Sairauslomalle pääsy voi vaikeutua – työterveys­lääkärit kertovat, mistä uudistuksessa on todella kyse

Julkaistu:

Sairauspoissaolon tarpeen arviointiin annettu uusi Käypä hoito -suositus haluaa järkeistää sairauspoissaoloja sekä lisätä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Suosituksilla halutaan lyhentää sairauslomia sekä tuoda säästöjä työnantajille ja yhteiskunnalle.
Uuden suosituksen tärkein tavoite on pitkien sairauslomien lyhentäminen ja työhön paluun tehostaminen.

– Toivoisin, että ajattelutapa muuttuu suosituksen myötä siihen suuntaan, että työkykyä suhteutettaisiin työtehtävään. Esimerkiksi selkäsairaan kohdalla ei voi antaa aina tietyn mittaista sairauslomaa, koska työhön paluu riippuu siitä, millaista työtä ihminen tekee, kertoo Terveystalon työterveyden ylilääkäri Unto Palonen.

– Aina ei välttämättä tarvita sairauspoissaoloa, vaan työterveyslääkäri arvioi työkykyä suhteessa omaan työhön, Palonen jatkaa.

Mehiläisen johtavan työterveyslääkärin Jarkko Mäkelän mukaan erityisesti perusterveydenhuollossa määrätään joskus pitkiä sairauslomia turhaan.

– Joskus on annettu turhaan liian pitkiä sairauspoissaoloja, eikä se ole aina yksilön hyöty eikä toivekaan. On toki paljon vakavia sairauksia, kuten syöpäsairaudet, joissa tilanne on erilainen ja pitkät sairauslomat ovat välttämättömiä. Sama pätee vakaviin mielenterveyden häiriöihin.

Työntekijän työkykyä arvioidaan yhä useammin työterveyshuollossa

Molemmat työterveyslääkärit muistuttavat, että Käypä hoito -suosituksen myötä mietitään entistä tarkemmin, tarvitseeko työntekijän olla sairauslomalla vai pystyisikö hän tekemään esimerkiksi kevennettyä työaikaa tai hoitamaan väliaikaisesti muita työtehtäviä.

– Uusi suositus ei välttämättä tiukenna sitä, saako sairauslomaa vai ei. Mutta suositus terävöittää sitä ajatusta, että työkyky on harvoin nolla tai sata prosenttia. Voi olla, että työntekijällä on sairas olo, mutta hän pystyisi silti hoitamaan joitain työtehtäviä, Palonen kertoo.

Mäkelän mukaan suurin työntekijälle näkyvä konkreettinen muutos on se, että hänen työkykyään arvioidaan yhä useammin työterveyshuollossa. Mäkelän mukaan tilanteessa ei kuunnella pelkästään työnantajaa, vaan myös työntekijän näkemys luvataan ottaa huomioon.

– Yhteistyössähän tällainen toiminta tehdään. Jos ihmisellä on epävarmuutta, pystyykö hän palaamaan töihin, mietimme yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa niitä keinoja, eli tarvitseeko esimerkiksi tehdä tilapäisiä työnmuokkauksia.

Uusien ohjeiden toivotaan lisäävän yhteistyötä lääkärikunnan sisällä.

– Suomessa on jo pitkään puhuttu, että sairauspoissaolojen suhteen pitäisi saada suosituksia. On todella hyvä asia, että nyt tällaiset yleiset linjaukset tulivat. Suositukset tuovat tasalaatuisuutta annettuun hoitoon ja nyt sairauslomatarpeen arvioon, Mäkelä toteaa.

Käypä hoito -suosituksen myötä halutaan siis miettiä yhä enemmän, onko olemassa muita vaihtoehtoja pelkän sairausloman sijaan. Flunssassa tai kuumeessa ei silti tarvitse töitä tehdä.

– Esimerkiksi kuumeessa ihminen tarvitse lepoa, mutta esimerkiksi tuki -ja liikuntaelinongelmissa ja tapaturmissa voidaan miettiä kevennetyn työn mallia, Palonen sanoo.

– Joissakin mielenterveysongelmissa voidaan myös soveltaa kevennettyä työjärjestelyä. Esimerkiksi tilanteessa, jossa ihminen tekee asiakaspalvelutyötä, eikä jaksa enää tehdä kyseistä työtä. Hän voisi kuitenkin pärjätä taustatöissä, Palonen jatkaa.

Vakavien mielenterveyshäiriöiden kohdalla kevennetty työ ei Palosen mukaan tule kyseeseen.

Katso tästä artikkelista, millä aloilla sairauslomia pidetään eniten

Säästöä työnantajille ja yhteiskunnalle

Pitkien sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen toisi isoja säästöjä sekä työnantajille että lopulta yhteiskunnalle.

Vuoden 2018 vuosikatsaus osoittaa, että työkyvyttömyys maksoi vuonna 2017 suomalaisyrityksille keskimäärin 2735 euroa henkilötyövuotta kohden. Koko Suomen yrityssektoriin suhteutettuna puhutaan 3,6 miljardin vuosittaisesta kustannuksesta.

– Ajatuksena tässä suosituksessa on nimenomaan se, että työnantajat säästävät ja viime kädessä myös yhteiskunta. Kun sairauspoissaolot pitkittyvät, riski pysyvälle työkyvyttömyydelle kasvaa, Palonen sanoo.

– Taloudelliset hyödyt ovat merkittävät, jos pystymme lyhentämään sairauspoissaoloja ja lisäämään ihmisten työssäoloaikaa, Mäkelä jatkaa.

– Jos summaa pystytään laskemaan, pystytään samalla nostamaan elinkeinoelämän kannattavuutta ja se toki tuo myös lisää työpaikkoja, Palonen muistuttaa.

Halutaanko puolikuntoiset ihmiset töihin?

IS:n aiempi artikkeli sairauspoissaoloista herätti lukijoissa paljon keskustelua ja myös kritiikkiä uusia suosituksia kohtaan. Työterveyslääkärit Unto Palonen ja Jarkko Mäkelä ymmärtävät huolen.

– Ymmärrän suositukseen kohdistuvan epäilyn, mutta kyllä tässä loppujen lopuksi on tarkoitus löytää yhteistyössä ratkaisu potilaan toipumisen tueksi, Mäkelä sanoo.

– Tarkoituksena on, ettei kenenkään terveydentila vaarannu. Kyse on siitä, että sitä työkykyä arvioidaan suhteessa siihen tehtävään, Palonen jatkaa.

Mäkelä haluaa muistuttaa, että työhön paluu voi myös auttaa toipumisessa.



– Hoitosuosituksissa tulee useassa kohdassa esille se, että usein se työhön ja arkeen paluu on osa sitä toipumisprosessia.

Ota kantaa

Pitäisikö sairauspoissaoloja vähentää?

Kyllä 50% Ei 50%
Ääniä yhteensä 3198

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt