Kiusaajan siirtäminen toiseen kouluun on lähes mahdotonta – taustalla kytee vaiettu ongelma Suomessa, jota eduskuntakaan ei ratkaise

Julkaistu:

koulukiusaaminen
Suomessa koulukiusaaja ei lähes koskaan joudu vaihtamaan koulua, vaikka kiusaamiseen sisältyisi rankkaa väkivaltaa. Kiusaaja voidaan erottaa määräajaksi, mutta pakkosiirtäminen toiseen kouluun vaikuttaa olevan todellinen tabuaihe Suomessa.
Voisiko koulukiusaaja saada lähtöpassit koulustaan ja joutua vaihtamaan koulua sen sijaan, että kiusaamisen uhri vaihtaa luokkaa tai koulua?

Tämä on kysymys, mikä on herättänyt viime päivien aikana keskustelua ympäri Suomea.

IS kertoi perjantaina oululaisäidistä, jonka tytär on ollut jo pitkään rankan koulukiusaamisen uhri. Kiusaamista vastaan taisteleva äiti kirjoitti aiheesta keskiviikkoiltana julkisen päivityksen Facebookiin. Päivitys keräsi vain muutamassa vuorokaudessa yli 7 000 reaktiota, 1 500 kommenttia ja 2 400 jakokertaa.

Päivityksessä näkyy äidin mukaan viestinvaihto hänen tyttärensä ja tyttären luokalla olevan pojan välillä. Tyttö pyytää viestissään selväsanaisesti, että vastaanottaja ei enää kiusaisi tai hakkaisi häntä. V**tu katotaan heti ku tuut kouluun, kuuluu vastaus.

Äidin IS:lle antama haastattelu herätti valtavasti huomiota ja huolestuneita reaktioita.

Jutun kommenttikentässä ihmeteltiin sitä, miksi niin usein kiusatut joutuvat vaihtamaan koulua ja kiusaajat saavat jatkaa tutussa ympäristössä. Pienillä paikkakunnilla lapsen koulun vaihtaminen voi tarkoittaa sitä, että koko perhe joutuu muuttamaan vieraalle paikkakunnalle. Seuraukset ovat koko perheelle suuret.

– Siirtäkää se kiusaajapoika Oulun laitamille toiseen kouluun.

– Pahinta olisi se, että kiusaaminen jatkuisi ja kiusatun pitäisi vaihtaa luokkaa tai koulua.

– Kiusaaja pitää siirtää toiseen kouluun. Pitää myös tehdä koulussa selväksi, että kiusaaja siirrettiin toiseen kouluun, kun ei osannut olla ihmisiksi. Harva lapsi haluaa eroon kavereistaan, ymmärtävät kyllä että rangaistus on kova.

– Ainoa oikea ratkaisu olisi potkia kiusaaja ulos koulusta, IS:n lukijat kirjoittavat.

Kiusaajan siirtäminen toiseen kouluun ei kuitenkaan ole lainkaan yksinkertaista. Oppilas voidaan erottaa koulusta määräajaksi, mutta pakkosiirtäminen toiseen kouluun on todella harvinaista Suomessa.

Aihe nousi politiikassa pinnalle muun muassa vuonna 2016, kun silloinen kansanedustaja Tiina Elovaara teki lakialoitteen koulukiusaamisen katkaisemisesta siten, että kiusaaja pakotettaisiin siirtymään toiseen kouluun. Elovaara onnistui keräämään aloitteeseensa yli sadan kansanedustajan allekirjoitukset ja se eteni sivistysvaliokunnan käsittelyyn.

Opettajien ammattijärjestö OAJ suhtautui aloitteeseen tuolloin nihkeästi. Helsingin sanomien mukaan OAJ:n kanta aloitteeseen oli, että oppilaan siirto pakottamalla on periaatteessa nytkin mahdollista, mutta keinoa ei käytetä, koska se on hallinnollisesti raskas. OAJ:n mukaan lakialoite ei toisi byrokratiaan mitään muutosta.

Tiina Elovaara on edelleen eri mieltä.

– Mielestäni lakiin pitäisi tuoda näkyväksi se, että siirrettävä oppilas voi yhtä hyvin olla se kiusaaja. Jostain syystä Suomeen on syntynyt sellainen kulttuuri, että vakavissa kiusaamistilanteissa se kiusattu joutuu vaihtamaan koulua, Tiina Elovaara (sin) sanoo nyt IS:lle.

Vaikka hänen aloitteensa sai nopeasti kannatusta kansanedustajien keskuudessa, sen eteneminen kaatui sivistysvaliokunnassa.

– Huomasin, että tämä aihe on jotenkin vaikea käsitellä. Aloitettani kritisoitiin siitä, että monilla paikkakunnilla on vain yksi koulu ja on pitkät koulumatkat. Myös sitä pelättiin, että siitä tulisi rangaistuskäytäntö kouluihin.


Peruskouluissa on viime vuosina kokeiltu monia uusia käytäntöjä kiusaamisen vähentämiseksi.

Tunnetuimpia niistä on Turun yliopistossa kehitetty KiVa Koulu -toimenpideohjelma. KiVaa on kritisoitu julkisuudessa paljon. Monien mielestä se on liian lepsu ohjelma, ja pelotteeksi tarvittaisiin ”kunnon seuraamuksia”.

Yle kertoi elokuun lopussa Etelä-Karjalassa käyttöön otetusta uudesta toimintamallista. Siinä on tarkoituksena, että koulupäivän aikana tapahtuvat, selkeästi lainvastaiset teot siirretään suoraan poliisille tai sosiaaliviranomaisille. Lepsuilulle ei jää sijaa.

Etelä-Saimaa kertoi keväällä 2018, että poliisi sai vuonna 2017 yli 20 rikosilmoitusta Etelä-Karjalan kouluissa tapahtuneista väkivallanteoista. Esimerkkitapauksessa Etelä-Karjalan käräjäoikeus määräsi sakkoja 15-vuotiaalle pojalle, joka oli vetänyt toisen pojan housut nilkkoihin muiden katsellessa.

Lappeenrannan Voisalmen koulun rehtori Jyrki Auronen sanoo pohtineensa, että koulu ei saisi olla mikään irrallinen saareke väkivallalle ja ilkityölle.

– Kouluissa on pyöritelty omin voimin asioita, jotka eivät enää kuuluisi koulun henkilökunnan käsiteltäviksi.

Nykyään Etelä-Karjalan kouluissa on selkeä ohjeistus, että poliisiin tai nuorten oikeusedustajiin otetaan yhteys, jos havaitaan jotain mahdollisesti lainvastaista.

– Ei tarvitse olla sormi suussa, että mitäs tässä nyt sitten tehtäisiin. Saamme apua, tukea ja neuvoja siinä, mikä olisi oikeudenmukainen ja järkevä toimintatapa, Auronen toteaa.

Toimintamalli on huoltajilla luettavana Wilma-järjestelmässä. Vanhempainilloissa opettajia on kehotettu kertomaan, mistä siinä on kyse. Toimintamallin keskeinen tarkoitus on lainvastaisten tekojen ennaltaehkäiseminen ja tietoisuuden lisääminen siitä, että teoilla on seuraamuksensa.

Rikoksen tunnusmerkit voivat täyttyä myös sosiaalisessa mediassa tapahtuvassa kiusaamisessa.

– Somessa teot voivat olla tosi julmia. Siinäkin voi olla kyseessä kunnianloukkaus, laiton uhkaus tai vaikka viestintäsalaisuuden rikkominen.

Auronen korostaa, että hyvän koulu- ja kotikasvatuksen rooli on kaikkein tärkeintä lasten kanssa. Lapsia pitää opettaa kohtaamaan toinen toisiaan ja suhtautumaan toisiinsa ystävällisesti.

– Eivät nämä asiat rangaistuksilla tai ojentamalla selviä. Niin kotona kuin koulussakin pitää opettaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja, siis sellaisia taitoja, että tullaan toimeen muiden ihmisten kanssa, vaikka ei ihan sydänystäviä oltaisikaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt