Hengenpelastusliiton puheenjohtajalta suorat sanat uimahallien tiukoista säännöistä – pakollisista ”munauikkareista” vain haittaa

Julkaistu:

uimahallit
Uimahallien pukeutumisohjetta olisi syytä miettiä uudestaan, sanoo Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton puheenjohtaja Jukka Rantala.
Uimahallien järjestyssäännöt ovat asia, joka herättää säännöllisesti keskustelua suomalaisten keskuudessa.

Viime vuosina pohdintaa on herättänyt erityisesti se, millainen on sovelias uima-asu uimahalleissa. Ylen aiheesta tekemän tuoreen artikkelin mukaan burkinin käytön sallimista on viime aikoina harkittu. Burkinien käytön kieltämistä on tähän asti perusteltu hygieniasyillä.

Burkini ei ole ainut uima-asu, joka kismittää uimahallien asiakkaita. Uimasortsien käyttäminen jakaa uimarit kahteen leiriin.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton puheenjohtajan Jukka Rantalan mielestä uima-asujen rajoittaminen on asia, joka vaatisi suomalaisessa uimahallikulttuurissa selkeästi päivitystä.

– Uimahallin pitäisi olla paikka, jonne on mukavaa tulla. Kaikkia sääntöjä pitää pohtia siitä näkökulmasta, että estävätkö ne ihmisiä tulemasta halliin, Rantala aloittaa.


Miesten uimahousujen mallista on kinasteltu jo vuosikymmeniä.

Rantala tietää, että erityisesti teinipojat monesti inhoavat tiukkoja ja lyhytlahkeisia uimahousuja.

– He kutsuvat niitä munauikkareiksi, eivätkä suostu laittamaan päälleen.

Hän nimittääkin uimahousukiistaa ”ikuisuuskysymykseksi”, josta ei vieläkään olla päästy eteenpäin.

– Olen ollut tässä työssä melkein 30 vuotta, ja melkein aina tätä keskustelua on enemmän tai vähemmän käyty.

Uimaopetuksen ja hengenpelastuksen liitto on tehnyt suosituksen, että uimapukusääntöä mietittäisiin uudestaan. Rantala selventää, että kunhan uimapuvun materiaali on oikeanlainen, mallilla ei pitäisi olla mitään väliä.

– Se on sitten eri asia, jos hyppää altaaseen bermudasortseissa, joissa on juuri pelattu rantalentopalloa.

Hygieniasta huolehtiminen on asia, joka jakaa tyypillisesti paljon mielipiteitä ja voi aiheuttaa jopa riitoja asiakkaiden välille.

Rantalan mukaan nyrkkisääntö on hyvin yksinkertainen. Uimahallissa mennään suihkun kautta saunaan ja saunasta uudestaan suihkuun ennen altaaseen suuntaamista.

Hän huomauttaa, että lika kulkee altaaseen ihmisten mukana, ei uima-asun.

– Jos ihminen ei pese kainaloitaan ja genitaalialueitaan, niin siinä kulkee altaaseen aika paljon enemmän likaa kuin pitkissä lahkeissa.


Uimapuku päällä saunominen on Rantalan mukaan ”erittäin huono juttu”.

– Jos sinulla on uikkarit jalassa saunassa ja niihin imeytyy hikivettä, niin sittenhän viet minkä tahansa näköisellä uikkarilla likaa suoraan sinne altaaseen, hän selventää.

Rantalan oman kokemuksen mukaan teini-ikäiset ovat yleensä niitä, jotka yrittävät livahtaa saunaan uimapuku yllään.

– Kun alkaa tulla karvoitusta ja muita ihmeellisiä asioita tapahtuu kehossa, niin sitten niitä hävettää tulla uikkareitta saunaan.

– Minulla on sellainen tapa, että jos nuoria tulee saunaan uima-asut päällä, niin sanon ystävällisesti, että pojat hei, saunassa ollaan ilman uikkareita.

Naisten pukuhuoneessa hän ei luonnollisesti ole itse ollut, mutta kertoo huomanneensa, että naiset menevät joskus altaaseen meikkiä kasvoissaan ja lakkaa hiuksissaan.

– Asia on niin, että kampauksella ei voi mennä altaaseen. Silloin hiukset on pistettävä uimalakin sisään, jos niitä ei halua pestä.

Muita tyypillisiä riitojen aiheita ovat uimahallin rajallinen vesipinta-ala. Vesijumppaajien, uimahyppääjien, kuntouimarien, nopeampien uimarien ja vesijuoksijoiden välille voi syntyä kinaa siitä, kuka saa uida missäkin.

Suomalaiseen saunomiskulttuuriin liittyy ikuisuuskina siitä, kuinka paljon saunassa saa heittää vettä kiukaalle.

– Siksi on äärettömän hyvä, että Suomessa on paljon halleja, joissa on enemmän kuin yksi sauna. On miedompia saunoja ja sitten on saunoja, joissa voi heittää kovempia löylyjä.

Kohteliasta olisi myös kuivata itsensä suihkuosastolla, jotta pukuhuoneiden lattialle ei kerääntyisi lammikoittain vettä. Tämä ei kuitenkaan ole Rantalan mukaan mikään ”seinään kirjoitettu sääntö”.

– Pukuhuoneessa on kiva pistää kengät ja sukat jalkaan, kun siellä ei ole lattiat ihan märkinä, hän huomauttaa.


Tarinan toisena puolena ovat aktiiviset uimahallikävijät, jotka saattavat huomautella muille asiakkaille havaitsemistaan sääntörikkomuksista.

Rantalan mukaan huomauttelu kannattaa jättää henkilökunnalle riitatilanteiden välttämiseksi.

– Siitä voi helposti tulla pienestä asiasta turhan iso juttu, jos asiakkaat toinen toisiaan korjailevat.

– Toki jos sen osaa tehdä fiksusti ja kohteliaasti, niin eihän se nyt mikään niin paha juttu ole. Olen itsekin huomauttanut pojille uima-asuissa saunomisesta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt