Suomalainen Europol-pomo: Järjestäytyneestä rikollisuudesta on tullut uusi normaali

Julkaistu:

Järjestäytyneeseen rikollisuuden vakavin vaikutus on väkivallan lisääntyminen, Ruotsi on tästä varoittava esimerkki.
Rajat ylittävästä järjestäytyneestä rikollisuudesta on tullut EU:ssa uusi normaali ja osa lainvalvontaviranomaisten arkipäivää, sanoo rikoksen torjunnan pääkallonpaikalla oleva suomalainen poliisi Jari Liukku.

Liukku on kaksi ja puoli vuotta johtanut Euroopan poliisiviraston Europolin operatiivista keskusta, joka vastaa järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Keskus auttaa EU-jäsenmaita tiedon vaihdossa ja tutkintatoimissa. Se antaa teknistä, taloudellista ja taktista apua.

– Europolin palveluiden kysyntä on reippaassa kasvussa. Se heijastaa suurelta osin sitä, miten rikollisuus on muuttumassa.

Alkuvuoden aikana järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää tietoa on vaihdettu 17 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Liukun mielestä on huolestuttavaa, miten vahvasti järjestäytynyt rikollisuus on integroitunut Eurooppaan.

Se on uhka sisäiselle turvallisuudelle ja vaikuttaa myös talouteen ja yleiseen terveyteen. Järjestäytyneen rikollisuuden vakavin ja näkyvin vaikutus on väkivallan lisääntyminen.

– Se koskee useita jäsenmaita, mutta näkyy selkeimmin Ruotsissa.

Ruotsissa väkivalta on lisääntynyt selkeästi. Maassa on tämän vuoden aikana on ollut yli 200 ampumistapausta rikollisryhmien välillä ja 130–140 pommi-iskua. Niissä on kuollut kymmeniä ihmisiä.


– Viimeisin trendi on, että väkivalta ei kohdistu enää vastapuolen jäseniin, vaan heidän perheisiinsä.

Järjestäytynyt rikollisuus teettää palkkamurhia. Rikolliset tappavat kilpailevien ryhmien perheenjäseniä.

– Ruotsissa on etupäässä katujengien välistä kamppailua markkina-alueista ja vaikutusvallasta. Ne liittyvät etupäässä rikollisryhmiin, jotka salakuljettavat huumeita. Kauppa on yleisin taustatekijänä ampumistapauksissa ja väkivallan käytössä.

Suomessa tilanne on Liukun mielestä vielä hallinnassa.

Suomessa ei ole niin vakavia merkkejä korkean riskin järjestäytyneestä rikollisuudesta kuin useimmissa muissa EU-maissa.

Liukun mielestä ennalta estävän toiminnan tehostamisella ja varautumisella on siten vielä mahdollisuus vaikuttaa tilanteen kehittymiseen.

– Mutta tilanne on muuttumassa nopeasti. Vaikutukset koskevat nopeasti myös Suomea.

Järjestäytynyt rikollisuus liittyy Suomessa usein huumeisiin. Se on tilanne muissakin jäsenmaissa.

Suomessa ei ole omaa huumevalmistusta. Se kytkee kansalliset ryhmät ulkomaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, joka huumeiden lisäksi vaikuttaa Suomessa erityisesti omaisuus- ja talousrikoksiin, rahanpesuun ja ihmissalakuljetukseen.

Järjestäytyneellä rikollisuudella on Liukun mukaan pyrkimys vaikuttaa alueilla, joilla on markkinoita laittomille tuotteille ja palveluille, joita he ovat kauppaamassa.

– Suomessa pohjoinen sijainti, alhainen väkiluku ja pieni väkitiheys vaikuttavat siihen, ettei se ole kaikkein kiinnostavin alue.

Liukku varoittaa, että tilanne voi muuttua nopeasti. Näin on käynyt Ruotsissa. Ruotsissa on tänä vuonna entistä enemmän ampumisia ja pommi-iskuja.

– Näkyvyys ja vaikuttavuus edellyttävät rikollisryhmiltä entistä raaempia tekotapoja ja rikoksia.

Syntyy väkivallan kierre.

”Blue light sabotage” ilmiö on osa järjestäytynyttä rikollisuutta EU-alueella.

Siinä väkivallan kohteina ovat viranomaiset, muun muassa poliisit ja syyttäjät.

– Rikolliset kohdistavat suunnitelmallista väkivaltaa viranomaisiin. Se on osa toimintamallia. Rikollisryhmät pyrkivät järkyttämään viranomaiskoneistoa sillä tavalla.

Ruotsissa on poliisiin kohdistunutta suunnitelmallista väkivaltaa.