yksi osasyy siihen, miksi lapsi kokee huonommuutta ulkonäöstään. Jos lähiaikuinen on koko ajan kriittinen omaa ulkonäköään kohtaan ja mollaa itseään jatkuvasti, on vaikea siirtää lapselle sellaista ajatusmaailmaa, että on hyvä sellaisena kuin on.

– Surullisimpia ovat sellaiset yhteydenotot, joissa vanhempi on toiminut huomauttelijana ulkonäköasioissa.

Tyttöjen talossa järjestetään kehopositiivisuusiltoja

Myös Helsingin Tyttöjen Talossa ulkonäköpaineet ovat olleet yksi isoimmista teemoista koko 20-vuotisen historian ajan.

Tyttöjen Talo on 10–28-vuotiaille tytöille suunnattu nuorisotila, jossa avoimen ajanvieton lisäksi muun muassa järjestetään tyttöryhmätoimintaa ja tarvittaessa annetaan myös yksilötukea.

Helsingin Tyttöjen Talon johtaja Mari Uusitalo-Herttua sanoo, että ulkonäköpaineet näkyvät heidän jokapäiväisessä työssään. Aiheesta keskustellaan runsaasti, ja lisäksi Tyttöjen Talossa järjestetään esimerkiksi ulkonäköpaine- ja kehopositiivisuusteemailtoja sekä tehdään erilaisia itsetuntoharjoituksia.

– Yksi meidän tärkeimmistä tehtävistämme on se, että tytöt saisivat vahvistettua omaa itsetuntoaan ja hyväksyisivät sen, että he ovat hyviä ja riittäviä sellaisina kuin ovat.

– Siltä pohjalta on helpompaa sukkuloida maailmassa ja mennä kohti omia unelmia, Uusitalo-Herttua miettii.

Hän sanoo, että länsimaisessa yhteiskunnassa ulkonäköpaineet ovat niin voimakkaita, että ihmiset alkavat miettiä niitä hämmästyttävän varhain.

– Jopa alle kouluikäiset lapset ovat sitä mieltä, että heidän pitäisi laihduttaa.


Kotona lasta voidaan tukea ulkonäköasioissa esimerkiksi muistuttamalla siitä, että lapsi on hyvä ja sopiva juuri sellaisena kuin on.

Uusitalo-Herttuan mielestä on hienoa, että esimerkiksi erilaiset alakulttuuriryhmät tuovat esille sitä, että jokainen saa olla omanlaisensa. Ei ole vain yhtä muottia, johon kaikkien pitäisi sopia.

Vaikka sosiaalisen median kuvat huutavatkin virheettömyyden ihannointia, Uusitalo-Herttua on optimistinen sen suhteen, että ulkonäköpaineet olisivat vähitellen murenemassa.

– Jotenkin haluaisin ajatella, että kun on monenlaista viestiä siitä, että jokainen saa olla sellainen kuin on, niin se laajenisi meidän yhteiskunnassamme. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää.

Lue kaikki Oon hyvä näin -juttusarjan jutut täältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt