Isä sitoi pienen tyttärensä nippu­siteillä ja kuvasi itkevää lasta – oikeudessa paljastui salattu syy selittelyjen takana

Julkaistu:

Isä perusteli toimintaansa lapsen saamilla raivokohtauksilla, joiden aikana lapseen oli vaikea saada kontaktia.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on antanut 8 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen tapauksesta, jossa isää syytettiin 6–7-vuotiaan tyttärensä pahoinpitelyistä, kunnianloukkauksista ja laittomasta uhkauksesta. Teot tapahtuivat vuosina 2016 ja 2017.

Ehdollista tuomiota puolsi muun muassa se, ettei isää ollut aiemmin tuomittu rikoksista.

Oikeuden mukaan isä on muun muassa lyönyt tytärtä useaan otteeseen takapuolelle ja ainakin kerran vyöllä. Toisessa tapauksessa oikeus taas katsoi isän pistäneen tytärtään haarukalla ainakin käsivarteen ja raapaisemalla reiteen.

Oikeus tuomitsi isän pahoinpitelystä myös tapauksessa, jossa isä oli ensin taluttanut tyttöä kovakouraisesti hiuksista tai niskavilloista kiinni pitäen parkkipaikalla ja kotiin päästyään sitonut tyttären jalat ja ranteet nippusiteillä yhteen.

Asia tuli ilmi, kun isä otti itkevästä lapsesta kuvan ja lähetti sen lapsen äidille. Lapsi ehti olla siteissä 2–3 minuuttia, jonka jälkeen viestiin vastannut äiti käski irrottamaan siteet.

Isä perusteli sitomista sillä, että tyttö yritti karata, mutta oikeuden mukaan isän ja äidin viestinvaihdosta ilmeni, että isä oli enemmän huolissaan siitä, että tyttö nimittelee häntä, eikä tytön turvallisuudesta. Tyttö taas oli haastatteluissa kertonut juosseensa parkkipaikalla karkuun siksi, että häntä pelotti mennä kotiin.

Tuomion perusteluissa käräjäoikeus totesi, ettei lapsi voi olla syyllinen tapahtuneeseen ylivilkkaudestaan tai muusta luonteenpiirteestään huolimatta, eikä perustetta väkivallan käyttämiselle ei ole ollut edes suojelutarkoituksessa.

Oikeus totesi myös, että lyöminen lapsen takapuolelle eli niin sanottu selkäsauna on ollut perinteinen tapa rangaista lasta, mutta lain mukaan lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.

Lapsen huoltajalla ei ole lapseen nähden kuritusvaltaa ja oikeuskäytännön mukaan lapsen huoltajan kasvatustarkoituksessa lapselle aiheuttama kipu esimerkiksi lyömällä on katsottu muodostavan rangaistavan pahoinpitelyn.

Tuomiot kunnianloukkauksista ja laittomasta uhkauksesta taas johtuivat siitä, että oikeuden mukaan isä nimitteli lasta lähes päivittäin esimerkiksi kyrpänaamaksi, tyhmäksi ja vatipääksi ja yritti saada tätä tottelemaan uhkailemalla. Isä esimerkiksi uhkasi lyödä tytön hampaat sisään ja antaa remmiä.

Oikeus piti uhkauksia poikkeuksellisen vakavina ottaen huomioon, ne kohdistuivat miehen samassa kotitaloudessa asuvaan omaan lapseen. Isä myönsikin syyllistyneensä kunnianloukkauksiin ja käyttäneensä rajua kieltä.

Isä perusteli toimintaansa lapsen pienestä pitäen saamilla raivokohtauksilla, jonka aikana lapseen oli vaikea saada kontaktia. Isä koki perheen jääneen yksin ja ilman apua hankalan lapsen kanssa, eikä hänellä omasta mielestään ollut muuta keinoa toimia.

Lastenpsykiatrin lausunnon mukaan tytöllä oli todettu aikuisiin kohdistunutta aggressiivisuutta, rumia puheita sekä raivostumiskohtauksia, uhmakkuutta ja huonoa pettymysten sietokykyä.

Vanhempien mukaan tytär myös valehtelee paljon ja toisinaan taitavasti. Oikeuspsykiatrinkin haastattelussa tytär kertoi reippaasti ja naurahdellen valehtelevansa aina, mutta oikeuden mukaan lapsi puhuu valehtelusta tavalla, joka ei vaikuta hänen ikänsä tasoiselta. Oikeus totesi, ettei ole varmuutta siitä, ymmärsikö lapsi mitä valehtelemisella tarkoitetaan.

Isän saama tuomio ei ole vielä lainvoimainen.