Pysäyttävä koulu­kiusaaminen järkytti – nyt puhuu opetusministeri: ”Yhden oppilaan siirto ei ole välttämättä ratkaisu”

Julkaistu:

koulukiusaaminen
Li Andersson sanoo IS:n haastattelussa, että jokainen kiusaamistapaus on liikaa ja opetusministeriön täytyy tehdä lujasti töitä kiusaamisen vähentämiseksi Suomessa.
Opetusministeri Li Anderssonin mukaan kiusaamisen vastainen työ on opetus- ja kulttuuriministeriössä tällä hallituskaudella prioriteettilistalla todella korkealla.

Andersson (vas) sanoo IS:lle kokevansa voimakkaasti, että jokainen uutisoidun kaltainen, rankka kiusaamistapaus on liikaa.

– Jokaisella on oikeus turvalliseen perusopetukseen. Koulukiusaamisen vastainen työ on sellaista, jota Suomessa on tehty pitkään ja on ehdottoman tärkeää, että se myös jatkuu kovalla prioriteetilla.

IS uutisoi perjantaina oululaisen perheen tilanteesta. Oululaisäiti julkaisi Facebookissa kuvankaappauksen, jossa on äidin mukaan hänen tyttärensä ja tämän luokkatoverin välinen viestinvaihto. Tyttö pyytää viestillä, että luokkatoveri ei enää kiusaisi tai hakkaisi häntä. V**tu katotaan heti ku tuut kouluun, kuului kiusaajan vastaus.
Tapaus herätti paljon huomiota ympäri Suomea. Uutisen jälkeen monet ihmettelivät sitä, miksi kiusaajat eivät juuri koskaan joudu itse vaihtamaan koulua.

Perusopetuslaki säätää opetukseen osallistuvalle oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallisuudella tarkoitetaan niin fyysistä kuin henkistä turvallisuutta. Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan laki velvoittaa lisäksi kouluja laatimaan suunnitelman kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.
Li Anderssonin mukaan laki mahdollistaa tällä hetkellä sen, että kunta voi perustellusta syystä vaihtaa opetuksen järjestämisen paikkaa saman kunnan sisällä, kunhan päätös tapahtuu yhteistyössä huoltajien kanssa.

– Sellainen mahdollisuus kyllä on. Lain mukaan määräaikaiseen erottamiseen on myös mahdollisuus tällaisissa vakavissa tapauksissa, hän toteaa.

Hän muistuttaa, että kiusaajan henkilöiminen voi monesti olla vaikeaa. Usein koulukiusaajia on isompi ryhmä oppilaita.

– Suuri huolenaihe on se, että kiusaaminen on usein ryhmäilmiö. Yhden oppilaan siirtäminen ei välttämättä ratkaise sitä, että kiusataan. Se edellyttää joka tapauksessa sitä, että koulun sisällä tehdään töitä ilmapiirin korjaamiseksi.

Uusi ongelma on sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen. Sitä on vaikeaa ehkäistä, koska opettajat eivät välttämättä tiedä siitä ja koska se saattaa tapahtua osittain kouluajan ulkopuolella.

– Huoltajien ja opettajien puheenvuoroissa on noussut esiin, että kiusaaminen muuttaa jatkuvasti muotoaan. Sosiaalisessa mediassa tapahtuu paljon kiusaamista. Opettajien on vaikeaa tietää siitä ja puuttua siihen.
Väkivaltaisissa tapauksissa syylliset yleensä löytyvät. Laki mahdollistaa jo nyt kiusaajan koulunvaihtamisen huoltajan suostumuksella.

Mitä jos huoltaja ei suostu siirtoon?

– Siinä tapauksessa kiusaajan koulun vaihtaminen ei ole mahdollista. Silloin voisi kuitenkin käyttää keinona tätä määräaikaista erottamista, Andersson arvioi.

Voisiko lakia muuttaa siten, että huoltajan suostumusta ei tarvita?

– Pidän sitä epätodennäköisenä siitä syystä, että Suomessa oppilaalla on vahva oikeus omaan lähikouluun. Se on keskeinen asia Suomen koulutuspolitiikassa. Sama pykälä turvaa esimerkiksi erityisoppilaiden mahdollisuuden saada tukea omassa lähikoulussaan. Se turvaa opiskelijoiden oikeuksia sellaisissa tilanteissa, kun kunnilla olisi houkutus ulkoistaa omia ongelmiaan opetuksen järjestämisessä. Siksi se ei ole kovin yksiselitteinen asia, Andersson selittää.

– Lainsäädäntö on luotu turvaamaan oppilaiden oikeuksia. Siksi kysymys ei ole lainkaan yksiselitteinen, eikä lähikouluperiaatteesta ole helppoa poiketa.

Entä kiusatun oikeudet?

– Lähtökohta kaikessa koulukiusaamisen vastaisessa työssä pitää olla oppilaan ehdoton oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Siksi nyt tehdään koko ajan töitä uusien toimintamallien kehittämiseksi.

OAJ on ilmoittanut, että kiusaajan koulun vaihtaminen on byrokraattisesti ja hallinnollisesti vaikeaa. Miksi se on hallinnollisesti vaikeaa?

– Henkilökohtaisesti näen, että hallinnolliseen työhön liittyvät asiat ovat tässä toissijaisia. Kun on kyse oppilaiden oikeudesta turvalliseen ympäristöön, niin on toissijaista, että jokin asia on vaikeaa järjestää, Andersson sanoo.

Esiin on myös noussut mahdollinen sanktio koulutuksen järjestäjille, jotka ovat epäonnistuneet turvallisen kouluympäristön luomisessa. Voisiko esimerkiksi sakkorangaistus kunnille olla mahdollinen?

– On tärkeää todeta, että yli 15-vuotiaat ovat itse rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan. Riippuu kuitenkin ihan siitä, millainen se rangaistusmenettely voisi olla. On kyllä hyvä huomioida se, että on koulutuksen järjestäjän vastuulla huolehtia, että oppilaan oikeus turvalliseen koulunkäyntiin toteutuu, Andersson vastaa.

Ministerin mukaan tällä vaalikaudella koulukiusaamisen vastainen työ on opetus- ja kulttuuriministeriössä toden teolla työn alla. Sama työ aloitettiin jo viime kaudella, ja nyt sitä jatketaan.

– On tarkoitus tehdä koulukiusaamisen vähentämiseen tähtäävä toimenpideohjelma, jonka laatimiseen aiotaan käyttää asiaan perehtyneitä tutkijoita, hän sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt