Presidentinlinna avasi ovensa tavallisille suomalaisille – video: näissä tiloissa pääset käymään ani harvoin

rac

Julkaistu:

Presidentinlinnassa on televisiosta tuttuja ja vähemmän tunnettuja tiloja. ISTV esittelee videolla muun muassa presidentin työhuoneen ja goottilaisen sekä keltaisen salin.
Presidentinlinnan ovet ovat auenneet jälleen yleisölle Helsingissä. Mariankadun puolen sisäänkäynnin edessä ei ole juurikaan jonoa puolenpäivän aikaan, mikä on hienoinen yllätys. Syynä saattaa olla vihmova syyssade.

Artikkelin videosta näet, miltä Presidentinlinnan tilat näyttävät. Videolla vieraillaan myös harvemmin nähtävissä tiloissa.

Mieleen on iskostunut näky rakennusta kiertävästä satojen metrien jonosta. Avoimet ovet ovat kokemuksen perusteella suosittu tapahtuma. On kuitenkin muistettava, että ensimmäinen päivä on ollut yleensä seuraavia rauhallisempi.

Atrium on luonnollinen paikka aloittaa kierros. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla kutsuvieraat asettuvat odottamaan juuri atriumiin, ja moni haastattelu tehdään illan edetessä marmorisen Walter Runebergin Psykhe sefyyrien kantamana -patsaan (1872) vieressä.


Atriumin seinustoilla seisovat presidenttien patsaat. Puolisoiden muotokuvat siirrettiin puolestaan peruskorjauksen yhteydessä atriumin parvelle, ja ne näyttävät edelleen vetävän kävijöitä puoleensa. Parvelta puuttuvat C. G. E. Mannerheimin ja Sauli Niinistön puolisoiden muotokuvat. Rouva Jenni Haukion muotokuvaa ei näin ollen parvelta löydy.

Valtiosali on luonnollisesti tuttu itsenäisyyspäivän vastaanotolta. Alun perin keisarin valtaistuinsaliksi suunnitellussa ja vuonna 1907 valmistuneessa tilassa presidenttipari kättelee kutsuvieraansa.


Valtiosalissa kiinnostavia yksityiskohtia kannattaa etsiä ylhäältä. Presidentinlinnan linnanvouti Anne Puonti kertoo, että 1900-luvun alussa arkkitehtuuriin ujutettiin poliittisia viestejä.

– Minusta kiinnostava yksityiskohta on oven yläpuolella oleva lunetti. Se esiteltiin keisarille sellaisessa muodossa, jossa lunettiin olisi tullut suomalainen järvimaisema. Valmiissa lunetissa olivatkin kuvattuina Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunat ja maakuntien vaakunat.


Erikoisia ovat myös valtiosalin kattoikkunat. Ne näyttävät päästävän tilaan luonnonvaloa. Todellisuudessa valaistus on toteutettu ledien avulla niin, että tavoitteena on ollut mahdollisimman luonnollinen valaistus.

Harvemmin esillä olevista tiloista linnanvouti Puonti mainitsee goottilaisen salin ja keltaisen salin.

– Meidän pienemmät salimme näkyvät harvemmin. Esimerkiksi goottilaisessa salissa presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin keskustelivat kahden kesken. Keltainen sali on niin ikään kiinnostava. Siellä tasavallan presidentti ottaa vastaan pienempiä delegaatioita ja vieraita. Sitäkin näkee harvemmin televisiossa.

Goottilainen sali edustaa nimensä mukaisesti uusgotiikkaa. Tilan kunnostettu kattokupoli ja maakuntien vaakunat ovat merkille pantavia yksityiskohtia. Keltaisessa salissa kannattaa puolestaan kiinnittää huomiota komeisiin empirekalusteisiin (Vasili Stasov, 1819).


Presidentinlinna kätkee sisäänsä vielä lukuisia huoneita, joita yleisö tai media ei pääse näkemään. Lattiapinta-alaa on yhteensä lähes 3 000 neliömetriä.

Työhuoneessaan presidentti pitää uudenvuodenpuheensa. Silloin paikalla on paljon kuvauskalustoa, mutta nyt tila on oikeassa asussaan. Erityinen helmi on työpöydällä seisova lamppu, jonka voi löytää myös Suomen ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlbergin kauden valokuvista.


Eri puolilla Presidentinlinnaa katse kiinnittyy helposti pietarilaisiin biedermeier-kalusteisiin ja keisarillisen taidekokoelman tauluihin.

Helsinkiläiset Ritva Mäkelä ja Paavo Kärkkäinen ovat saapuneet Presidentinlinnan tarkistamaan, miltä itsenäisyyspäivän vastaanoton kuvista tutut tilat näyttävät paikan päällä.

– Sellaisen huomion tein, että tämä on paljon pienempi kuin mitä telkkarista näkee, Mäkelä arvioi.

Hän on Presidentinlinnassa ensimmäistä kertaa. Kärkkäinen on puolestaan toisella käynnillä. Edellisestä on ehtinyt kulua 60 vuotta.

– En oikein muista, millaista silloin oli. Olimme kansakoulun luokkaretkellä. Voisi siis sanoa, että olen rutiinikävijä, Kärkkäinen toteaa naureskellen.


Johan Back on tutustumassa Presidentinlinnaan kaksivuotiaan Stella-tyttönsä kanssa. Kummatkin vaikuttavat innostuneilta.

– Tämä on ihmisen kokoinen paikka. Itse olen sanonut samaa Helsingistä verrattuna vaikkapa Pietariin. Tavallaan on hassua, että tällaisessa paikassa on hyvin tavallista elämää kuvaavia maalauksia. Täällä ei mässäillä glamourin kanssa. Kansanomaisuus tekee tästä hienon, Johan Back arvioi.

Yksityiskohdista Backin mieleen ovat jääneet etenkin ruokasalin menu-kortit.

– Oli kiinnostavaa nähdä, millaisia ruokia vuosien varrella on syöty.


Iso ja pieni odotustila ovat niin ikään avoinna yleisölle. Ne ovat tiloja, joissa presidentin vieraat odottavat pääsyä esimerkiksi keltaiseen saliin.

Isossa odotustilassa oppaan kanssa keskusteleva pariskunta saa kuulla, että tilat ovat jatkuvassa käytössä – vaikka ne muistuttavatkin museota.

Presidentinlinnan avoimet ovet jatkuvat vielä perjantaina 13.9. ja lauantaina 14.9. kello 10–15. Viimeiset kävijät otetaan jonoon kello 15. Sisäänkäynti on osoitteessa Mariankatu 2, lasiovien luona.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt