”Isomusta” pörisi Vantaalla, jäi vangiksi ja tunnistettiin erittäin harvinaiseksi vieraaksi, jonka lähisukulaiset silppuavat puutaloja - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Isomusta” pörisi Vantaalla, jäi vangiksi ja tunnistettiin erittäin harvinaiseksi vieraaksi, jonka lähisukulaiset silppuavat puutaloja

Julkaistu: 2.9.2019 20:26

Lensikö ”mehiläisten herhiläinen” Suomeen omin siivin vai rahtikoneella?

Se on nyt varmaa.

Se oli ”Isomusta”.

Vantaalaisen omakotitalon ikkunalaudalla pörisi viime viikolla volyymilla, jota ei ole koettu Suomessa kuin ehkä muutaman kerran aikaisemmin.

– Voi vitsi, tiivistää tunnelmat kahdella sanalla Pekka Leskelä.

Paikka on lähellä Kivistöä.

– Mietittiin, mikä vitsi se oikein on, kun se oli monta kertaa isompi kuin ne tavallisesti ovat.

Pekka sai Antti Hamarin kanssa kuvattua videolle tajunnanjyskytyksiä aiheuttaneen vieraan ja pyydystettyä sen klassisella kikalla lasipurnukkaan.

– Pihalla on paljon hedelmäpuita, Antti kertoo.

Kyseessä oli selvästi mehiläinen tai ampiainen, mutta suomalaissilmin katsottuna se oli uskomattoman iso, ja kavahduttavan iso, kun tiesi pistämispotentiaalin.

Se oli musta.

Siivetkin olivat mustat.

Eikä siinä kaikki: mustanaamiomaisen salskea, mutta pörisevä komistus hohti violetille.

Ilmojen lämpenemisen seurauksena on odotettavissa, että sinirautamehiläinen leviää yhä pohjoisemmaksi.

Antilla oli heti aavistus, että nyt ei oltu tekemisissä suomalaiseen pistiäismaailmaan kuuluvan ilmiön kanssa.

Kohde päätettiin pyydystää.

– Ajateltiin, että ei ole kotoisin näiltä leveysasteilta, Pekka sanoo.

Hän painoi varovasti lasipurnukan ikkunaan vasten, Antti työnsi paperin väliin, ja purnukan pohjalle laitettiin evääksi hunajanokare. Sitten lähdettiin kohti Helsinkiä Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (Luomus).

Museomestari Juho Paukkunen museon Hyönteistiimistä tunnisti mustan suurpörriäisen oitis sinirautamehiläiseksi, tieteelliseltä nimeltään Xylocopa violacea.

Lajinnimi violacea viittaa sinertävään hohteeseen.

– Laji on jopa 2,5 sentin pituinen, Paukkunen kertoo.

Paukkunen on innoissaan. Kyseessä on vasta kolmas havainto Suomesta.

Wäinö Wichmann (vuodesta 1938 Väinö Vihma) tapasi sinirautamehiläisen vuonna 1923 Kangasniemellä, ja vuonna 2004 löytyi Kuopiosta varastorakennuksesta kolme yksilöä.

– Niiden arveltiin kulkeutuneen Suomeen lastin mukana, sekä Kangasniemellä että Kuopiossa, Paukkunen kertoo.

Kangasniemen havainnosta hän ei tiedä yksityiskohtia.

Asianajaja ja kauppaoikeuden professori Wäinö Wichmann (1907–1958) oli suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorin Yrjö Wichmannin poika ja vietti kesiä Kangasniemen Puulalla, Rämiäisen saaressa, Paunialan huvilassa.

Löydön tehdessään hän oli 16-vuotias miehenalku.

Sinirautamehiläinen on yleinen Etelä-Euroopassa. Pohjoisimmat elävät Puolassa.

– Äskettäin oli Ruotsissa Uppsalassa populaatio, joka ei ilmeisesti jäänyt sinne, Paukkunen kertoo.

Ilmojen lämpenemisen seurauksena oli tai on odotettavissa, että sinirautamehiläinen leviää pohjoisemmaksi. Paukkunen ei ole vielä varma, että Vantaan ”isomusta” olisi tullut Suomeen luonnon omin neuvoin eli pörissyt statuksella tulokaslaji, ei vieraslaji.

Mahdollista se on.

Mutta.

– Löytöpaikka on lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää ja siellä on logistiikkakeskuksia. Se on voinut lentää myös sieltä, Paukkunen pohtii.

Silloin se olisi määritelmällisesti ”importti” eli ihmisen mukana tahattomasti Suomeen kulkeutunut.

Vantaalta löytynyt sinirautamehiläinen päätyi Helsinkiin, osaksi Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmia.

Elämme kiinnostavia aikoja, kun ilmasto lämpenee.

Toisaalta suuren suihkulentokoneen tavararuumassa edes poikkeuksellisen suuri mehiläinen tuskin olisi herättänyt erityisempää huomiota. Erityisesti, jos sen pörisemistoiminnot olisivat lamaantuneet yläilmojen kylmyydessä.

Rautamehiläisten suku on laaja käsittäen 500 eri lajia. Joukossa on ihmisen kannalta aika ilkeitä tapauksia, jotka saattavat nakertaa talojen puurakenteisiin reikiä. Eikä puun tarvitse olla lahoa, mikä tahansa puu kelpaa.

Mitä tulee sinirautamehiläiseen, Paukkunen arvelee, ettei syytä huoleen ole.

– Se ei ole aiheuttanut elinalueillaan suurempia ongelmia. Se kuuluu erakkomehiläisiin. Naaraat eivät pidä työläisiä.

– Pesän se jyrsii pehmeään puuhun.

Terveet talot eivät toisin sanoen ole vaarassa.

Rautamehiläisistä Suomessa on havaittu myös mustarautamehiläinen. Havaintoja on yksi ainoa: Metsäpirtti Karjalan Kannas 1930-luvulla.

Mutta missä hän on nyt, Vantaan ”isomusta”, tuo ”mehiläisten herhiläinen”?

Sille kävi kuten museoissa tapaa eläville hyönteisille käydä, ohraisesti.

Se kiinnitettiin neulalla osaksi museon kokoelmia. Koska sinirautamehiläinen on erakko, kuningatarta ei jääty kaipaamaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?