Kansallisarkiston pääjohtaja samaa mieltä presidentti Niinistön kanssa: Historian­tutkimuksessa aukko Stalinin vainojen suomalais­uhrien kohdalla

Julkaistu:

Niinistö ja pääministeri Rinne pitävät tutkimuksen tekemistä perusteltuna, kertoo Helsingin Sanomat.
Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva on samaa mieltä presidentti Sauli Niinistön kanssa siitä, että historiantutkimuksessa on aukko Stalinin vainojen suomalaisuhrien kohdalla.

Nuorteva kertoo STT:lle, että aiheesta ei ole tehty lopullista selvitystä sen vaatiman suuren työmäärän vuoksi. Nuortevan mukaan kyseessä olisi monivuotinen ja mittava hanke, jolle ei ole ollut sen edellyttämää rahoitusta.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että Niinistön ja pääministeri Antti Rinteen (sd.) mielestä olisi aika selvittää, mitä suomalaisille tapahtui Stalinin vainojen aikana Neuvostoliitossa 1930-luvulla.

Niinistö ja Rinne kommentoivat asiaa vastauksena politiikan toimittaja Unto Hämäläisen lauantain HS:ssä esittämään vetoomukseen.

Hämäläinen vetosi HS:ssä julkaistussa kirjoituksessaan Suomen valtionjohtoon, että teetettäisiin selvitys siitä, mitä suomalaisille tapahtui maailmansotien välillä Neuvostoliitossa.

Niinistö vastasi Hämäläisen vetoomukseen sähköpostilla HS:lle ja ehdotti, että Kansallisarkisto aloittaisi tutkimuksen asiasta.

– Totta, historiantutkimuksessa on aukko. Kansallisarkistolla olisi tässä tehtävää, Niinistö sanoi.

Presidentti kommentoi aihetta tänään myös Twitterissä.

– Kansallisarkistolla olisi tästä jo nyt paljon aineistoa. Kokemusta myös selvitystyöstä, Niinistö kirjoitti.

Myös pääministeri Rinne kertoi HS:lle pitävänsä tutkimuksen tekemistä perusteltuna.

– Kaikille kansakunnille on tärkeää tuntea oma historiansa – kaukaisempi ja lähihistoria. Siitä syystä Hämäläisen havaintojensa perusteella esittämä pyyntö on perusteltu. Kysymys on suomalaisen historian mittaluokassa merkittävä, Rinne kommentoi.

Tutkimusaineistojen määrä on valtava

Kansallisarkiston Nuorteva ei ole vielä puhunut asiasta presidentti Niinistön tai muun valtionjohdon kanssa.

Nuortevan mukaan valtioneuvoston kanslia on yleensä ollut se taho, joka on rahoittanut tämänkaltaisia kansallisia erikoishankkeita. Hän ennakoi, että aiheesta keskustellaan valtioneuvoston kanslian kanssa.

– On ihan hyvä, että asia on tullut esiin tällä tavalla, Nuorteva sanoo.

Rinne ei ottanut vielä kantaa siihen, olisiko valtio antamassa erityistä rahoitusta tutkimushankkeelle tai miten valtionjohto voisi avustaa tutkimusmateriaalin hankinnassa.

– Asiaa arvioidaan, Rinne sanoi HS:lle.

Nuortevan mukaan tutkimuksen kannalta haasteena on, että suomalaisia oli kymmeniätuhansia eri puolilla Neuvostoliittoa. Hän kuvailee aineistojen määrää valtavaksi.

– Kun puhutaan kymmenientuhansien ihmisten vaiheista, niin se on erittäin suuri työ. Erittäin tärkeä työ kyllä, Nuorteva sanoo.

Hänen mielestään asiassa on selvästi aukko historiantutkimuksessa.

– On hämmästyttävää, että meillä on aika ympäripyöreä se kokonaiskuva.

Stalinin vainoissa jopa 20 000 suomalaisuhria

Nuorteva kertoo, että aiheesta on tehty jonkin verran tutkimusta. Merkittävimmäksi hän mainitsee Eila Lahti-Argutinan tekemän peruselämäkerran Neuvostoliitossa kuolleista tuhansista suomalaisista.

Nuortevan mukaan ennen varsinaista tutkimusta pitäisi arvioida, miten pitkään tutkimustyö kestäisi ja mitkä sen kustannukset olisivat.

– Kyllä siinä tällainen esiselvitys on syytä ensin tehdä.

Stalinin vainoilla tarkoitetaan Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin (1878–1953) aikana tehtyjä puhdistuksia.

Unto Hämäläinen viittaa kirjoituksessaan Jouko Vahtolan kaksi vuotta sitten ilmestyneeseen kirjaan Suomen historia. Sen mukaan Stalinin puhdistuksissa arvioidaan likvidoidun kansanvihollisina jopa 20 000 suomalaista.