Nyt se on tutkittu: näin venäläiset ajattelevat Suomesta – neljännes ei tiedä talvi­sodasta mitään

Julkaistu:

Suomen Moskovan-suurlähetystö ja Pietarin pääkonsulaatti teettivät kesällä 2019 tutkimuksen, jossa selvitettiin venäläisten mielikuvia Suomesta.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan valtaosa venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti. Suurin osa heistä pitää myös Venäjän ja Suomen tämänhetkisiä suhteita hyvinä.

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi muun muassa venäläisille Suomesta ensimmäisenä mieleen tulevia asioita, heidän halukkuuttaan muuttaa Suomeen sekä tietouttaan talvisodasta sekä venäläistaustaisten perheiden Suomessa kohtaamista ongelmista.

Kyse on Suomen Moskovan-suurlähetystön ja Pietarin pääkonsulaatin kesällä teettämästä tutkimuksesta, jossa luodattiin venäläisten mielikuvia Suomesta. Tutkimusyhtiö Levada Market Researchin toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1 600 henkilöä eri puolilta Venäjää.

Nyt toista kertaa tehty tutkimus toteutettiin edellisen kerran kesällä 2017. Tänä vuonna tutkimus toteutettiin erilliskyselynä myös Pietarissa ja Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella.


Erittäin hyvin tai hyvin Suomeen suhtautuvien venäläisten määrä, 71 prosenttia, on kasvanut kolmella prosenttiyksiköllä vuodesta 2017. Lukumääräisesti laskettuna myönteisesti suhtautuvien määrä on siis kasvanut noin 3,5 miljoonalla täysi-ikäisellä venäläisellä.

Kaikkein myönteisimmin Suomeen suhtaudutaan nuorten keskuudessa. Suomeen kielteisesti suhtautuvien osuus puolestaan putosi 10 prosentista viiteen prosenttiin, joten heitä on määrällisesti noin kuusi miljoonaa vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Venäjän kahdessa suurimmassa kaupungissa Suomeen suhtaudutaan muuta maata myönteisemmin. Moskovalaisista vastaajista 86 prosenttia ilmoitti suhtautuvansa läntiseen naapurimaahan hyvin, ja Suomen rajan lähellä Pietarissa lukema oli vieläkin suurempi, 95 prosenttia. Kielteisesti pietarilaisista Suomeen kertoi suhtautuvansa vain yksi prosentti.

Seitsemän prosenttia uskoo Suomen kuuluvan Natoon

Kyselyyn vastanneista yhteensä 69 prosenttia luonnehti Suomen ja Venäjän suhteita joko ”normaaleiksi ja rauhallisiksi”, ”hyviksi ja naapurillisiksi” tai ”sopuisiksi”. 12 prosenttia piti maiden välisiä suhteita viileinä ja kaksi prosenttia jännittyneinä.

Vihamielisinä suhteita pitävien prosenttiosuus oli pyöreä nolla.

Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, mitkä Suomen mahdolliset toimenpiteet olisivat omiaan huonontamaan olennaisesti maiden välisiä suhteita. 29 prosenttia piti sotilasliitto Natoon liittymistä tällaisena toimena.


Hieman harvempi, 23 prosenttia, mainitsi tässä yhteydessä EU:n Venäjään kohdistuvan pakotepolitiikan tiukentumisen. Yli kolmannes vastaajista ei kuitenkaan osannut sanoa mitään toimenpidettä, joka johtaisi suhteiden olennaiseen huononemiseen.

Suomea puolueettomana ja neutraalina maana pitävien osuus nousi kahdessa vuodessa kymmenellä prosenttiyksiköllä 45 prosenttiin. ”Liittoutumattomana ja sotilasliittoihin kuulumattomana” Suomea piti vain 10 prosenttia.

12 prosenttia asemoi Suomen Naton läheiseksi yhteistyökumppaniksi ja jopa seitsemän prosenttia piti Suomea Naton jäsenenä.

Luonto ensimmäisenä mielessä

Kolme venäläisille useimmiten ensimmäisenä Suomesta mieleen tulevaa asiaa ovat kyselyn perusteella luonto, sauna ja Suomeen suuntautuva matkailu. Kaksi vuotta sitten sauna tuli ensimmäisenä mieleen lähes kolmannekselle kyselyyn vastanneista, mutta nyt vain 14 prosentille.

Muita Suomesta ensimmäisenä mieleen tulevia asioita olivat muun muassa kalastus ja metsästys, valtion korkea kehitystaso, suomalaiset tuotteet, jääkiekko sekä korkea teknologia. Vielä kaksi vuotta sitten kymmenelle prosentille tuli Suomesta ensimmäisenä mieleen Venäjällä tunnettu suomalaisnäyttelijä Ville Haapasalo, mutta nyt vain neljälle prosentille.


Luonto on myös se asia, joka venäläisiä näyttäisi kiinnostavan Suomessa eniten. Luonnon mainitsi kiinnostavimpana asiana 40 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Seuraavaksi eniten venäläisiä kiinnostivat Suomessa matkailu ja ostokset sekä kulttuuri ja taiteet.

Yli neljännes vastaajista ei tiedä talvisodasta mitään, pieni osa häpeää sitä

Kyselyssä selvitettiin myös venäläisten suhtautumista talvisotaan. Yli neljännes vastaajista kertoi, ettei tiedä talvisodasta mitään.

Melko paljon talvisodasta tiesi 13 prosenttia ja pääpiirteissään siitä tiesi 37 prosenttia vastanneista.

35 prosenttia arveli, että syynä sodan julistamiseen Suomelle olivat puolustukselliset intressit sekä pyrkimys siirtää rajaa Leningradista Karjalankannaksen toiselle puolelle. 29 prosenttia uskoi sodanjulistuksen syyksi Suomen suunnasta tulleen hyökkäyksen uhan sekä Suomen johdon vihamielisen suhtautumisen Neuvostoliittoon.

13 prosentin mielestä Neuvostoliitto julisti sodan Suomelle Stalinin valloituspolitiikasta johtuen.


Oikeutettuna talvisotaa piti 34 prosenttia, kun taas 40 prosenttia piti sitä epäoikeutettuna. Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista, 78 prosenttia, katsoi, ettei talvisodalla ole enää vaikutusta heidän Suomeen suhtautumiseensa, koska siitä on kulunut niin pitkä aika ja Suomi on jo täysin toisenlainen maa.

Seitsemän prosentin mukaan sota saattaa kuitenkin vaikuttaa heidän Suomi-näkemykseensä negatiivisesti. Pieni osa, neljä prosenttia, katsoi sotamuistojen aiheuttavan heille häpeää ja syyllisyyttä Neuvostoliiton käynnistämästä talvisodasta.

Suurin osa ei ole kuullut venäläistaustaisten perheiden ongelmista Suomessa

Venäjän mediassa on viime vuosina uutisoitu Suomessa asuvien venäläistaustaisten perheiden kohtaamista ongelmista. Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, olivatko vastaajat havainneet näistä asioista kertovia tietoja tiedotusvälineissä.

63 prosenttia vastaajista ei ollut kuullut näistä asioista lainkaan, kun kaksi vuotta sitten vastaava lukema oli 55 prosenttia. Neljännes vastaajista oli kuullut ja lukenut asiasta jotakin, mutta ei muistanut siitä sen tarkemmin.

Kahdeksan prosenttia kertoi kuulleensa ja lukeneensa paljon perheiden ongelmista.


Lähes puolet, 49 prosenttia, kertoi kuitenkin pääosin luottavansa ”niihin venäläisiin tiedotusvälineisiin, jotka kertovat Suomen viranomaisten aina asettuvan suomalaisen puolelle ja syrjivän venäjänkielistä osapuolta”. 16 prosenttia taas ei luottanut niihin lainkaan.

Vajaa kolmannes katsoi, että tällaisia tilanteita on vaikea selvittää objektiivisesti.

Valtaosa ei halua muuttaa Suomeen

Korkean elintason mainitsi suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteenä lähes kolmannes vastaajista. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat vapaus, hyvinvointivaltio, demokratia, nykyaikaisuus sekä innovatiivisuus.

Suurin osa venäläisistä, 83 prosenttia ei kuitenkaan muuttaisi Suomeen, vaikka mahdollisuus siihen tarjoutuisi. 15 prosenttia sen sijaan tarttuisi tilaisuuteen mielellään.


Kyselyn perusteella venäläisten ylivoimaisesti parhaiten tuntema suomalainen brändi oli Nokia, jonka mainitsi 63 prosenttia vastaajista. Seuraavana listalla tulevat Viola, Tikkurila ja Valio.

61 prosenttia vastaajista piti suomalaisten tuotteiden tyypillisenä ominaisuutena korkeaa laatua. Suomalaistuotteet tunnettiin myös luotettavuudesta ja pitkäikäisyydestään, modernista designistään sekä hyvästä hinta-laatusuhteestaan.

Internetin osuus Suomi-tiedon välittäjänä kasvoi voimakkaasti

Venäläiset kertoivat kyselyssä myös sen, mihin lähteisiin heidän Suomi-tietonsa perustuvat. Kärjessä olivat Suomesta kertovat tv-ohjelmat, internet, kouluopetus ja oppikirjat sekä lehdet.

Huomion arvoista on se, että internetin osuus Suomi-tietouden välittäjänä oli noussut kahdessa vuodessa 18 prosentista 32 prosenttiin. Venäläisten elokuvien osuus tiedonvälittäjänä oli puolestaan romahtanut 19 prosentista kahdeksaan prosenttiin.

Niitäkin venäläisiä vastaajista löytyi, jotka eivät omien sanojensa mukaan tiedä mitään Suomesta. Heidän osuutensa oli kuitenkin lähes puolittunut 13 prosentista seitsemään.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt