Turhien sairauslomien välttäminen ja työhön paluun tukeminen. Nämä ovat uuden Käypä hoito -suosituksen päätavoitteita.
– Ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista, että ihminen on kokonaan pois, jos hän pystyy kuitenkin joitain työtehtäviä hoitamaan, kertoo Finla työterveyden vastaava työterveyslääkäri Anniina Anttila.
Uusista suosituksista nousee esiin kysymys siitä, voiko sairausloman saaminen olla jatkossa vaikeampaa.
– Kyllä voi olla vaikeampaa. Täytyy muistaa, että joissakin tilanteissa työ tukee toipumista. Vastaavasti on tutkimuksia, joissa on tutkittu, että sairausloman pitkittyminen ennustaa pysyvää työkyvyttömyyttä, Anttila vastaa.
Anttila käyttää esimerkkinä selkäkivusta kärsivää potilasta. Ennen selkäkipupotilaita makuutettiin, mutta jo vuosia on tiedetty, että selälle on parempi, jos sitä käytetään. Tällöin pitkä sairausloma ei välttämättä ole tarpeen.
– Tässä tilanteessa voisi olla parempi, että ihminen olisi sairauslomalla vähän aikaa ja palaisi töihin asteittain esimerkiksi osasairauspävärahan turvin tai muokatulla työnkuvalla, Anttila sanoo.
– Usein on toipumisen kannalta parempi, että kuormitus ei ole kokonaan on-off, vaan kuormitusta lisätään vähitellen, Anttila jatkaa.
Uusilla Käypä hoito -suosituksilla halutaan lisätä lääkäreiden tietoisuutta erilaisista vaihtoehdoista pelkän sairausloman sijaan. Yksi uusien suositusten tavoite on, että ilman harkintaa ei kirjoitettaisi liian pitkiä sairaslomia, vaan potilaan toipumista seurataan mahdollisimman aktiivisesti.
Sairauslomalle pääseminen voi vaikeutua
Yksi suosituksen keskeisistä tavoitteista on, että kaikilla Suomessa toimivilla lääkäreillä olisi samanlainen ohjeistus ja että kaikki lääkärit käyttäisivät samanlaista harkintaa sairauspoissaoloista päättäessään.
– Ajatuksena olisi, että esimerkiksi sairaalan määräämän lyhyen sairauspoissaolon jälkeen ihminen ohjataan työterveyshuoltoon, joka tietää paremmin työntekijän työn vaatimukset ja pystyy kommunikoimaan suoraan työnantajan kanssa.
– Työnantajilla on nykyisin todella hyvät valmiudet miettiä sopivaa työnkuvaa ja se tukee myös työyhteisön jaksamista. Se näyttää muillekin, että vaikka en ole sataprosenttisen työkykyinen, on mahdollista muokata työnkuvaa ja miettiä muita vaihtoehtoja.
Lähtökohtana on työkyvyn arvio, jossa toimintakykyä verrataan työssä vaadittavaan toimintakykyyn.
– Ei pidä nähdä sairautta sellaisena asiana, jonka vuoksi täytyy aina olla kokonaan pois, ja että työ olisi jotenkin huonosta, Anttila kertoo.
Hoitosuosituksessa tiedostetaan, että pitkään poissaoloon liittyy työkyvyttömyyden uhka ja tiedetään, että työ tukee työkykyä ja terveyttä.
– Työssä on paljon sellaisia asioita, jotka tukevat ihmisen hyvinvointia. On yhteisöllisyyttä, itsensä tarpeelliseksi tuntemisen kokemusta ja esimerkiksi fyysisessä työssä lihaskunnon ylläpitämistä. Toki myös taloudelliset tekijät ovat olennaisia. Pitkä sairauspoissaolo ei ole kenenkään taloudelle edullista eikä etenkään työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen, Anttila jatkaa.
– Pääasia tässä on, että työhön paluuta tuetaan. Ei siis olla pois, silloin kun se on turhaa.
Aiheesta kertoi aiemmin Aamulehti.
