Lukiolaiset Olivia ja Anja huomasivat jo lapsena, että pitäisi olla tietyn näköinen: ”Tulee vähän sellainen fiilis, että onko minussa jotakin vikaa”

rac

Julkaistu:

Somessa omaa ulkonäköä tulee vääjäämättä verrattua toisiin, mutta Instagram ja Snapchat eivät ole ainoita syypäitä ulkonäköpaineisiin, tuumaavat lukiolaisnuoret.
IS teetti lukijoillaan keväällä kyselyn, jossa selvitettiin, kuinka moni Suomessa kokee ulkonäkö­paineita.

Vastausten mukaan jopa yli puolet naisista kokee, että sosiaalinen media aiheuttaa heille ulkonäköpaineita. Miehillä sama luku on neljänneksen. Tilastojen suurin piikki nousee nuorten naisten keskuudesta, joiden keskuudessa jopa kolme neljästä kertoi kärsivänsä somen aiheuttamista ulkonäköpaineista. Saman ikäisillä miehillä vastaava luku on 40 prosenttia.

Lukiolaiset Olivia, 18 ja Anja, 17, eivät juuri muista aikaa, jolloin ulkonäöstä ei olisi tullut otettua lainkaan paineita, eivätkä he syytä ongelmasta yksin sosiaalista mediaa, vaikka esimerkiksi Instagramissa vastaan tuleviin kuviin ”täydellisistä” vartaloista ja asukokonaisuuksista tulee usein tahtomattaankin verranneeksi itseään. Anja sanoo, että vertaaminen harmittaa, ja hän tietää, ettei kukaan ole täydellinen.
  • Artikkelin yllä olevalla videolla lisää Olivian ja Anjan mietteitä aiheesta.

Ulkonäköpaineet mukana elämässä ”alusta asti”

Lapsuusajan ulkonäköpohdinnat eivät ole unohtuneet minnekään. Anja muistaa, kuinka ulkonäkö askarrutti jo pienenä lapsena. Hän muistaa pohtineensa, olivatko omat posket liian pyöreät ja onko kaikilla muilla suuremmat silmät kuin itsellä.

– Tuntuu, että se on ollut mukana alusta asti, Anja sanoo.

Olivia puolestaan muistaa erottuneensa ala-asteella muista, koska oli ”luokan pisin”. Olivia arvelee epävarmuuden nousseen pintaan ensi kerran ala-asteen loppupuolella.

Olivia ja Anja näkevät paineiden juontavan yhteiskunnassa milloinkin vallitsevista kauneusihanteista. Anja sanoo ihanteiden olevan oikeastaan aika järjettömiä: samaan aikaan pitäisi olla laiha ja muodokas, mutta vain tietyistä kehon kohdista. Olivia on samaa mieltä ja lisää, ettei kauneuden käsitteeseen liity nykyään vain se, että finnit on meikattu piiloon ja asukokonaisuus on mietitty. Treenattu keho ja mietitty ruokavalio kertovat hyvinvoinnista.


Tavallisten vaatekauppojen vaatteet eivät istu

Arkielämässä yhteiskunnassa vallitsevista tiukoista ulkonäkövaatimuksista muistuttaa lukiolaisten mielestä erityisesti vaateteollisuus.

– Kun katsoo Instagramissa jonkun ihmisen outfit-kuvia, vaatteet näyttävät sillä tosi hyvältä. Mutta kun menen vaatekauppaan, kaikki housut ovat minulle liian lyhyitä, koska olen niin pitkä, Olivia sanoo.

Molemmat kokevat, että vaateteollisuus antaa selvän viestin siitä, minkä kokoinen ja muotoinen pitäisi olla. Välillä mietityttää, onko oma keho jotenkin vääränlainen, kun tavallisten vaatekauppojen vaatteet eivät istu.

– Tulee vähän sellainen fiilis, että onko minussa jotakin vikaa, Olivia sanoo.

Anja toivoo, että pikamuodista päästäisiin pikku hiljaa eroon.

Yhteiskunnallisen kysymyksen ulkonäköpaineista ja kauneusihanteista tekee Anjan mukaan se, että ihanteisiin sopivat ihmiset pärjäävät muutenkin elämässä kärjistetysti paremmin kuin muut. ”Hyvännäköinen” ihminen pääsee sosiaalisissa tilanteissa usein muita helpommin ääneen. Ulkonäkö vaikuttaa myös siihen, millaisen käsityksen uudesta tuttavuudesta muodostaa ensitapaamisella.

Olivia toivoo, että katsottaisiin sitä, millainen tyyppi hän on ihmisenä eikä mielikuvaa rakennettaisi vaikkapa vaatteiden perusteella. Anja sanoo panneensa merkille, että useimmiten ensivaikutelma muuttuu päinvastaiseksi, kun ihmiseen tutustuu.

– Olisi tosi kiva, jos ihmiset eivät tuomitsisi ulkonäön perusteella. Ainahan voi olla huonompi päivä. Jos joutuu spontaanisti jonnekin vaikka kesken päivän, aina ei ehdi vaihtaa vaatteita, Anja sanoo.

Lue kaikki Oon hyvä näin -juttusarjan jutut täältä. Juttua muokattu 16.9. kello 9.13.