Berliinissä pelattiin petojen peliä – Hitler väänsi Suomen kohtalosta

Julkaistu:

Näin natsi-Saksan ja Stalinin sopu Suomesta murtui talvisodan jälkeen.
Suomelle tärkeää vääntöä käytiin Berliinissä marraskuussa 1940 ilman, että yhtään suomalaista oli paikalla. Sen sijaan Suomesta ottivat mittaa Adolf Hitler ja Stalinin ulkoministeri Vjatsheslav Molotov.

Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen uusi kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940 (Docendo) antaa tiedettyä vivahteikkaamman kuvan vaarallisten miesten tapaamisesta.

Molotov saapui 12. marraskuuta Berliinin Anhaltin asemalle, joka oli koristeltu sirpein ja vasaroin. Hitlerin lisäksi hän neuvotteli ulkoministeri Joachim von Ribbentropin kanssa. Vuotta aiemmin miehet olivat allekirjoittaneen Moskovassa hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka katsotaan laukaisseen toisen maailmansodan. Sen lisäpöytäkirjassa oli jaettu etupiirit, joissa Suomi jäi Neuvostoliiton rooteliin.

Neuvostoliitto ei pystynyt miehittämään Suomea talvisodassa, mutta valtasi alueita. Suomen kysymys vaivasi Kremliä, ja Molotov halusi tietää oliko etupiirijako yhä voimassa. Tilanne oli muuttunut, kun Saksa oli vallannut Norjan ja kuljetti sinne joukkoja Suomen kautta. Ne hermostuttivat Stalinia.

Hitler vastasi Saksan kunnioittavan sopimusta, mutta lisäsi, että etupiiriin kuuluminen ei tarkoittanutkaan alistumista täysin etupiirin haltijan yksinomaiseen hallintaan ja vaikutukseen. Saksa oli kiinnostunut Petsamon nikkelistä ja Suomen puutavarasta.

Molotov halusi selvittää ”Suomen kysymyksen”

Keskustelujen aikana Molotov sanoi, että neuvostohallitus piti velvollisuutenaan Suomen kysymyksen lopullista selvittämistä. Hitler varoitti, että sotilaalliset toimet voisivat olla vaarallisia, koska Ruotsi voisi sekaantua sotaan. Silloin Britannia ja jopa Yhdysvallat voisivat pyrkiä myös Skandinaviaan.


Kun Hitler kysyi Molotovilta suoraan, aikoiko Neuvostoliittoa aloittaa sodan Suomea vastaan, tämä kierteli. Molotovin mukaan Suomen piti luopua ”kaksimielisestä asenteestaan” ja kiihotuksesta Neuvostoliittoa vastaan.

Berliinissä keskusteltiin myös etupiirijaosta Balkanilla. Hitler houkutteli Neuvostoliittoa mukaan kolme vallan liittoon, jonka Saksa, Italia ja Japani olivat alun perin solmineet sitä vastaan. Stalinille lupailtiin uusia alueita Pohjois-Euroopan sijasta Lähi-idästä. Kirjan tekijät arvelevat, että tämä saattoi olla harhautusta, koska Hitler valmistautui jo hyökkäykseen Neuvostoliittoon.

Saksalaiset levittävät huhuja

Neuvottelut olivat salaiset, mutta saksalaiset alkoivat eri kanavia pitkin levittää tietoa, että Hitler oli Berliinissä tyrmännyt Suomen valloitussuunnitelmat ja asettunut maan suojaksi. Näin suomalaisia houkuteltiin osalliseksi tulevaan sotaretkeen.

Pelko ei ollut perusteeton, sillä marraskuun lopulla Leningradin sotilaspiiri sai käskyn valmistautua mahdollisiin sotatoimiin Suomessa. Kun Saksan uhka pitkin Neuvostoliiton länsirajaa kasvoi, puna-armeijan joukkojen keskittäminen Suomea vastaan kävi kuitenkin mahdottomaksi.


Churchillille Suomen asia oli tekosyy

Talvisodan aikana länsiliittoutuneet puuhasivat joukkojen lähettämistä Suomen avuksi. Suomen tehtyä rauhan laivastoministeri Winston Churchill teki Britannian sotakabinetille tylyn tunnuksen.

– Meidän todellinen tavoitteemmehan on ollut saada haltuumme Jällivaaran malmialueet, Churchill sanoi.

– Tähän saakka meillä on ollut tällaisen liikkeen varalta ”peitteenä” Suomen avustaminen, mutta nyt olemme menettäneet tämän oikeutuksen.

Ruotsin kaivoksista saatua metallia käytettiin Saksan sotakoneissa. Britit jatkoivat sotaretken valmistelua Skandinaviaan. Lopulta Norjasta käytiin kilpajuoksu, jonka Saksa voitti. Toisaalta juuri tämä tappio kaatoi pääministeri Neville Chamberlainin ja nosti Churchillin tämän tilalle.

Kokonaisuudessaan liittoutuneiden apusuunnitelma ei ollut hämäystä, sillä Ranskan pääministeri Édouard Daladier ajoi sitä innokkaasti. Hän oli juuri antanut joukoille lähtökäskyn, kun tuli tieto siitä, että Suomi on tehnyt rauhan Moskovassa. Vitkastelua asiassa pidettiin Ranskassa niin vakavana, että Daladierin hallitus kaatui.

Voit lukea lisää Hitleristä, Stalinista ja toisen maailmansodan ratkaisutaisteluista Ilta-Sanomien erikoislehdestä Toinen maailmansota.